Illintsi

kaupunki Vinnytsjan alueella Ukrainassa

Illintsi (ukr. Іллінці) on kaupunki Ukrainan Vinnytsjan alueen Vinnytsjan piirissä.[1][3][2][4] Illintsi sijaitsee Etelä-Bugin sivuhaaran Sobin varrella, 57 kilometriä aluekeskus Ternopilistä itäkaakkoon.[1][5]

Illintsi
Іллінці
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Illintsi

Koordinaatit: , 29.2067°E

ValtioUkraina
AlueVinnytsjan alue
PiiriVinnytsjan piiri
Kirjallinen maininta1448
Kaupunkityyppiseksi taajamaksi1925
Kaupungiksi1987
Pinta-ala  ([1])
 – Kokonaispinta-ala10,87 km²
Väkiluku (2022)  ([2])11 095









Tammikuun keskilämpötila on -6,2 ja heinäkuun +18,8 celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä 507 millimetriä.[5] Kaupungin lähistöllä sijaitsee Euroopan suurimpiin lukeutuva, halkaisijaltaan noin 8,5 kilometrin levyinen meteoriittikraateri (Illintsin kraateri).[1][6]

Ukrainan tilastokeskus arvio kaupungin väkiluvuksi 11 095 asukasta (1.1.2022).[2] Vuoden 2001 väestönlaskennassa asukkaita oli 11 103. Heistä enemmistö (95%) oli etniseltä taustaltaan ukrainalaisia; venäläisiä oli 3,2 prosenttia ja juutalaisia 0,5 %.[1]

Arkeologisissa kaivauksissa seudulta on löydetty muun muassa rautasulattojen jäänteitä viidenneltä vuosisadalta.[1] Paikkakunta mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1448 nimellä Vilen. 1700-luvun loppua kohti tultaessa paikkakunta, josta käytettiin myös muita nimiä (Lyntsi, Lintsi), kuului Puola-Liettuan Bratslavin voivodikuntaan ja oli Sanguszkon magnaattisuvun omistuksessa.[1] Puolan toisen jaon (1793) jälkeen alueen hallinta siirtyi Venäjän keisarikunnalle, jossa seutu kuului Kiovan kuvernementtiin. Kaupunkityyppisen taajaman aseman Illintsi sai 1925, ja kaupungiksi se tuli 1987.[1][5]

Illintsi oli Illintsin piirin hallinnollinen keskus vuosina 1923–1962 ja 1965–2020.[1][4] Kesällä 2020 Ukrainan aluehallinnon uudistuksessa Illintsi ja sen mukaan nimetty piiri liitettiin osaksi Vinnytsjan piiriä.[4]

Kaupungin arkkitehtonisiin kohteisiin lukeutuvat muun muassa synagooga (nyttemmin kalustemyymälä, 1600-luvulta), Jumaläidin kirkko (1793), Kolminaisuuden kirkko (1902) ja Pyhän ylösnousemuksen katedraali (1897).[1]

Lähteet

Aiheesta muualla