Jaama
Jaama eli Kingisepp[3] (ven. Ки́нгисепп, Kingisepp, vatja Kingiseppä[4]) on kaupunki Leningradin alueen Jaaman piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Laukaanjoen varrella 138 kilometriä Pietarista lounaaseen.[5] Asukkaita kaupungissa oli 48 700 henkeä vuonna 2010.[6]
| Jaama/Kingisepp Ки́нгисепп | |
|---|---|
 Jaaman kaupunkikuvaa. | |
.png) lippu | .png) vaakuna |
 Jaaman kaupunkikunta Jaaman piirin kartalla | |
  Jaama/Kingisepp | |
Koordinaatit: , 28°36′3.9″E | |
| Valtio | Venäjä |
| Federaatiosubjekti | Leningradin alue |
| Piiri | Jaaman piiri |
| Perustettu | 1384 |
| Väkiluku (2010) | 48 667 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
| Postinumero | 188485[1] |
| Suuntanumero(t) | +7 81375[2] |
Historia
Novgorodilaiset rakensivat vuonna 1384 Laukaanjoen rannalle kivisen linnoituksen, joka sai nimekseen Jam tai Jama (ven. Ям, Яма).[7] Vuosina 1395 ja 1444–1448 linnoitus torjui ruotsalaisten ja Liivinmaan saksalaisten hyökkäykset.[5]
Jaama oli 1400–1500-luvulla tärkeä kauppapaikka ja Novgorodin Vatjan viidenneksen Jaaman kihlakunnan keskus. Ruotsalaiset valtasivat kaupungin vuonna 1583, mutta Täyssinän rauhassa se palautui Venäjälle.[7]
Alue siirtyi uudelleen Ruotsille Stolbovan rauhassa vuonna 1617.[7] 1630-luvulla Jaamaan perustettiin luterilainen seurakunta, ja seuraavalla vuosikymmenellä siellä toimi myös lastenkoulu.[8]. Kirkkoherranvirka ja koulu lakkautettiin ilmeisesti jo vuonna 1654[9] Jaaman linna räjäytettiin vuonna 1681.[5]
Venäjä valtasi Jaaman suuressa Pohjan sodassa vuonna 1703, minkä jälkeen Pietari I antoi sille uuden nimen Jamburg (ven. Ямбург). Vuodesta 1708 lähtien alue kuului ruhtinas Aleksandr Menšikoville, jonka karkotuksen jälkeen se palautui valtiolle.[7] Vuosisadan alkupuolella seudulle syntyi lasiteollisuutta.[5] Vuonna 1784 Jaamasta tuli samannimisen kihlakunnan hallintokaupunki.[7] 1700–1800-lukujen vaihteessa kaupungin lähelle perustettiin saksalaisia siirtokuntia eli inkerinsuomeksi kalanistoja.
Jaama oli 1900-luvun alussa hiljainen maaseutukaupunki.[5] Vuonna 1922 se nimettiin Kingiseppiksi virolaisen kommunistijohtajan Viktor Kingissepän mukaan.[7] Toisen maailmansodan aikana saksalaiset miehittivät kaupungin. 1960-luvun alusta lähtien Jaama kehittyi voimakkaasti laajojen fosforiittiesiintymien hyödyntämisen ansiosta.[5][10]
Hallinto
Jaama on Jaaman piirin alainen kaupunkikunta. Varsinaisen kaupungin lisäksi siihen kuuluu Porhovan kalaniston kylä (ven. Порхово, Porhovo).[7] Kunta rajoittuu koillisessa Opoljan, kaakossa Pustoperän ja lännessä Suuren-Lutskan maalaiskuntiin. Jaaman kaupunginosia ovat muun muassa Kaskolovka, Lesopirssa (Лесобиржа, Lesobirža) ja Lutskan kalanisto (Новый Луцк, Novyi Lutsk).[11]
Kaupunginhallinnon päämies on Jelena Antonova.[12]
Liikenne ja talous
Jaaman läpi kulkee Pietarin ja Tallinnan välinen eurooppatie (M11, E20) ja rautatie. Kaupungista on kaukojunayhteys Tallinnaan ja Pietarin kautta Moskovaan. Linja-autoyhteydet esimerkiksi Pietariin ovat melko hyvät, mutta lähijunavuoroja ajetaan vain yksi edestakainen vuoro päivässä.[13][14][15]
Seudun tärkeimmät teollisuuslaitokset ovat fosforilannoitteita ja rehufosfaattia valmistava[16] sekä lasipakkauksiin erikoistunut Veda-Pak. Kaupungissa on myös elintarviketeollisuutta.[17]
EuroChemin omistama Fosforit sijaitsee kaupungin länsipuolella Suuren-Lutskan maalaiskunnan alueella[18]. Lannoitetehtaan jätealueelta Laukaanjokeen valuva fosfori on yksi Suomenlahden pahimpia saastuttajia.[19]
Kulttuuria ja nähtävyyksiä
Jaaman kaupunkikuva edustaa etupäässä sodanjälkeistä teollista arkkitehtuuria. 1700-luvun lopulla puretusta linnoituksesta on säilynyt vallien ja muurien jäännöksiä. Kauppatorilla on kaksi 1800-luvun alun kauppahallirakennusta ja 1836 rakennettu maneesi.[5] Huomattavin nähtävyys on vuonna 1783 valmistunut Antonio Rinaldin suunnittelema barokkityylinen pyhän Katariinan kirkko, jonka alkuperäinen sisustus on tuhoutunut[20].
Kaupungissa on kulttuuritalo, lasten musiikki- ja taidekoulut sekä nuorisoteatteri.[21] Vuonna 1910 rakennetussa kauppaoppilaitoksen rakennuksessa toimii Jaaman piirin ja kaupungin historiaa esittelevä kotiseutumuseo.[22] Laukaanjoen toisella puolella sijainneen Romanovkan kartanon tiluksilla on viehättävä puistoalue.[23]
Vuonna 1995 Jaamaan perustettiin Inkerin kirkon seurakunta,[7] ja kaupungissa toimii myös Inkerin Liiton paikallisosasto[24].
Jaaman suomalainen ystävyyskaupunki on Raisio.[25][26] Jaamasta on kotoisin muun muassa 1900-luvun vaihteen merkittävänä julkisena vaikuttajana tunnettu Grigori Petrov ja sittemmin myös useita tunnettuja urheilijoita, kuten jalkapalloilija Aleksandr Keržakov.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Jaaman kaupungin sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- Jaaman piirin sivusto (venäjäksi), (englanniksi)
- Kaupungin zoomattava turistikartta[vanhentunut linkki] (englanniksi)
- Jaama Leningradin alueen kulttuuri -tietosanakirjassa[vanhentunut linkki] (venäjäksi)
- Jaama (Pieni tietosanakirja, 1925-1928) (runeberg.org)
- Inkere
- Jaama
- Järvisaari
- Haapakangas
- Hatsina
- Hevaa
- Hietamäki
- Kaprio
- Kattila
- Keltto
- Kolppana
- Koprina
- Kupanitsa
- Lahti
- Lempaala
- Liissilä
- Markkova
- Miikkulainen
- Moloskovitsa
- Narvusi-Kosemkina
- Novasolkka
- Pyhä Maria (Pietari)
- Pähkinälinna
- Ropsu
- Rääpyvä
- Saari
- Serepetta
- Siestarjoki
- Skuoritsa
- Soikkola
- Spankkova
- Toksova
- Tuutari
- Tyrö
- Valkeasaari
- Venjoki
- Viron Inkeri
- Vuole