Imereti
Imereti (georg. იმერეთი) on hallintoalue (mkhare) Georgian länsiosassa. Alueella on 533 906 asukasta (2014) ja sen pinta-ala on 6475 neliökilometriä.[1] Imeretin pääkaupunki on Kutaisi.
| იმერეთის მხარე Imeretis mkhare | |||
|---|---|---|---|
.jpg) | |||
| |||
| Valtio | Georgia | ||
| Hallinto | |||
| – hallinnollinen keskus | Kutaisi | ||
| Pinta-ala | 6 475 km² | ||
| Väkiluku (2014) | 533 906 | ||
| Valuutta | Georgian lari (GEL) | ||
| Aikavyöhyke | UTC +4 | ||
.svg)
Historia
Imeretin nimi tulee vanhasta georgian kielen sanasta, joka tarkoittaa "toisella puolella (Likhin vuorijonoa)". Alueella on ollut ihmisasutusta kivikaudelta saakka. Antiikin aikaan aluetta hallitsivat Kolkhiin ja Egrisin valtakunnat, ja Kutaisin, Vanin, Vartsikhen ja Šorapanin kaupunkikeskukset kukoistivat Kaukasian läpi kulkevien kauppareittien ansiosta. Ajan laskun alun vuosisatoina Imereti oli Persian ja kreikkalaisten taistelukenttänä, ja 700-luvun alkupuolella arabit tuhosivat Kutaisin ja Nokalakevin kaupungit maan tasalle. Sen jälkeen Länsi-Georgiaan syntyi Abhasian kuningaskunta pääkaupunkinaan Kutaisi.[2]
Yhdistyneen Georgian kuningaskunnan ensimmäinen kuningas Bagrat III kruunattiin Kutaisissa vuonna 978. Kun kuningaskunta kuitenkin hajosi 1200-luvun loppupuolella Imereti erosi omaksi kuningaskunnakseen, joka käsitti aluksi koko läntisen Georgian. 1500-luvulla kuningaskunta joutui osmanien valtakunnan aggression kohteeksi. 1700-luvun puolivälissä kuningas Solomon I voitti turkkilaiset, mutta voitto jäi lyhytaikaiseksi ja vuonna 1804 kuningaskunta ajautui Venäjän haltuun. Venäläiset lakkauttivat kuningaskunnan vuonna 1810 ja perustivat Imeretin maakunnan (ujezd), jonka Kutaisin kuvernementti korvasi 1840-luvulla. 1800-luvun loppupuolella Imeretin talous kehittyi rautateiden ansiosta, ja vuonna 1877 Kutaisi yhdistettiin Kaukasuksen päälinjaan, jonka varrelle nousi useita uusia kaupunkeja. Kutaisilla oli merkittävä rooli Georgian kansallisessa heräämisessä ja valistusliikkeessä 1800-luvun lopulla.[2]
Nykyinen Imeretin hallintoalue perustettiin vuonna 1995, ja sen pääkaupunkina on toiminut Kutaisi.[2]
Maantiede
Imeretin kasvillisuus vaihtelee subtrooppisesta alppiniittyihin. Alueella on selkeät luonnolliset rajat vuorijonoja ja Tskhenistsqali-jokea pitkin. Rioni ja sen lukuisat sivujoet halkovat Imeretiä. Alueella vallitsee kostean subtrooppinen meri-ilmasto; läntisillä alamailla talvi on lyhyt, sateinen ja lämmin ja kesä taas kuuma ja pitkä.[3] Imereti rajautuu pohjoisessa Ratša-Letškhumi ja Kvemo Svanetin alueeseen, lännessä Samegrelo ja Zemo Svanetiin, lounaassa Guriaan, etelässä Samtskhe-Džavakhetiin ja idässä Šida Kartliin. Imereti jaetaan yhteen piirivapaaseen kaupunkiin* ja yhteentoista piirikuntaan:[4]
| Piirikunta | Väkiluku (2014)[1] | Pinta-ala |
|---|---|---|
| Baghdati | 21 582 | 815 km² |
| Kharagauli | 19 473 | 914 km² |
| Khoni | 23 570 | 429 km² |
| Kutaisi* | 147 635 | – |
| Satškhere | 37 775 | 874 km² |
| Samtredia | 48 562 | 364 km² |
| Terdžola | 35 563 | 357 km² |
| Tqibuli | 20 839 | 478 km² |
| Tšiatura | 39 884 | 542 km² |
| Tsqaltubo | 56 883 | 700 km² |
| Vani | 24 512 | 577 km² |
| Zestaponi | 57 628 | 424 km² |
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Imereti Wikimedia Commonsissa
- www.imereti.ge (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
| Tasavallat: Abhasia | Adžaria |
| Alueet: Guria | Imereti | Kakheti | Kvemo Kartli | Mtskheta-Mtianeti | Ratša-Letškhumi ja Kvemo Svaneti | Samegrelo ja Zemo Svaneti | Samtskhe-Džavakheti | Šida Kartli |
| Kaupunki: Tbilisi |