Höörin kunta
Höörin kunta (ruots. Höörs kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Höör.[3]
| Höörin kunta | |
|---|---|
 vaakuna | |
 | |
| Valtio |  Ruotsi |
| Lääni | Skånen lääni |
| Maakunta | Skåne |
| Keskustaajama | Höör |
| Kuntakoodi | 1267 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 290,55 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 16 830 |
| – Väestötiheys | 58 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 290,55 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 16 830 henkeä (31.12.2020).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 75,52 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 25,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Vuonna 1901 Höörin maalaiskuntaan perustettiin Höörin taajaväkinen yhdyskunta. Osa maalaiskunnasta erotettiin vuonna 1939 Höörin kauppalaksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Norra Frosta (Hallaröd, Höör, Norra Rörum ja Munkarp)
- Snogeröd (Bosjökloster, Gudmuntorp ja Hurva)
- Sösdala (Brönnestad, Häglinge, Norra Mellby ja Tjörnarp)
Höörin kauppalaan uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1969 kauppalaan liitettiin kokonaan Norra Frosta sekä osia Snogerödistä (Bosjöklosterin ja Gudmuntorpin seurakunnat) ja Sösdalasta (Tjörnarpin seurakunta). Tämän jälkeen kuntarajoja ei ole muutettu. Höörin kauppala muuttui Höörin kunnaksi vuonna 1971, kun Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] | % |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 709 | 10,7 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 396 | 2,5 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 158 | 7,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 12 707 | 79,6 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 102 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 59 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 191 102 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 90 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 21,6 %
- 18–64-vuotiaat: 59,1 %
- 65 vuotta täyttäneet: 19,3 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) | Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 4,5 | 2,9 | |
| jalostus | 19,7 | 21,7 | |
| palvelut | 74,4 | 74,3 | |
| tuntematon | 1,3 | 1,1 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 4 749 | 7 198 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 66,0 | ||
Taajamat
Kunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 71,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 434 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Höör | 7 865 |
| 2 | Sätofta | 1 348 |
| 3 | Tjörnarp | 731 |
| 4 | Ormanäs och Stanstorp | 438 |
| 5 | Ljunstorp och Jägersbo | 401 |
| 6 | Norra Rörum | 204 |
| 7 | Ludvigsborg* | 28[17] |
| 8 | Löberöd* | 11[17] |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Ludvigsborgin taajamassa on 1 041 asukasta, ja se kuuluu lähes kokonaan Hörbyn kuntaan. Koko Löderödin taajamassa on 1 127 asukasta, ja se lähes kokonaan Eslövin kuntaan.[17]
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
- Bosjökloster
- Snogeröd
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Bokeslund
- Ekeborg
- Gamla Bo
- Jularp + Perstorp
- Sjunnerup
- Snogehall
- Snogeröd
- Tjuvaröd
- Ängsbyn
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
- Fogdarp + Stanstorp
- Munkarp
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Höörin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 6 | 7 | 9 | 11 | 11 | 10 | 12 | 12 | 10 | 9 | 13 | 15 | 10 | 8 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 16 | 15 | 12 | 11 | 9 | 10 | 8 | 6 | 4 | 4 | 4 | 2 | 3 | 4 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 5 | 6 | 6 | 3 | 5 | 4 | 3 | 2 | 2 | 4 | 3 | 3 | 3 | 5 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 2 | 3 | 2 | 2 | 1 | 1 | 2 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 2 | 3 | 4 | 3 | 3 | 3 | 2 | 2 | 3 | 4 | 3 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 12 | 12 | 12 | 13 | 12 | 13 | 11 | 14 | 11 | 12 | 11 | 10 | 10 | 6 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 1 | 1 | 2 | 3 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 2 | 3 | 4 | 5 | 8 | 9 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 1 | 1 | 2 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 4 | 3 | 1 | 1 | 0 | 1 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[22] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Bosjöklosterin piiri
- Gudmuntorpin piiri
- Hallarödin piiri
- Höörin piiri
- Munkarpin piiri
- Norra Rörumin piiri
- Tjörnarpin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Höör
- Ringsjö*
Asteriskilla (*) merkitty Ringsjön seurakunta kuuluu osittain Höörin kuntaan ja osittain Eslövin kuntaan.
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Bosjökloster (Klinta)
- Gudmuntorp
- Hallaröd
- Höör
- Munkarp
- Norra Rörum (Rörum)
- Tjörnarp
Kirkot
Bosjöklosterin kirkko
Gudmuntorpin kirkko
Hallarödin kirkko
Höörin kirkko
Munkarpin kirkko
Norra Rörumin kirkko
Tjörnarpin kirkko
Lähteet
Aiheesta muualla
