Jousilieskapuu
Jousilieskapuu[4][5] eli jousisoihtupuu[3] (Handroanthus impetiginosus, syn. Tabebuia impetiginosa) on bignoniakasvien (Bignoniaceae) heimoon ja lieskapuiden (Handroanthus) sukuun kuuluva puolittain ainavihanta kasvilaji.
| Jousilieskapuu | |
|---|---|
 Jousilieskapuu Argentiinassa. | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset Eudicots |
| Kladi: | Asteridit |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Bignoniakasvit Bignoniaceae |
| Tribus: | Tecomeae |
| Suku: | Lieskapuut Handroanthus |
| Laji: | impetiginosus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
| Katso myös | |
Jousilieskapuu on Paraguayn kansallispuu.[6]
Tuntomerkit
Avoimilla alueilla jousilieskapuu on tavallisesti 8–12 metrin korkuinen, mutta on tiheissä metsissä korkeampi kuin 20–35 metriä. Rungon halkaisija voi olla 60–80 senttimetriä.[7] Kukinnot ovat väriltään vaaleanpunaisia ja niiden "nielu" on valkoinen keltaisilla raidoilla. Jousilieskapuu kukkii suurissa kimpuissa keväällä juuri ennen uuden lehvistön puhkeamista. Nuoret yksilöt eivät välttämättä aina kuki.[8]
Levinneisyys ja elinympäristö
Jousilieskapuuta tavataan Pohjois-Amerikassa Meksikon pohjois- ja eteläosissa. Etelä-Amerikassa se on levinnyt Costa Ricaan, El Salvadoriin, Guatemalaan, Hondurasiin, Nicaraguaan, Panamaan, Ranskan Guyanaan, Surinameen, Venezuelaan, Brasiliaan, Kolumbiaan, Peruun, Argentiinaan ja Paraguayhyn.[9] Jousilieskapuu kasvaa tavallisesti trooppisissa elinympäristöissä suurissa korkeuksissa, mutta sopii myös hyvin subtropiikkiin. Se suosii hyvin kuivaa, hedelmällistä maaperää ja täyttä auringonpaistetta.[7] Jousilieskapuu voi kestää jopa lähes 7 celsiusasteen pakkasta, mutta ei kuitenkaan pakkasia pidemmällä aikavälillä.[6] Etenkin Brasiliassa lajin raskasta, kovaa puuainesta käytetään veistämiseen ja rakentamiseen niin paljon, että kasvin populaatiot ovat heikentyneet merkittävästi.[1]
Käyttö ja terveysvaikutukset
Etelä-Amerikan alkuperäiskansat ovat käyttäneet puuta jo pitkään lääkkeenä, ja se on nykyisin suosittu luontaistuote.[7] Sen kuorissa on lapacholia, joka torjuu grampositiivisia ja gramnegatiivisilta bakteereja, joiden lisääntymisen valmiste estää tukahduttamalla käymisprosessin.[10]