Jousilieskapuu

Jousilieskapuu[4][5] eli jousisoihtupuu[3] (Handroanthus impetiginosus, syn. Tabebuia impetiginosa) on bignoniakasvien (Bignoniaceae) heimoon ja lieskapuiden (Handroanthus) sukuun kuuluva puolittain ainavihanta kasvilaji.

Jousilieskapuu
Jousilieskapuu Argentiinassa.
Jousilieskapuu Argentiinassa.
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Kunta:Kasvit Plantae
Kladi:Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi:Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi:Aitokaksisirkkaiset Eudicots
Kladi:Asteridit
Lahko:Lamiales
Heimo:Bignoniakasvit Bignoniaceae
Tribus:Tecomeae
Suku:Lieskapuut Handroanthus
Laji:impetiginosus
Kaksiosainen nimi

Handroanthus impetiginosus
(Mart. ex DC.) Mattos[2]

Synonyymit
Katso myös

  Jousilieskapuu Wikispeciesissä
  Jousilieskapuu Commonsissa

Jousilieskapuu on Paraguayn kansallispuu.[6]

Tuntomerkit

Jousilieskapuun kukinto.

Avoimilla alueilla jousilieskapuu on tavallisesti 8–12 metrin korkuinen, mutta on tiheissä metsissä korkeampi kuin 20–35 metriä. Rungon halkaisija voi olla 60–80 senttimetriä.[7] Kukinnot ovat väriltään vaaleanpunaisia ja niiden "nielu" on valkoinen keltaisilla raidoilla. Jousilieskapuu kukkii suurissa kimpuissa keväällä juuri ennen uuden lehvistön puhkeamista. Nuoret yksilöt eivät välttämättä aina kuki.[8]

Levinneisyys ja elinympäristö

Jousilieskapuuta tavataan Pohjois-Amerikassa Meksikon pohjois- ja eteläosissa. Etelä-Amerikassa se on levinnyt Costa Ricaan, El Salvadoriin, Guatemalaan, Hondurasiin, Nicaraguaan, Panamaan, Ranskan Guyanaan, Surinameen, Venezuelaan, Brasiliaan, Kolumbiaan, Peruun, Argentiinaan ja Paraguayhyn.[9] Jousilieskapuu kasvaa tavallisesti trooppisissa elinympäristöissä suurissa korkeuksissa, mutta sopii myös hyvin subtropiikkiin. Se suosii hyvin kuivaa, hedelmällistä maaperää ja täyttä auringonpaistetta.[7] Jousilieskapuu voi kestää jopa lähes 7 celsiusasteen pakkasta, mutta ei kuitenkaan pakkasia pidemmällä aikavälillä.[6] Etenkin Brasiliassa lajin raskasta, kovaa puuainesta käytetään veistämiseen ja rakentamiseen niin paljon, että kasvin populaatiot ovat heikentyneet merkittävästi.[1]

Käyttö ja terveysvaikutukset

Etelä-Amerikan alkuperäiskansat ovat käyttäneet puuta jo pitkään lääkkeenä, ja se on nykyisin suosittu luontaistuote.[7] Sen kuorissa on lapacholia, joka torjuu grampositiivisia ja gramnegatiivisilta bakteereja, joiden lisääntymisen valmiste estää tukahduttamalla käymisprosessin.[10]

Lähteet