Jizzaxin alue
Jizzaxin alue (uzb. Jizzax viloyati) on hallintoalue Uzbekistanin keskiosassa. Sen keskus on Jizzaxin kaupunki.[1] Alueen pinta-ala on 21 210 neliökilometriä[2]. Asukasmäärä oli 1 507 400 vuonna 2024[3].
| Jizzaxin alue | |
|---|---|
 Zominin kansallispuiston maisema. | |
 Alueen sijainti Uzbekistanin kartalla. | |
| Valtio | Uzbekistan |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Jizzax |
| Pinta-ala | 21 210 km² |
| Väkiluku (2024) | 1 507 400 |
Maantiede ja ilmasto
Jizzaxin alue rajoittuu pohjoisessa Kazakstaniin, koillisessa Syrdarjan alueeseen, kaakossa Tadžikistaniin, lounaassa Samarkandin alueeseen ja luoteessa Navoiyn alueeseen. Pohjois- ja keskiosat ovat Kyzylkumin ja Nälkäaron tasankoa. Etelässä kohoaa Turkestanvuoriston länsiosa Molguzarvuoret ja lännessä Nurotavuoret.[1][4]
Seudulla vallitsee mannerilmasto. Kesät ovat kuumia ja kuivia ja talvet melko leutoja. Keskilämpötila on tammikuussa –1:stä –4:ään ja heinäkuussa 28 astetta. Vuorten juurella ilmasto on aavikkoa ja aroa leudompi. Vuotuinen sademäärä on etelässä 400–500 ja pohjoisessa 250–300 millimetriä.[1][4]
Tärkeimmät joet ovat vuorilta virtaavat Sangzor ja Zominsuv sekä Zarafshon, joiden vettä käytetään kanavien ja tekojärvien avulla maatalouden keinokasteluun. Pohjoisen vajoaman täyttävät Arnasoy, Aydarko‘l ja Tuzkon -järvet, joilla harjoitetaan kalastusta. Tasangon luonnonvarainen kasvillisuus koostuu lähinnä heinäkasveista ja pensaista. Jokien varsilla ja vuorten rinteillä on metsiä. Eläinlajeihin kuuluvat karhu, villisika, kettu, mäyrä, kuhertajagaselli ja monet lintulajit. Alueella sijaitsevat Zominin kansallispuisto ja luonnonpuisto sekä Nurotan luonnonpuisto.[1][4]
Hyötykaivannaisiin kuuluvat kulta, hopea, volframi, lyijy, sinkki, rautamalmi, molybdeeni, marmori, wollastoniitti, basaltti, graniitti, korundi ja kalkkikivi. Kivennäisvesiä ja Chimqo‘rg‘onin natriumsulfaattipitoista mutaa käytetään kylpylähoidoissa.[1]
Hallinnollinen jako ja asutus
Vuonna 1973 perustettuun[1] alueeseen kuuluu Jizzahin aluetasoinen kaupunki ja 12 piirikuntaa: Arnasoy, Baxmal, Do’stlik, Forish, G’allaorol, Mirzacho’l, Paxtakor, Sharof Rashidov, Yangiobod, Zafarobod, Zarbdor ja Zomin[5]. Muut kaupungit ovat suuruusjärjestyksessä Dashtobod, G‘allaorol, Paxtakor, Do‘stlik ja Gagarin[6]. Taajamia on 42, itsehallintoalueita 308 ja maaseutuasutuksia 529[5].
Asukkaiden enemmistö on uzbekkeja (90 %). Lisäksi on muun muassa kirgiisejä (3 %), tadžikkeja (2 %), kazakkeja (2 %) ja venäläisiä (1 %).[7] Kaupunkiväestön osuus oli 47 prosenttia vuonna 2024[8].
Talous ja liikenne
Jizzaxin alueen pääelinkeinot ovat maatalous ja teollisuus. Maatalousmaata on 1 241 400 hehtaaria, josta suurin osa on laidunta. Viljelysmaata on 478 500 hehtaaria, josta 266 000 on keinokastelua. Alueella viljellään puuvillaa, viljaa, perunaa, vihanneksia ja hedelmiä. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, hevoset ja siipikarja. Lisäksi tuotetaan silkkikuitua.[1]
Alueella on tekstiili-, elintarvike-, rakennustarvike-, muovi- ja sähkölaiteteollisuutta. Kaivosteollisuus tuottaa marmoria, kultaa, wollastoniittia, molybdeenia, kalkkia ja lyijyä. Jizzaxista on maantie- ja rautatieyhteydet Taškentiin, Samarkandiin ja Uzbekistanin itäosaan.[1]
Kulttuuri
Alueella toimivat Jizzaxin opettajakorkeakoulu ja tekninen korkeakoulu sekä viljanviljelyn tutkimuslaitos. Kulttuurilaitoksia ovat kotiseutumuseo, musiikki- ja draamateatteri sekä Gagarinin kazakkiteatteri.[1] Nähtävyyksiä ovat lähinnä luontokohteet, ”Timurin portiksi” kutsuttu sola ja lukuisat kalliopiirrokset[9][10].
Lähteet
Aiheesta muualla
