John Lyly

John Lyly, myös: Lylie, Lilly (1550-luvun alku – 1606) oli englantilainen romaanin- ja draamankirjoittaja. Hän oli Lontoon St Paulin katedraalin näyttelijöinäkin suosittujen kuoropoikien johtaja.^[1]

John Lyly
Henkilötiedot
Syntynyt	1550-luku
Kuollut	1606
Kansalaisuus	Englanti
Ammatti	kirjailija
Kirjailija
Äidinkieli	englanti
Tuotannon kieli	englanti
Pääteokset	Euphues, or the anatomy of wit
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Lyly tuli ensin tunnetuksi julkaistuaan kasvatusromaanin Euphues, or the anatomy of wit (1579), jonka jatkona oli romaani Euphues and his England (1580). Ne kuvaavat lemmen aiheuttamaa pettymystä ja filosofian tuottamaa lohdutusta. Sisällys ja tyyli, täynnä alkusointua ja tarunomaista luonnontiedettä sekä keinotekoisen pyöristettyjä käänteitä, ovat kotoisin espanjalaisen Guevaran toimittamasta Marcus Aureliuksen Kultaisen kirjan mukaelmasta. Tätä pyöristettyä tyyliä nimeltään "eufuismi" jäljittelivät muun muassa Robert Greene ja Thomas Lodge.^[1]

Lyly on lisäksi kirjoittanut kreikkalais-romanttisia huvinäytelmiä, kuten Alexander and Campaspe (1584), Sappho and Phao, Endymion, joita hän esitytti kuoropojillaan. Ne olivat valmistavana askelmana Shakespearen huvinäytelmille. Lylyn kootut teokset julkaisi K. W. Bond (1902).^[1]

Tapio Heinosen levyttämän, Sauvo Puhtilan sanoittaman kappaleen nimi "Yöllä on tuhat silmää"^[2] on sitaatti ("The night has a thousand eyes") näytelmästä The Maid's Metamorphosis (1600),^[3] joskin näytelmän tekijä on kiistanalainen^[4]. Sitaattia on hyödyntänyt myös islantilainen jännityskirjailija Árni Þórarinsson Einar-sarjan teoksensa Nóttin hefur þúsund augu (1998) nimessä^[5].