Harri Kirvesniemi

suomalainen maastohiihtäjä

Harri Tapani Kirvesniemi (s. 10. toukokuuta 1958 Mikkelin mlk) on suomalainen hiihdon maailmanmestari ja kuusinkertainen olympiamitalisti.[1] Hän edusti urallaan Mikkelin Hiihtäjiä. Kirvesniemi päätti kilpailu-uransa jäätyään kiinni dopingista Lahden MM-kisoissa vuonna 2001.[1]

Harri Kirvesniemi
Harri Kirvesniemi hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa Lahdessa vuonna 2017.
Harri Kirvesniemi hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa Lahdessa vuonna 2017.
Henkilötiedot
Koko nimiHarri Tapani Kirvesniemi
Syntynyt10. toukokuuta 1958 (ikä 66)
Mikkelin mlk
Uran tiedot
LajimaastohiihtoView and modify data on Wikidata
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten maastohiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia PronssiaLake Placid 19804 × 10 km
Pronssia PronssiaSarajevo 198415 km
Pronssia PronssiaSarajevo 19844 × 10 km
Pronssia PronssiaAlbertville 19924 × 10 km
Pronssia PronssiaLillehammer 19944 × 10 km
Pronssia PronssiaNagano 19984 × 10 km
MM-kilpailut
Kultaa KultaaLahti 198915 km (p)
Hopeaa HopeaaLahti 19894 × 10 km
Hopeaa HopeaaThunder Bay 19954 × 10 km
Hopeaa HopeaaTrondheim 19974 × 10 km
Pronssia PronssiaOslo 198215 km
Pronssia PronssiaOslo 19824 × 10 km
Pronssia PronssiaSeefeld 198530 km
Pronssia PronssiaVal di Fiemme 19914 × 10 km
Harri Kirvesniemi ja Marja-Liisa Kirvesniemi (o.s. Hämäläinen) Hailikisoissa Virolahdella 28.3.1982.

Kirvesniemi harrasti nuorena myös kestävyysjuoksua voittaen kaksi nuorten SM-kultaa 5 000 metrin juoksussa, mutta valitsi hiihdon.

Kirvesniemellä on ennätykselliset kuusi olympiapronssia.[1] Yhtä paljon pronssimitaleita on ainoastaan Heikki Savolaisella, Aleksei Nemovilla, Merlene Otteylla ja Franziska van Almsickilla. Kirvesniemi on eniten olympiamitaleita saanut suomalaisurheilija, jolla ei ole yhtään olympiakultaa.lähde?

Kirvesniemi on yksi neljästä suomalaisesta maailmanmestarista tai olympiavoittajasta, jotka ovat juosseet 5 000 metriä virallisessa kilpailussa alle 14 minuutin aikaan. Muut ovat Pekka Päivärinta, Pekka Vasala ja Lasse Virén.[2] Kirvesniemi oli 5. toukokuuta 1986 mukana tekemässä 100 × 1 000 metrin viestijuoksun maailmanennätystä. Kirvesniemi juoksi ankkurina osuusajakseen 2.33,9.lähde?

Urheilu-ura

Kirvesniemi osallistui ensimmäisiin arvokisoihinsa Lake Placidin olympialaisissa 1980, jolloin hän hiihti 15 km:llä kahdeksanneksi ja hiihti 20. helmikuuta avausosuuden[3] Suomen viestijoukkueessa, joka voitti olympiapronssia. Oslon MM-kisoissa 1982 hän voitti MM-pronssia sekä 15 km:llä että viestihiihdossa. Kirvesniemi toisti saavutuksen myös Sarajevon olympialaisissa 1984: olympiapronssia sekä 15 km:llä että viestissä. Seuraavana vuonna Seefeldin MM-kisoissa hän voitti jälleen MM-pronssia 30 km:n hiihdossa ja oli mukana neljänneksi sijoittuneessa viestijoukkueessa.[4]

Kirvesniemi hiihti Oberstdorfin MM-kisoissa 1987 30 km:llä neljänneksi ja oli mukana viestijoukkueessa, joka sijoittui kuudenneksi. Seuraavan vuoden Calgaryn olympialaisissa hän oli 15 km:llä kahdeksas ja 30 km:llä yhdeksäs. Lahden MM-kisoissa 1989 Kirvesniemi voitti 15 km:n henkilökohtaisessa kilpailussa MM-kultaa ja oli mukana MM-hopeaa voittaneessa viestijoukkueessa.[4]

Kirvesniemi voitti 15. tammikuuta 1995 Nove Mestossa 15 kilometrin perinteisen hiihdon maailmancupin osakilpailun ennen toiseksi sijoittunutta Jari Isometsää. Seuraavana päivänä Kirvesniemi hiihti kolmannen osuuden Suomen joukkueessa, joka voitti ylivoimaisesti maailmancupin 4 × 10 kilometrin perinteisen tyylin viestin.[5]

Vuonna 2000 Kirvesniemi voitti Holmenkollenin 50 km:n kilpailun 41-vuotiaana[6]. Hän johti kilpailua lähdöstä maaliin. Holmenkollenin voitto oli hänen kuudes ja viimeinen maailmancupin henkilökohtainen osakilpailuvoittonsa.

Vuoden 2001 hiihdon MM-kilpailuissa Kirvesniemi oli 42-vuotiaana neljäs 15 km:n perinteisen hiihtotavan kilpailussa ja parhaana suomalaisena kahdeksas 30 km:n kilpailussa. Hän kuitenkin jäi kiinni kiellettyjen aineiden käytöstä viestihiihdon jälkeen. Hän sai kahden vuoden kilpailukiellon ja lopetti uransa. Suomalaishiihtäjien dopingin käyttöä puitiin vielä myöhemmin oikeudessa, jossa Kirvesniemi tuomittiin yhdessä Janne Immosen ja Jari Isometsän kanssa puolen vuoden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin perättömästä lausumasta[7]. Tuomio liittyi todistajanlausuntoon, jonka Kirvesniemi antoi aiemmassa oikeudenkäynnissä, jossa hän kiisti käyttäneensä kiellettyjä aineita lukuun ottamatta Lahden MM-kilpailuja. Oikeuden tuomion mukaan kaikki kolme hiihtäjää olivat käyttäneet urallaan dopingia–vain Immonen myönsi käytön[7]. Jo aiemmin asetettu selvitysryhmä oli todennut, että käryn tuottaneen plasmaekspanderin käytölle ei löytynyt muuta uskottavaa selitystä kuin EPO-hormonin käytön peittely[8].

Kirvesniemi on 183 cm pitkä ja painoi aktiiviuransa aikana 70 kg. Hän edusti Mikkelin Hiihtäjiä ja hänen valmentajansa oli Jorma Manninen.[4]

Arvokisasaavutukset

Maailmancupsaavutukset

  • 6 henkilökohtaista osakilpailuvoittoa (1982-2000)
  • 16 henkilökohtaista palkintosijaa (1982-2000)
  • 7 viestivoittoa (1982-2000)
  • 8 palkintosijaa viestissä (1982-2000)

Yksityiselämä

Harri Kirvesniemi oli naimisissa Marja-Liisa Kirvesniemen (o.s. Hämäläinen) kanssa vuosina 1984–2011.[9] Heillä on kaksi lasta, yleisurheilija Elisa Kirvesniemi sekä hiihtäjä Anita Kirvesniemi, jota Harri-isä valmentaa.[10] Harri Kirvesniemi avioitui Anitta Nurmisto-Perän kanssa 4. heinäkuuta 2015.[11] Kirvesniemi on pikajuoksijoina tunnettujen Manuela ja Carla Boscon eno.[12]

Nykyään Kirvesniemi toimii Kiteellä suksia valmistavan KSF Sportin toimitusjohtajana.[13]

Tunnustuksia

Kirvesniemi valittiin vuoden 1989 suomalaiseksi miesurheilijaksi. Hän sai samana vuonna myös Pro Mikkeli -mitalin.[4]

Katso myös

Teokset

Lähteet

Aiheesta muualta