Hätikkäjärvi
Hätikkäjärvi [1][2] on Pirkanmaalla Nokian Myllykylällä ja Vesilahden Rämsöössä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Hätikkäjärvi on osa Pyhäjärven lähialuetta.[1][2]
| Hätikkäjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Nokia, Vesilahti |
| Koordinaatit | , 23°17′37″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.21) |
| Laskuoja | oja Jouttijärveen [1] |
| Järvinumero | 35.211.1.011 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 114,6 m [1] |
| Rantaviiva | 2,262 km [2] |
| Pinta-ala | 0,21569 km² [2] |
 Hätikkäjärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Maantietoa
Järven pituus on 700 metriä, leveys 400 metriä ja sen pinta-ala on 22 hehtaaria. Järveen laskee yksi pelto- ja metsäoja lounaasta. Sen laskuoja lähtee järven itäpäästä ja juoksee mutkitellen polveilevan pelto- ja metsämaiseman läpi lähes viisi kilometriä ja laskee lopuksi Jouttijärveen. Ympäristö on pääasiassa metsää, mutta eteläpäässä ja luoteispäässä rantaan ulottuu kahden maatilan peltoja. Rantaviivan pituus on 2,3 kilometriä. Etelärannassa sijaitsee Hätikän maatila ja eri puolilla järven rantoja sijaitsee toista kymmentä vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet yhdystieltä 2991. Nokian ja Vesilahden raja ylittää järven eteläpään niin, että lahdenpohjukasta noin 50 metriä sijaitsee Vesilahden puolella.[1][2][3]
Lanajoki virtaa puolen kilometrin päässä lännessä, mutta Hätikkäjärvi laskee silti itään Pyhäjärven suuntaan.[1]
Historiaa
Vuonna 1855 julkaistussa Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Iso Joutsijärvi” ja se laski ”Wähä Joutsijärveen”.[4]
Vuonna 1954 julkaistussa peruskartassa Hätikkäjärvi ja sen ympäristö on samanlainen kuin nykyäänkin. Vaikka rannoilta puuttuvat vielä vapaa-ajan asunnot, on itäpään pohjoisrannassa paikannimenä "Huvilavuori". Nimellä täytyy olla jokin muu selitys kuin asunto. Vapaa-ajan asuntoja on merkitty vuoden 1980 peruskarttaan järven etelärannalle vasta julkaisuvuoden jälkeiseen korjauspainokseen. Pohjoisrannalle niitä ilmaantuu vasta vuoden 1991 peruskarttaan. Järven kohdalla on kartoissa maininta "Tottijärven jakokunta".[5][6][7]
Lähteet
Pyhäjärvi• Kulovesi• Jokisjärvi• Teernijärvi• Vihnusjärvi• Tottijärvi• Alinenjärvi• Järvenjärvi• Ylinenjärvi• Tuulosjärvi• Hätikkäjärvi• Sanasjärvi• Otajärvi• Kalliojärvi• Taulajärvi• Ruokejärvi• Juojärvi• Kivikesku• Toivasjärvi• Porrasjärvi• Kyynijärvi• Murtoonjärvi• Kirstuanjärvi• Iso-Ahvenisto• Iso-Tappuri• Launiasjärvi• Koukkujärvi• Oksilammi• Ruutana• Siukolanjärvi• Juottojärvi• Hangaslammi• Ylinenjärvi• Heinijärvi• Haukijärvi• Korpijärvi• Heinijärvi• Pitkälammi• Jouttijärvi• Ylisenjärvenlammi• Hangaslammi• Vähäjärvi• Lilträskinjärvi• Iso Kakkurijärvi• Kahtalammi• Haukijärvi• Pieni Porrasjärvi• Pieni-Tappuri• Kiimalammi• Paskolampi• Pieni Koukkujärvi• Ylisenlammi• Jänninjärvi• Pikku-Matalus• Pannukakko