Jokiniemi

Jokiniemi on saanut nimensä sijainnistaan Keravanjoen mutkan muodostamalla niemellä. Keskellä Jokiniemeä on Winterinmäki, joka on osa Hiekkaharjun matalaa harjuselännettä, mutta muutoin alue on alavaa jokilaaksoa. Alueella on asuttu jo 3 000–2 600 vuotta ennen ajanlaskun alkua, jolloin siellä sijaitsi merenlahden ranta. Jokiniemestä löydetyllä muinaisella asuinpaikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia.^[7]

Jokiniemen asuin- ja kauppapaikka on Etelä-Suomen merkittävin ja laajin kivikautinen asuinpaikka, josta on tehty runsaasti löytöjä, muun muassa nuolenkärki, jonka valmistuspaikka on vielä epäselvä. Paikalla on tehty harrastajien tekemiä kaivauksia tiedekeskus Heurekan ohjauksessa.^[8] Kaivausalue Keravanjoen tuntumassa tunnetaan Jokiniemen Muinaispuistona.^[9][10]

Jokiniemen arkeologiselta kaivausalueelta Hakkilan kivisillan kupeesta löydettiin vuonna 2014 savifiguuri, joka on säilynyt lähes kokonaisena ja näyttää sikiöltä.^[11][9] Arkeologi Jan Fastin mukaan Jokiniemen savifiguuri edustaa kampakeraamisen kulttuurin uskomusmaailmaa, ja kohosi löydyttyään Suomen kansallismuseon tätä aikakautta esittelevän esineistön kolmen kärkeen.^[11][12] Seuraavana päivänä löytyi toinen, samantapainen hahmo. Figuurit on ajoitettu noin 6 000 vuoden ikäisiksi, eli ne ovat kivikauden puolivälistä.^[12]

• 
  Sandlidenin savi-idoli (löydetty 1990) on eräs Jokiniemen kaivauksissa löydetyistä savi-idoleista. Kansallismuseon tunnusnumero KM 30464:8163.
• 
  Kaivausalueena tunnetuksi tullut Muinaispuisto on virkistysalue Keravanjoen rannassa.

Lähellä Tikkurilaa Keravanjoki laskee voimakkaasti ja muuttuu Tikkurilankoskeksi. Koskeen perustettiin mylly vuonna 1757. Vuonna 1862 valmistui päärata Tikkurilaan, mikä lisäsi alueen teollistumista. Samana vuonna myllyn yhteyteen rakennettiin öljynpuristamo,^[1] ja joitakin vuosia myöhemmin vernissakeittämö. Vernissatehdas valmistui vuonna 1913, edellisvuonna palaneen öljytehtaan seuraajaksi.

Ajan kuluessa kehittyi maali- ja lakkatehdas Tikkurilan Väritehtaat Oy, nykyinen Tikkurila Oy. Suurin osa yrityksen rakennuksista sijaitsi Tikkurilan aseman kupeessa radan itäpuolella, nykyisten Väritehtaankadun ja Vernissakadun välisellä alueella. Rakennukset purettiin 1980-luvun lopulla,^[13] ja tehdas siirtyi Keravanjoen toiselle puolelle Kuninkaalaan.^[1] Jäljellä on yhä vernissatehtaan punatiilinen rakennus, joka toimii nykyään Kulttuuritehdas Vernissana.

Tikkurilan aseman koillispuolella toimi vuosina 1928–1984 Grönbergin lyijyvalkois- ja hiilihappotehdas sekä lyijysulatto.^[15] Se jätti jälkeensä pahan ympäristöongelman: tehtaan ympäristöstä jouduttiin kuorimaan pois lyijyn saastuttamaa pintamaata 1990-luvulta lähtien, ennen kuin alueelle voitiin rakentaa asuintaloja.^[16] Tehtaan tontin pintamaa puhdistettiin vuonna 2004, ja se on ollut sen jälkeen käyttämättömänä joutomaana. Kun vuonna 2012 antimonin ja lyijyn keskiarvopitoisuudet ylittivät edelleen maaperän kynnysarvon,^[17] annettiin suositus siitä, ettei tehtaan tontilla eikä sen lähialueilla kasvatettaisi syötäviä kasviksia eikä poimittaisi marjoja tai sieniä.^[18][19]

Kahden suuren teollisuuslaitoksen vastapainona Jokiniemessä toimi 1900-luvun alusta asti myös valtion Maatalouden tutkimuskeskuksen päätoimipiste. Se joutui vuonna 1981 siirtymään Jokioisiin Etelä-Hämeeseen, kun koepeltojen viljely ja karjanhoito keskellä kasvavaa kaupunkia muuttuivat mahdottomaksi.^[22] Tutkimuskeskuksen entiset konttorirakennukset, laboratoriot ja työväen asuintalot edustavat muun muassa jugendia ja funktionalismia ja muodostavat rakennushistoriallisesti arvokkaan suojellun kokonaisuuden.

Tutkimuslaitoksen vieressä sijaitsee kaksi vuonna 1909 valmistunutta huvilaa, Paviljonki I ja II.^[23][24] Presidentti Relander asui Paviljonki I:ssä toimiessaan Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen assistenttina vuosina 1907–1917.^[1] Myöhemmin rakennuksessa toimi pitkään Metsäntutkimuslaitoksen kirjasto, sauna, kokous- ja vierastiloja sekä kesäsunnuntaisin Relander-museo. Sittemmin rakennus on remontoitu, ja vuodesta 2020 alkaen huvila on ollut käytössä asuntona.^[25] Molemmat Jugend-rakennukset on suunnitellut arkkitehti H. R. Helin.

MTT:ltä vapautuneissa rakennuksissa on toiminut vuodesta 1981 lähtien Metsäntutkimuslaitos, joka on rakennuttanut 1964 valmistuneeseen Osmo Siparin suunnittelemaan laitosrakennukseen uuden toimistosiiven sekä keskuslaboratorion. Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) maatalouskemian osasto toimi arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelemassa vuonna 1938 valmistuneessa laitosrakennuksessa vuoteen 2006 saakka, jolloin se muutti Viikin kampukselle laitoksen yhdistyessä Eviraan. Rakennus remontoitiin laboratorioista toimistoiksi, ja vuonna 2008 Metlan pääkaupunkiseudun toiminnot siirtyivät kokonaan Jokiniemeen.

Koelaitoksen alue on kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas kokonaisuus ja mukana Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalla.^[22]

Vuodesta 2016 alkaen kaupunginosan eteläosaan koelaitoksen ympäristöön alkoi rakentua uusi asuinalue. Alueelle rakennettiin uusia kerrostaloja, ja Metsäntutkimuslaitoksen hallintorakennus ja sen viereiset jugend-huvilat kunnostettiin samanaikaisesti asuinnoiksi.^[26] Kunnostettaviksi pääsivät myös suojellut vilja-aitta ja vanha juureskellari. Kaikki rakennukset eivät kuitenkaan säästyneet, sillä esimerkiksi koepuimala purettiin ja henkilökunnan sauna tuhoutui tulipalossa.^[27][28]

Suojeltuja rakennuksia oli Jokiniemessä 28 kappaletta vuonna 2022.^[30]

Kohde	Osoite	Valmistumisvuosi	Koordinaatit	Kuva
Haxasin tilan päärakennus[31]	Ohratie 8	1800-luvun alkupuoli	, 25.061°E
Haxasin tilan makasiini			, 25.0601°E
Vernissatehdas	Tikkurilantie 36	1863/1912	, 25.0442°E
Dickursby skolan alkuperäinen puurakennus	Urheilutie 4	1896	, 25.0583°E
Dickursby skolan sisäpihan talousrakennus		1900	, 25.0578°E
Villa Winterbackan talousrakennus	Tikkurilantie 31		, 25.0543°E
Koelaitosalueen juureskellari	Maanviljelijänkuja 5	1909	, 25.0568°E
Koelaitosalueen vilja-aitta			, 25.057°E
Paviljonki I	Rillitie 8		, 25.0569°E
Paviljonki II			, 25.0562°E
Koelaitosalueen entinen tallimiehen asunto	Relanderinpiha 3		, 25.0546°E
Koelaitosalueen entinen talli	Relanderinpiha 4b		, 25.0554°E
Koelaitosalueen entinen navetta	Relanderinpiha 4a		, 25.0549°E
Sandkullan maatilan päärakennus	Ylisenkuja 3	1920-luku	, 25.0586°E
Navethalia-teatteri (Vantaan Näyttämö)	Oraskuja 1	1922[27]	, 25.0573°E
Sandkullan maatilan konesuoja		ei tiedossa[27]	, 25.0574°E
Sandkullan maatilan korjaamopaja		1930-luvun loppupuoli[27]	, 25.0582°E
Villa Winterbacka	Tikkurilantie 31	1931	, 25.0541°E
Assistenttien talo / Professorien talo I[32]	Metsänhoitajankuja 6	1934	, 25.0608°E
Vernissatehtaan palokunnan kalustovaja	Tikkurilantie 36	1936	, 25.0449°E
Villa Grönberg	Jokiniemenkatu 9		, 25.0472°E
Metsäntutkimuslaitoksen vanha päärakennus	Maanviljelijänkuja 7	1938	, 25.0575°E
Dickursby skolan uusi koulurakennus	Urheilutie 4	1939	, 25.058°E
Professori Matti Markkulan talo	Lauri Korpisen polku 46	1946	, 25.052°E
Professorien asuintalo nro 2	Tikkurilantie 29		, 25.0548°E
Gammelkullan navetta (nykyisin asuinrakennus)	Ohratie 9	1950-luku	, 25.0673°E
Vernissatehtaan polttouunin piippu[33]	Tikkurilantie 36	1955	, 25.0459°E
As Oy Tikkurilan Urheilutie	Urheilutie 8	1956	, 25.0567°E
Vantaan ammattiopisto Varia	Tennistie 1	1963	, 25.0531°E

Jokiniemen vanhinta asutusta ovat maatilojen päärakennukset Navethalian lähellä sekä vanhat omakotitalot Hiekkaharjun aseman kupeessa. Alueen kerrostaloista vanhimpia ovat Satomäen lähiön tornitalot ja Hiekkaharjun aseman tornitalo, jotka on rakennettu 1950-luvulla.

1960-luvulta lähtien, erityisesti 1990- ja 2000-luvuilla, alueelle on rakennettu runsaasti kerrostaloja lähinnä vuokra-asunnoiksi, sittemmin myös omistusasunnoiksi. Tikkurilan aseman viereen on rakennettu moderni 12-kerroksinen asuinkerrostalo Vantaan Majakka, joka on Jokiniemen korkein rakennus ja Tikkurilan taajaman toiseksi korkein rakennus. Asunnot ovat pienehköjä, opiskelijoiden suosiossa, ja Jokiniemen HOAS onkin säätiön suurimpia asuntokohteita. Nuorten osuus väestöstä onkin Jokiniemessä Tikkurilan suuralueen suurin.^[3] Jokiniemessä on myös suuralueen kaupunginosista suurin vieraskielinen väestö. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä oli 21 prosenttia vuonna 2019.^[3] Vuoden 2020 loppuun mennessä osuus oli noussut 25 prosenttiin. Se on eniten Tikkurilan suuralueen kaupunginosista.^[34]

Valtio on rakentanut Jokiniemeen 1990-luvulla Metsähallituksen ja Keskusrikospoliisin toimitalot. Vuonna 2022 alueelle valmistui Säteilyturvakeskuksen uudet toimitilat.^[36] Rautatieaseman kupeeseen Lauri Korpisen kadulle on rakenteilla Valmetin pääkonttori.^[37][38] Uusi pääpoliisiasema ja poliisivankila rakennetaan Keskusrikospoliisin viereiselle tyhjälle tontille. Poliisivankilan on tarkoitus valmistua vuoden 2023 lopulla ja pääpoliisiaseman syksyllä 2024.^[39]

Jokiniemi, joka sijaitsee vastapäätä Tikkurilaa radan itäpuolella, on käytännössä osa Tikkurilan keskustataajamaa. Palveluita ja työpaikkoja Jokiniemen puolella on kuitenkin huomattavasti vähemmän.^[3] Kaupunginosassa on yksi kioski Satomäen alueella sekä lähikauppa Tikkurilan rautatieaseman kupeessa. Ns. Jokiniemen koulukampukseen kuuluvat Jokiniemen yhtenäiskoulu (ylä- ja alakoulu), Tikkurilan lukio ja Hiekkaharjun ammattioppilaitos (virallisesti Vantaan ammattiopisto Varian Tennistien toimipiste). Lisäksi alueella on Vantaan suurin ruotsinkielinen peruskoulu Dickursby skola.

Kaupunginosassa sijaitsee Tikkurilan alueen pääurheilukenttä Hiekkaharjun liikuntapuisto, golfkenttä sekä useita urheiluhalleja Tennistien varrella. Entisessä Maatalouden tutkimuskeskuksen navettarakennuksessa, Navethaliassa, toimii paikallinen harrastajateatteri Vantaan Näyttämö.

Jokiniemi rajoittuu lännessä päärataan. Jokiniemeä palvelevat Tikkurilan ja Hiekkaharjun asemat. Tikkurilassa pysähtyvät kaikki lähijunat ja kaukojunat. Hiekkaharjussa pysähtyvät Keravalle kulkevat K- ja N-junat, Kehäradan I- ja P-junat sekä Riihimäelle suuntaava yöliikenteen T-juna.

Tikkurilan terminaali on Vantaan linja-autoliikenteen solmukohtia tarjoten hyvät yhteydet kaikkialle kaupunkiin. Jokiniemen läpi kulkevat Vantaan runkolinja 570, seutulinjat 711, 717 ja 721N sekä sisäiset liityntälinjat 724 ja 735. Tikkurilantie, Urheilutie, Jokiniemenkatu ja Valkoisenlähteentie ovat kaupunginosan pääväylät. Jokiniemenkadun Keravanjoen ylittävä silta avattiin käyttöön 8. marraskuuta 2006, jolloin yhteys Jokiniemestä Heidehofintielle ja edelleen Kehä III:lle helpottui. Jokiniemenkujalta Maanviljelijänkujalle johtava kevyen liikenteen reitti on nimetty Reissu-Lassin poluksi alueella asuneen presidentti Relanderin mukaan.^[40]

Vuonna 1910 rakennettu Tikkurila–Hakkila-rata haarautuu Tikkurilan aseman pohjoispuolelta pistoraiteelle, joka kulkee Jokiniemen eteläosaa pitkin Hakkilan teollisuusalueelle. Rataa käytetään edelleen tavaraliikenteessä muutaman kerran vuodessa, lähinnä kesäisin.^[41]

Jokiniemen länsiosaa Tikkurilan aseman ympäristössä pyritään kehittämään voimakkaasti sen hyvän sijainnin takia.^[42] Pääradan vieressä olevat alueet ovat jääneet suurelta osin rakentamattomiksi, ja niitä käytetään toistaiseksi pysäköintialueina.^[43][44] Tonteille kaavaillaan muun muassa suurta koulukampusta, josta käytetään nimeä Tikkurilan osaamiskampus.^[45] Oppimiskeskuksessa olisi tilat 300 lukiolaiselle Tikkurilan lukiosta ja 1 365 ammattiin opiskelevalle Variasta sekä tiloja Vantaan aikuisopiston opiskelijoille ja aikuisten perusopetukselle. Yhteensä tiloissa olisi kapasiteettia 2 615 opiskelijalle.^[46] Alueelle mahtuisi myös yrityksiä, kaupungin tiloja ja mahdollisesti myös asuntoja.^[47] Kokonaisuudessaan alueelle kaavaillaan kahdeksaa uutta korttelia.^[47]

Suojeltu Villa Grönberg sijaitsee suunnittelualueen keskellä.^[48] Rakennus säilyy, ja sen ympärille on suunniteltu puutarhaa.^[49] Tyhjiltä tonteilta varattiin aikaisemmin tilaa myös Tikkurilan hyvinvointikeskukselle, kunnes sen suunnittelu siirtyi Tikkurilan Kielotielle entisen virastotalon paikalle.^[47]

Suunnitellun Vantaan pikaraitiotien reitti kulkee kaupunginosan eteläreunalla Jokiniemenkadun ja Keravanjoen välissä.^[50] Väritehtaankadun ja Lauri Korpisen kadun välissä reitin on tarkoitus laskeutua Tikkurilanraitio-nimiseen tunneliin ja alittaa Tikkurilan asema.^[51][52]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jokiniemi Wikimedia Commonsissa