K-Citymarket
K-Citymarket (aiemmin K-citymarket ja Citymarket) on Keskon hypermarketketju. Ketjun ensimmäinen myymälä avattiin Lahden Paavolaan vuonna 1971. K-Citymarketeja oli 2010-luvun lopulla noin 80 noin 60:llä eri paikkakunnalla. K-Citymarketin valikoimiin kuuluu elintarvikkeita sekä pukeutumisen, vapaa-ajan, urheilun ja kodintuotteita.[1] K-Citymarketeissa työskentelee yhteensä noin 6 000 ihmistä. Kaikissa K-Citymarketeissa elintarvikkeiden myynnistä vastaa yksityinen kauppias ja käyttötavarapuolesta Kesko Oyj. Ruokamyynnin yhteinen liikevaihto vuonna 2018 oli 1,1 miljardia ja käyttötavaroiden 581 miljoonaa euroa[2]. Vuonna 2020 yhteisliikevaihto oli 2,23 miljardia euroa, ja Citymarket-ketju oli näin liikevaihdoltaan maan kolmanneksi suurin vähittäiskauppaketju S-market- ja Prisma-ketjujen jälkeen.[3]
| K-Citymarket | |
|---|---|
 | |
| Tunnuslause | Cittari hoitaa |
| Tuotetyyppi | elintarvikkeet, käyttötavarat |
| Omistaja | Kesko |
| Perustettu | 1971 |
| Markkina-alueet | Suomi |
| Kotisivu | k-citymarket.fi |
Ketju toimi aiemmin omana yhtiönään K-citymarket Oy, kunnes se sulautettiin Keskoon vuonna 2017.[2]
Historiaa
.jpg)
Ensimmäinen Citymarket avattiin Lahden Paavolaan vuonna 1971. Nimi Citymarket saatiin tamperelaiselta City-Otra-tavaratalolta, joka oli osin Keskon omistama. City-Otrasta otettiin mallia myös Citymarketin käyttötavaravalikoimalle. Konseptina oli muualta Euroopasta otettu ”makaava tavaratalo”, jossa kaikki oli yhdessä kerroksessa. Kahden operaattorin malli, jossa Kesko huolehtii valtakunnallisesti käyttötavaroista ja yksityinen kauppias ruokaosastosta, oli Keskon itse kehittämä.[4]
Tavarataloja rakennettiin 1970-luvulla yhteensä seitsemän (aakkosjärjestyksessä Helsinki, Kotka (sijaitsi ennen kuntaliitosta Karhulassa), Lahti, Oulu, Pori, Turku ja Vaasa[5]), 1980-luvulla yhteensä yhdeksän (muun muassa Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Rovaniemi, Tampere) ja 1990-luvulla peräti viisitoista.[4] 2010-luvun lopulla Citymarketeja on yli 80, monissa keskisuurissakin kaupungeissa useampia.
Huipputuloisia kauppiaita
Vuonna 1982 Turun Kupittaan Citymarket nousi liikevaihdoltaan Suomen suurimmaksi päivittäistavaramyymäläksi ohi Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalon.[6] Kupittaan kauppias Hannu Aaltonen on vuosikymmenien mittaan ansainnut kymmeniä miljoonia euroja ja on yksi Keskon suurimmista osakkeenomistajista[7]. Monet muutkin Citymarket-kauppiaat ovat perinteisesti olleet omien kotikuntiensa suurimpien veronmaksajien joukossa[8][9]. Marko ja Minna Strandista tuli vuonna 2017 ensimmäiset kauppiaat, jotka vastaavat kahden Citymarketin, Tampereen Lielahden ja Ylöjärven ruokaosastoista[10].
1990-luku
1990-luvulla Kesko muodosti omista pienemmistä liikkeistään oman brändin mukaisia kauppaketjuja, kuten K-Market, K-Supermarket ja K-extra[11]. Myös aikaisemman Citymarket-ketjun brändi uusittiin ja samalla nimen alkuun tuli K-kirjain, eli nimi muuttui K-Citymarketiksi vuonna 1996. Ensimmäisessä K-Citymarketin logossa oli neljä K-kirjainta valkoisen punataustaisen Citymarket-tekstin päällä. Moni ketjun myymälä myös uudistettiin vuoden 1996 tienoilla.
Keskon ostettua Tukon ja sen Anttila-tavaratalot vuonna 1996 Kesko ohitti S-ryhmän (Citysokos ja Prisma) Suomen suurimpana tavarataloyrityksenä. Citymarketit olivat kaupunkien laidoilla sijaitsevia automarketteja, Anttilat taas sijaitsivat valtaosin kaupunkien keskustoissa. Silti päällekkäisyyksiä oli etenkin niillä paikkakunnilla, joissa ketjujen myymälät sijaitsivat lähekkäin, kuten Vantaan Myyrmannissa ja Helsingin Itäkeskuksessa.[12] Anttila-ketju Kodin1-sisustustavarataloineen tuli tiensä päähän 2010-luvun keskivaiheilla[13][14], minkä jälkeen Citymarket-ketju on ollut Keskon ainoa tavarataloketju.
2000-luku
Vuosituhannen vaihteessa Kesko uudisti hallintoaan niin, että kaupallisen toiminnan päätäntävalta siirrettiin K-kauppiasliiton ketjujohtokunnilta Keskon ketjuyksiköihin. Kauppiaat tekivät Keskon kanssa ketjusopimuksen, jonka mukaan heiltä perittiin ketjumaksu. Jotkut Citymarket-kauppiaat vastustivat uudistuksia, mutta ne toteutettiin silti. 2000-vuosikymmenen keskivaiheilla markkinointiviestinnässä alettiin korostaa kauppiaiden roolia.[15]
K-citymarket Oy on valittu Great Place to Work Institute Finlandin ”Suomen parhaat työpaikat” -tutkimuksessa Suomen neljänneksi parhaaksi työpaikaksi vuosina 2008 ja 2009.[16]
2010-luku
Kesko remontoi vuosina 2016–2018 kaikki Citymarketit. Yhdenmukaisuuden sijasta kukin myymälä räätälöitiin jossain määrin paikallisen markkinatilanteen ja asiakaskunnan mukaisiksi. Syynä oli muun muassa K-ryhmän S-ryhmää heikompi menestys 2010-luvun päivittäistavarakilpailussa.[17][18]
Järvenpään Citymarket valittiin vuonna 2019 maailman parhaaksi ruokakaupaksi.[19]
2020-luku
K-Citymarket Vantaa Tammisto valittiin IGD:n kuukauden kaupaksi syyskuussa vuonna 2021 ja K-Citymarket Turku Länsikeskus valittiin IGD:n kuukauden kaupaksi marraskuussa vuonna 2023. [20]
Kesko avasi uuden K-Citymarketin käyttötavaroiden verkkokaupan vuonna 2023. [21]
Entiset K-Citymarket-myymälät
(Vuodesta 2001 Espoon Iso Omenassa) (Paikalla toimi Minimani vuosina 2005 - 2011, Tarjoustalo vuosina 2011 - 2014 sekä Golf Balance vuosina 2011 - 2023) (Nykyisin paikalla toimii Tokmanni, Lidl ja RE/MAX Kiinteistövälitystoimisto)
(Muutettu K-Supermarketiksi 2010)
|
K-Citymarket-myymälät
Myymälät on ryhmitelty maakunnittain ja kunnittain. Myymälöiden virallisiin nimiin sisältyy aina myös kuntien nimet (esim. "Espoo Sello"), mutta tässä on esitetty selkeämmin vain itse paikkojen nimet.[22]
|
Tulevia K-Citymarket-myymälöitä
(K-Supermarket, muutetaan K-Citymarketiksi vuonna 2024)
|
Galleria
.jpg)
Logot
K-Citymarketin logo vuosina 1994–2002
K-Citymarketin logo vuosina 2002–2016
Nykyinen logo
Katso myös
Lähteet
21. K-Citymarket Riihimäen Nykyinen Nimi. https://www.k-ruoka.fi/kauppa/k-citymarket-riihimaki
Aiheesta muualla
- K-Citymarket.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta K-Citymarket Wikimedia Commonsissa
