Hirvijärvi (Hirvensalmi, Hirvenlahti)

järvi Hirvensalmella ja Joutsassa

Hirvijärvi on järvi Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakuntarajalla Joutsan ja Hirvensalmen kuntien alueilla. Valtaosa järvestä sijaitsee Joutsassa, mutta se kuuluu virallisesti Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueeseen. Hirvijärven pinta-ala on 5,1 neliökilometriä. Etäisyys Jyväskylästä on 57 kilometriä kaakkoon.[3]

Hirvijärvi
ValtiotSuomi
MaakunnatEtelä-Savo
KunnatHirvensalmi, Joutsa
Koordinaatit, 26°23′03″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
PäävesistöalueKymijoen vesistö (14)
Valuma-aluePuulaveden alue (14.92)
LaskujokiMyllyjoki Puulaan
Järvinumero14.924.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus120 m [1]
Pituus5,499 km [1]
Leveys2,561 km [1]
Rantaviiva26,4602 km [2]
Pinta-ala5,18905 km² [2]
Tilavuus0,0309078 km³ [2]
Keskisyvyys5,96 m [2]
Suurin syvyys32,33 m [2]
Saaria9 [2]
Kartta
Hirvijärvi

Maantiede

Hirvijärven pituus kaakosta luoteeseen on 5,2 kilometriä. Järven kaakkoisosassa Vuohisaaren itäpuolella on noin puoli kilometriä pitkä kaakkois–luoteissuuntainen 30–32 metriä syvä alue, jonka pinta-ala on yli hehtaarin. Järven keskivaiheilla on 24 metrin syvänne [4]. Hirvijärven länsiosa ja itäisin osa Hevosniemen itäpuolella ovat enimmäkseen alle kymmenen metriä syviä.[1][2]

Hirvijärvellä sijaitsee yhdeksän saarta, joista kaksi on yli hehtaarin laajuisia. Suurin saari on Vuohisaari, jonka länsipuolinen Säkkisaari on toiseksi suurin. Hirvijärven rannat ovat pääosin metsämaata, luoteisrannalla on jonkin verran peltomaata. Rannoilla on pientaloja. Kaakkoisrannan Kukkulalehto kohoaa noin 165 metriä merenpinnan yläpuolelle, eli noin 60 metriä järven pintaa korkeammalle.[1][2]

Hirvijärveen virtaa laskuojia ympäröiviltä lammilta ja pohjoispuoliselta Roukejärveltä (106,3 metriä mpy). Hirvijärvi laskee Puulaan.[1]

Hirvijärven vesitilavuus on 30 908 000 kuutiometriä.[2]

Vesistösuhteet

Hirvijärvi (14.924.1.001) kuuluu Hirvijärven valuma-alueeseen (14.924), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Kymijoen päävesistössä (14). Toinen jakovaihe on Puulaveden alue (14.92) ja ensimmäinen Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9). Hirvijärvi on selkeästi laajin Hirvijärven alueen 12:sta vähintään hehtaarin laajuisesta vakavedestä. Seuraavaksi laajin on Roukejärvi.[5]

Lähteet