Hiusmeduusa

Hiusmeduusa (Cyanea capillata) on suurin tunnettu meduusalaji (Scyphozoa). Sen uimakellon halkaisija on useimmiten 30–60 cm, mutta suurin tavattu yksilö oli yli kaksimetrinen ja sen pyyntilonkerot 36 metriä pitkiä.^[2] Hiusmeduusa on viileiden ja kylmien Pohjois-Atlantin vesien eläin, mutta lähisukuisia ja mahdollisesti samaan lajiin kuuluvia meduusoita elää Tyynenmeren pohjoisosassa ja myös Uuden-Seelannin ja Australian eteläisillä vesillä.

Hiusmeduusa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Polttiaiseläimet Cnidaria
Luokka:	Meduusat Scyphozoa
Lahko:	Kiekkomeduusat Semaeostomeae
Heimo:	Cyaneidae
Suku:	Cyanea
Laji:	capillata
Kaksiosainen nimi
Cyanea capillata (Linnaeus, 1758)[1]
Synonyymit
Cyanea arctica[1] Cyanea versicolor[1] Medusa capillata[1]
Katso myös
Hiusmeduusa Wikispeciesissä   Hiusmeduusa Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Hiusmeduusoita esiintyy harvalukuisena Etelä-Itämeressä, mutta vain suolapulssien yhteydessä niitä on kulkeutunut Pohjois-Itämereen. Hiusmeduusa tavattiin ensi kerran Suomessa 1956 ja niitä ajautui runsaasti Suomen etelärannikolle syksyllä 1978, mutta sen jälkeen havaintoja ei ole tehty.^[3]

Hiusmeduusan uimakello on kahdenksanlohkoinen, ja lonkerot ovat ryhmittyneet kahdeksaan ryhmään, joissa kussakin on 70–150 lonkeroa. Toisin kuin korvameduusan, hiusmeduusan lonkeroiden kosketus voi olla ihmiselle kivulias, muttei kuitenkaan vaarallinen.^[4] Joidenkin kalojen, muun muassa valkoturskan, poikaset elävät hiusmeduusan lonkeroiden suojassa itse vahingoittumatta.

• 
  Ylhäältä päin: sukusolut, hermot ja lonkerot
• 
  Päältäpäin
• 
  Hiusmeduusa vuorovesien rantaan tuomana
• 
  Piirroskuva 1800-luvulta