John Wallis
John Wallis (23. marraskuuta 1616 – 28. lokakuuta 1703)[1] oli johtava Newtonia edeltävän ajan englantilainen matemaatikko.[2] Hän oli pappi ja kuningasmielinen, vaikka Cromwellin hallinto käytti häntä salasanomien selvittämiseen. Vallankumouksen jälkeen hänestä tuli kuninkaan kappalainen ja Royal Societyn perustajajäsen.
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/89/John_Wallis_by_Sir_Godfrey_Kneller%2C_Bt.jpg/250px-John_Wallis_by_Sir_Godfrey_Kneller%2C_Bt.jpg)
Wallisin tärkein anti matematiikkaan liittyy infinitesimaaliseen analyysiin. Wallis muun muassa käytti ensimmäisenä nykyistä äärettömän merkkiä .[3] Hänen tunnetuin saavutuksensa kuitenkin on Wallisin tulo, jonka avulla voi laskea piin (π):
Juuri Wallis kertoi Newtonille ensimmäisenä vuonna 1695, että Manner-Euroopassa differentiaali- ja integraalilaskentaa pidetään Leibnizin keksimänä. Tästä alkoi kuuluisa kiista Leibnizin ja Newtonin kannattajien välillä.
Teoksia
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9a/Wallis_-_Opera_mathematica%2C_1699_-_4760514_980122_3_00541.tif/lossy-page1-250px-Wallis_-_Opera_mathematica%2C_1699_-_4760514_980122_3_00541.tif.jpg)
- Tractatus de sectionibus conicis (Tutkielma kartioleikkauksista) 1655
- Arithmetica infinitorum (Äärettömän aritmetiikka) 1655
- Treatise of Algebra, Both Historical and Practical (Sekä historiallinen että käytännöllinen algebraa käsittelevä tutkielma) 1685
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta John Wallis Wikimedia Commonsissa