Kari Tapio
Kari Tapio (oikealta nimeltään Kari Tapani Jalkanen; 22. marraskuuta 1945 Suonenjoki – 7. joulukuuta 2010 Espoo) oli suomalainen iskelmälaulaja.[1] Hän oli Suomen suosituimpia iskelmäartisteja, ja hänen levyjään myytiin hänen elinaikanaan lähes miljoona kappaletta.[2]
| Kari Tapio | |
|---|---|
 Kari Tapio Helsingin musiikkimessuilla 2009. | |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Kari Tapani Jalkanen |
| Syntynyt | 22. marraskuuta 1945 Suonenjoki |
| Kuollut | 7. joulukuuta 2010 (65 vuotta) Espoo |
| Ammatti | laulaja |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Kari Tapio, Kartsa, Klabbi |
| Laulukielet | suomi |
| Aktiivisena | 1960–2010 |
| Tyylilajit | iskelmä, kantri |
| Levy-yhtiöt | Edel Records Finland, AXR Music Oy |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Ura
Kari Tapio oli nuorena innokas urheilumies ja harrasti erityisesti mäkihyppyä. Urheilu-ura kuitenkin katkesi lääkärin määräyksestä keuhkovarjostuman takia.[3] Ennen ammattimuusikon uraansa hän opiskeli oppisopimuksella kirjapainon latojaksi ja työskenteli käsinlatojana Pieksämäellä ja Kuopiossa.[4]
1960-luvulla Tapio esiintyi kotipaikkakunnallaan Pieksämäellä paikallisten ER-Quartet ja Jami & The Noisemakers -yhtyeiden kanssa.[5] Käytyään vuonna 1966 koelaulussa Musiikki-Fazerilla hän sai Toivo Kärjen kehotuksesta laulunohjausta Ture Aralta.[4]
Tapio teki ensimmäisen singlensä ”Tuuli kääntyköön”/”Niskavuoren nuorimmainen” vuonna 1972 ja oli sen jälkeen mukana Dannyn kiertueilla, toimien aluksi apumiehenä ja muun muassa show’ssa käytetyn käärmeen hoitajana. Ennen 1970-luvun puoliväliä uraan mahtui myös jäsenyys Erkki Liikasen Aikapommi-yhtyeessä. Erkki Liikasen "testamentattua" Aikapommi-nimen Kari Tapiolle, keikkalavoja kiersi runsaan vuoden Lea Laven, Kari Tapio & Aikapommi -yhtye.[5]
Kari Tapion oma läpimurto tapahtui vuonna 1976 singlellä ”Laula kanssain”. Sitä seurasivat ”Viisitoista kesää” ja ”Kaipuu”. Myöhempien vuosien myyntimenestyksiä olivat muiden muassa ”Olen suomalainen”, ”Myrskyn jälkeen”, ”En pyydä paljon” ja ”Paalupaikka”.
Monet hänen iskelmistä ovat kantrivaikutteisia.lähde? Hän teki suomenkielisiä versioita muun muassa Johnny Cashin, Waylon Jenningsin ja Kris Kristoffersonin lauluista, sekä levytti poikkeuksellisesti englanniksi Johnny Cashin kappaleen "Ring Of Fire" suomalaisten artistien Johnny Cash -tribuuttilevylle Cash Only. Hän on esittänyt coverversiot Hectorin lauluista ”Kuinka voit väittää (että yksinäinen oot)” ja ”Lumi teki enkelin eteiseen”.
Kari Tapio sijoittui Suomen euroviisukarsinnassa 2008 toiseksi kappaleella ”Valaise yö”.[6] Samana vuonna hän lähti kiertueelle Paula Koivuniemen, Jorma Kääriäisen ja Riku Niemen johtaman orkesterin kanssa. Hänen viimeinen nauhoituksensa oli Felix Zengerin sekä Asan kanssa tehty kappale Pitkät päivät täällä.[7]
Tapiolla oli cameorooli 6. tammikuuta 2012 ensi-illan saaneessa elokuvassa Vares – Kaidan tien kulkijat.[8] Elokuva kuvattiin elo-syyskuussa 2010 muutama kuukausi ennen hänen kuolemaansa.lähde?
Hän sai uransa aikana yhteensä 21 kultalevyä (+ 1 postuumisti),[9] 8 platinalevyä ja yhden tuplaplatinan. Vuonna 2003 hän sai Iskelmä-Finlandia-palkinnon. Emma-gaalassa hänet valittiin parhaaksi miespuoliseksi artistiksi vuosina 1999 ja 2005. Kari Tapio on palkittu Suomen Rintamaveteraaniliiton kunniaristillä[10].
Kari Tapion urasta on tehty elämäkertaelokuva Olen suomalainen, jonka ohjasi Aleksi Mäkelä. Elokuva sai ensi-iltansa syksyllä 2019.[11] Televisiossa elokuva esitettiin ensimmäisen kerran joulukuussa 2021.[12] Kari Tapiosta, yhdessä Reijo Taipaleen ja Topi Sorsakosken kanssa, tehtiin laulunäytelmä Kulkukoirat, jota esitettiin 13 kertaa Syvälahden viihdekeskuksessa Kangasniemellä.[13]
Uran alussa Kari Tapion sukset menivät ristiin Toivo Kärjen kanssa. Suuttunut laulajanalku päätti, ettei koskaan laula Kärkeä. Iän karttuessa hän pyörsi päätöksensä ja tuli lopulta levyttäneeksi 6 Kärjen sävellystä, näiden joukossa "Kuin lapsena ennen" (1992), "Sinun silmiesi tähden" (1998), "Älä lähde pois" (2000) ja "Atlantis" (2003), ei kuitenkaan yhtään Kärjen originaalia.[14] Vuonna 2004 hän teki konserttikiertueen Reppu ja reissumies Paula Koivuniemen kanssa. Ohjelma koostui Toivo Kärjen-Reino Helismaan kappaleista, kapellimestarina oli Markku Johansson.[15]
Yksityiselämä
Kari Tapion puoliso oli vuodesta 1964 Pia (oik. Brita Kyllikki) Viheriävaara (12.4.1947 – 5.4.2015 [16][17]). Heillä on kolme lasta, Jani, Jiri ja Joona Jalkanen. Jani ja Jiri soittivat isänsä taustayhtyeessä ja Joona toimi hänen managerinaan.[18][19] Jani Jalkanen toimii keulakuvana tanssiyhtyeessä Jani Jalkanen ja Hänen Orkesterinsa.[20] Kari Tapiolla on myös avioliiton ulkopuolinen neljäs poika Karri.[21] Kari Tapio asui vuosia Kirkkonummen Luomassa ja muutti vuonna 2010 Espoon Haukilahteen.[22]
Kuolema
Kari Tapio kuoli äkilliseen sydänkohtaukseen 7. joulukuuta 2010. Hän oli 65-vuotias. Hänet siunattiin 22. joulukuuta 2010 Tapiolan kirkossa. Hautajaiset järjestettiin avoimena tilaisuutena ja kirkossa oli 700 ystävää ja ihailijaa. Kansaa oli myös kirkon ulkopuolella.[23][24] Kari Tapion hauta on Olarissa Gräsan uurnalehdossa korttelissa Koivikko, viimeisiä hautoja aivan hautausmaan reunassa.
Muistomerkit
- Pääartikkeli: Kari Tapion muistomerkki Suonenjoella
Suonenjoen kaupunki on pystyttänyt muistomerkin Kari Tapion kunniaksi torin laidalle. Muistomerkin alkuperäisessä tekstissä oli kirjoitusvirhe, joka kuitenkin korjattiin myöhemmin. [25]
Kari Tapion hautamuistomerkin on tehnyt Kimmo Pyykkö vuonna 2011.[26]
Diskografia
Albumit
| Singlet
Kokoelmat
Muut albumit
Vierailevana artistina
Listasijoitukset Suomen viralliselta albumilistalta. |
Lähteet
Kirjallisuutta
- Salmi, Vexi: Kari Tapio – olen suomalainen. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 978-951-0-26284-9.
- Heikkinen, Antti: Kari Tapio. Elämä. Helsinki: WSOY, 2020. ISBN 978-951-0-45302-5.
Aiheesta muualla
- Kari Tapion esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Kari Tapion sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Kari Tapion sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Kemppi, Emilia: Kari Tapio - latojasta laulutähdeksi Yle Elävä arkisto. 8.12.2010. Viitattu 22.11.2018.
- Lindfors, Jukka: Kari Tapio sai innoituksensa Elvikseltä Yle Elävä arkisto. 8.12.2010. Viitattu 22.11.2018.
- Aunila, Seija: Katri Helena ja Kari Tapio Linnan juhlissa 2003 Yle Elävä arkisto. 5.12.2006. Viitattu 22.11.2018.
| Studioalbumit | Aikapommi • Nostalgiaa • Klabbi • Kaipuu • Kari Tapio • Jää vierellein • Olen suomalainen • Ovi elämään • Osa minusta • Elämän viulut • Tää kaipuu • Aikaan täysikuun • Yön tuuli vain • Sinitaikaa • Laulaja • Myrskyn jälkeen • Meren kuisketta • Sinut tulen aina muistamaan • Valoon päin • Bella Capri • Joulun tarina • Juna kulkee • Toiset on luotuja kulkemaan • Paalupaikka • Kuin taivaisiin • Kaksi maailmaa • Viimeiseen pisaraan • Vieras Paratiisissa |
|---|---|
| Kokoelmat | 28 suosituinta levytystä • Toivotut • Viisitoista kesää • 20 suosikkia – Olen suomalainen • 20 suosikkia – Luoksesi Tukholmaan • Parhaat • Kaikki parhaat • 20 suosikkia – Kulkurin kyyneleet • 20 suosikkia – Sanoit liian paljon • Kaikkien aikojen parhaat – 40 klassikkoa • Nostalgia • Lauluja rakkaudesta • Kaikkien aikojen parhaat Vol.2 • Klabbi/Olen Suomalainen • Sinivalkoinen ääni |
| Livealbumit |