Katriina Pajunen
Katriina Ilmaranta eli Kati Ilmaranta ent. Pajunen (s. 1961 Hyvinkää) on suomalainen lavastaja, joka toimi Taideteollisen korkeakoulun elokuva- ja tv-lavastuksen professorina vuosina 2000–2007.[2][1][3]
Katriina Ilmaranta | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1961 (ikä 62–63) Hyvinkää |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | lavastaja, elokuva- ja TV-lavastuksen professori (2000–2007) |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Taideteollinen korkeakoulu (TaiK, 1991), UCLA (M. Fine Arts), Lapin yliopisto (TaiT)[1] |
Instituutti | Taideteollinen korkeakoulu |
Palkinnot | Parhaan lavastuksen Jussi-palkinto (2003) |
Hän on koulutukseltaan taiteen maisteri (TaiK, 1991) ja Master of Fine Arts (Kalifornian yliopisto (Los Angeles), Yhdysvallat) sekä taiteen tohtori (Lapin yliopisto). Hän tarkasteli väitöskirjassaan (2012) virtuaalisia lavasteita. Väitöstyö oli otsikoitu Immersed in Illusion. An Ecological Approach to the Virtual Set.[2][4]
Pajunen työskenteli lavastajana Yleisradion TV 2:ssa 1988–1998 sekä tutkijana Taideteollisessa korkeakoulussa 1998–2000. Hän toimi elokuva- ja tv-lavastuksen professorina Taideteollisessa korkeakoulussa 2000–2007. Vuodesta 2008 lähtien hän on ollut vapaa tutkija ja freelancer-lavastaja.[2]
Hän sai Parhaan lavastuksen Jussi-palkinnon (2003) elokuvasta Heinähattu ja Vilttitossu.[3] Virtuaalilavastajana hän on digitaalisen lavastuksen uranuurtajia Suomessa muun muassa teosten Lumottu lapsi (2004) ja Luonnotar (2011) myötä.[5][2]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Katriina Ilmaranta Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Katriina Pajunen Elonetissä.
- Katriina Ilmaranta (finna.fi)
- Kuka kukin on 2007 -teoksessa artikkeli
- Virtanen, Leena: Suomalaisista lavastuksista puuttuu leikkimieltä. (Kati Ilmarannan haastattelu.) Helsingin Sanomat, 8.2.1995, s. 60. Näköislehden aukeama (tilaajille).