Jaroslavlin alue

Venäjän federaation hallinnollinen alue

Jaroslavlin alue (ven. Яросла́вская о́бласть, Jaroslavskaja oblast) on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä Moskovan koillispuolella.

Jaroslavlin alue
Ярославская область
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Kostroman alueen sijainti Venäjän federaation kartalla
Kostroman alueen sijainti Venäjän federaation kartalla

Koordinaatit: , 39.893°E (Jaroslavl)

ValtioVenäjä Venäjä
Perustettu11. maaliskuuta 1936
Hallinto
 – hallinnollinen keskusJaroslavl (591 486 as.)[1]
 – suurin kaupunkiJaroslavl
 – kuvernööriSergei Jastrebov[2]
Pinta-ala36 177 km²
Väkiluku (2010)  ([3])1 272 468
 – väestötiheys35 as./km²
Kieletvenäjä
BKT (2010)234 246,3 milj. RUB[4]
(eli 0,63 % Venäjän BKT:stä)
 – asukasta kohti184 088 RUB,
noin 4 510 EUR[5] (eli 70 % Venäjän keskiarvotasosta)
AikavyöhykeUTC+3 (MSK)
Symbolit
 – lippuJaroslavlin alueen lippu
 – vaakunaJaroslavlin alueen vaakuna
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus76
 – ISO 3166RU-YAR
adm.yar.ru (venäjäksi)

Maantiede

Jaroslavlin alue rajoittuu pohjoisessa Vologdan alueeseen, idässä Kostroman alueeseen, kaakossa Ivanovon alueeseen, etelässä Vladimirin alueeseen, lounaassa Moskovan alueeseen ja lännessä Tverin alueeseen.

Jaroslavlin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangolla Volgan yläjuoksun varrella. Alueen luoteisosassa sijaitsee suuri Rybinskin tekojärvi. Muita merkittäviä järviä ovat Nero ja Pleštšejevo. Alueen pinta-alasta on metsien peitossa 43 %.

Historia

Jaroslavlin alue perustettiin 11. maaliskuuta 1936.

Väestö

Jaroslavlin alueen asukasluku on 1 425 000 (2010) ja väestötiheys 34,96 as./km². Väestöstä kaupungeissa tai kaupunkimaisissa taajamissa asui 82,2 %. Suurimmat kaupungit olivat Jaroslavl (591 486 as.), Rybinsk (200 771 as.). Hieman pienempiä alueen kaupunkeja olivat Pereslavl-Zalesski (41 923 as.), Tutajev (41 001 as.), Uglitš (34 505 as.) ja Rostov (31 791 as.).[1] Alueen väestöstä oli venäläisiä 96,0 %; ukrainalaisia oli seuraavaksi eniten eli 0,8%.[6]

Hallinto

Jaroslavlin alue on yksi Venäjän federaation alue (subjekti) ja sen pääkaupunki on Jaroslavl. Alueen hallinnosta vastaavat kuvernööri, hallitus ja alueduuma.

Paikallishallintoa varten alue on jaettu 17 piiriin ja 11 kaupunkialueeseen.

Talous

Alueella on koneenrakennusta, öljynjalostus-, kemian-, petrokemian-, elintarvike-, rakennusaine-, puunjalostus-, metalli-, mylly- ja rehuteollisuutta sekä sähköntuotantoa. Seutu on merkittävien petrokemiallisten siirtoputkistojen risteysalue. Muun muassa Itämeren öljyputki (Baltic Pipeline System, BPS-1) kuljettaa idempänä esiin pumpattua raakaöljyä ja muita öljytuotteita Jaroslavin alueelta Kirišin jalostamoille ja edelleen Koiviston vientiterminaaliin Suomenlahdella[7]. Alueen maaperä ja ilmasto eivät ole maanviljelylle suotuisia, mutta siitä huolimatta alueella viljellään paljon rehukasveja, vihanneksia, pellavaa, viljaa ja perunaa. Karjankasvatus on tärkein maatalouselinkeino ja sen osuus koko maataloustuotannosta on 60 %.

Lähteet

Aiheesta muualla