Kappadokia

historiallinen alue Vähä-Aasiassa

Kappadokia (m.kreik. Καππαδοκία, lat. Cappadocia) on antiikin aikainen alue Vähän-Aasian itäosassa.

Kappadokia sijaitsee Vähän-Aasian itäosassa.

Historia

Kappadokia oli heettien maakunta näiden suuruudenaikana. Myöhemmin alueesta tuli Persian satraappikunta. Vielä myöhemmin alkuperäinen Kappadokia jaettiin kahtia Kappadokian ja Pontoksen satraappikuntiin, joista Pontos oli rannikkoalue ja Kappadokia sisämaata. Persian kukistumisen jälkeen Kappadokiasta tuli tasavalta, joka välillä maksoi veroa seleukideille.

Vuonna 63 eaa. Kappadokiasta tuli Rooman vasalli ja vuonna 17 osa Rooman valtakuntaa. Roomalaiset nimesivät Kappadokian pääkaupungin Mazacan Caesareaksi. Rooman osana Kappadokia kuului välillä Cappadocian provinssiin ja välillä Galatian provinssiin.

Karstivuoret Kappadokiassa.
Kivirakennuksia Kappadokiassa.

Alueelta on löytynyt 5 000 vuotta vanha maanalainen kaupunki, joka on kaivettu pehmeään vulkaaniseen kiveen.[1][2]

Luettelo Kappadokian hallitsijoista

Kappadokian satraapit

  • Datames 380–362 eaa.
  • Ariamnes 362–350 eaa.
  • Ariarathes I 350–331 eaa.

Kappadokian kuninkaat

Lähteet

Aiheesta muualla