Joseph Acaba
Joseph Michael ”Joe” Acaba (s. 17. toukokuuta 1967 Inglewood, Kalifornia) on yhdysvaltalainen opettaja, hydrogeologi ja NASAn astronautti.[1][2] Toukokuussa 2004 hänet valittiin ensimmäisenä taustaltaan puertoricolaisena NASAn astronauttikoulutukseen.[3] Hän osallistui Kansainvälisen avaruusaseman (ISS) viimeiset aurinkopaneelit[4] asentaneelle avaruussukkulalennolle STS-119 maaliskuussa 2009. Hänet laukaistiin toukokuussa 2012 lennolla Sojuz TMA-04M ISS-asemalle Retkikunta 31:n lentoinsinööriksi.
| Joseph Michael "Joe" Acaba | |
|---|---|
 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. toukokuuta 1967 Inglewood, Kalifornia |
| Kansalaisuus | yhdysvaltalainen |
| Ammatti | hydrogeologi |
| Ura | |
| Tyyppi | NASAn astronautti |
| Tila | aktiivinen |
| Aika avaruudessa | 137 päivää 19 tuntia 22 minuuttia |
| Lennot | |
 | STS-119 |
| Sojuz TMA-04M | Sojuz TMA-04M |
 | Retkikunta 31 |
 | Retkikunta 32 |
Varhainen elämä
Acaban puertoricolaiset vanhemmat Ralph ja Elsie Acabá muuttivat 1960-luvun puolivälissä Inglewoodiin, Kaliforniaan.[5] He muuttivat myöhemmin Anaheimiin Kaliforniassa.[6] Vanhempien näyttämä 8 mm:n filmi astronautti Neil Armstrongin kuuhunlaskeutumisesta sai hänet kiinnostumaan avaruudesta.[7] High schoolin viimeisenä vuonna Acaba kiinnostui laitesukelluksesta ja hankki laitesukeltajan pätevyyden koulun järjestämässä työhönperehdyttämiskoulutuksessa.[7] Kokemus sai hänet kiinnostumaan geologian opiskelusta.[8] Vuonna 1985 hän valmistui Esperanza High Schoolista Anaheimissa.[9]
Koulutus
Vuonna 1990 Acaba suoritti geologian alemman korkeakoulututkinnon Kalifornian yliopistosta Santa Barbarassa ja vuonna 1992 ylemmän korkeakoulututkinnon geologiasta Arizonan yliopistossa. Acaba työskenteli kersanttina Yhdysvaltain merijalkaväen reservissä, missä hän palveli kuusi vuotta. Hän työskenteli myös hydrogeologina Los Angelesissa. Acaba vietti kaksi vuotta yhdysvaltalaisen Peace Corps -järjestön vapaaehtoistyöntekijänä ulkomailla kouluttaen yli 300 opettajaa Dominikaanisessa tasavallassa nykyaikaisten opetusmenetelmien käyttöön. Tämän jälkeen hän työskenteli merentutkimuslaitoksen palveluksessa Lee Stocking Islandilla Bahamalla. Yhdysvaltoihin palattuaan Acaba muutti Floridaan, missä hän työskenteli ranta-alueen kasviston parannustöiden koordinaattorina Vero Beachillä. Acaba opetti yhden vuoden tieteitä ja matematiikkaa high schoolissa ja neljä vuotta Dunnellon Middle Schoolissa.[1]Hän opetti myös Melbourne High Schoolissa Floridassa.[10]
Ura NASAssa
6. toukokuuta 2004 Acaba ja kymmenen muuta valittiin NASAn astronauttikoulutukseen. NASAn pääjohtaja Sean O'Keefe julisti John Glennin läsnä ollessa "19. astronauttiryhmän" jäsenet, tilaisuuden joka ei ole toistunut sitten vuoden 1958 alkuperäisen astronauttiryhmän esittelyn maailmalle. Acaba koulutettiin opettaja-astronautiksi (Educator Flight Specialist) päättäen astronauttikoulutuksen 10. helmikuuta 2006 kymmenen muun astronauttikandidaatin kanssa.[9][11] Koulutuksen päätyttyä Acaba nimitettiin Kansainvälisen avaruusaseman laitteistointegraatiotiimiin työskennellen Euroopan avaruusjärjestö ESAn laitteiston parissa.[1][11]
Acaba nimitettiin sukkulalento STS-119 Discoveryn miehistöön tehtäväspesialistiksi/opettaja-astronautiksi (Flight Specialist Educator). Lento laukaistiin matkaan 15. maaliskuuta 2009 tehtävänään kuljettaa viimeiset aurinkopaneelit Kansainväliselle avaruusasemalle.[4][12]
Acaba osallistui lennolla kahdelle avaruuskävelylle kokonaiskestoltaan 12 tuntia 57 minuuttia. Lento päättyi 28. maaliskuuta 2009 laskeutumiseen Kennedy Space Centeriin Floridaan. Vuonna 2012 hän toimi ISS:n Retkikunta 31:n js Retkikunta 32:n lentoinsinöörinä. Hän palasi maahan 17. syyskuuta 2012 lennolla Sojuz TMA-04M.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joseph Acaba Wikimedia Commonsissa
- Spacefacts.de: Joseph Acaba
- Joseph Acaba Twitterissä
- Joseph Acaba NASAn elämäkerrassa
- Acaban Retkikunta 31:tä edeltänyt haastattelu (Arkistoitu – Internet Archive) (20.3.2012) (englanniksi)
- Acaban sukkulalentoa STS-119 edeltänyt haastattelu (Arkistoitu – Internet Archive) (5.1.2009) (englanniksi)
