Hässleholmin kunta
Hässleholmin kunta (ruots. Hässleholms kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Hässleholm.[3]
| Hässleholmin kunta | |
|---|---|
 vaakuna | |
 | |
| Valtio |  Ruotsi |
| Lääni | Skånen lääni |
| Maakunta | Skåne |
| Keskustaajama | Hässleholm |
| Kuntakoodi | 1293 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 268,97 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 52 010 |
| – Väestötiheys | 41 as./km² |
.jpg)
Kunnan maapinta-ala on 1 268,97 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 52 010 henkeä (31.12.2020).[2]
Kunnassa sijaitsee Vannarödin linna.
Vuonna 1889 perustettu Hässleholms Verkstäder AB tuotti aluksi myllylaitteita ja rautatiekalustoa ja myöhemmin sokeriteollisuuden koneita. Yrityksen omisti vuosina 2005–2010 suomalainen Ruukki, ja nyt se toimii nimellä Silver Weibull Production AB.[4] Muita aiempia ja nykyisiä teollisuuslaitoksia ovat Skanskan vuodesta 1997 omistama peltihallirakentaja Göinge Mekaniska AB,[5] Hässleholmin mallastehdas ja panimo (1898–1967), pullonkorkki- ja tinapaperitehdas sekä viilatehdas (1917–1986)[6].
Vuonna 2007 kunnassa oli 192,60 km² peltoa,[7] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[8] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 15,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 nykyisen kunnan alueella oli 21 pitäjää, joista jokaisesta muodostettiin oma maalaiskunta. Yksikään niistä ei ollut nimeltään Hässleholm. Rautateiden risteykseen syntyneestä Hässleholmista tuli taajaväkinen yhdyskunta Stobyn maalaiskuntaan vuonna 1887. Osa Stobyn ja Vankivan maalaiskunnista erotettiin Hässleholmin kauppalaksi vuonna 1901. Muut viisi taajaväkistä yhdyskuntaa alueella olivat Hästveda (Hästvedan maalaiskunnassa 1887), Sösdala (Sösdalan maalaiskunnassa 1893), Vinslöv (Vinslövin maalaiskunnassa 1898), Bjärnum (Norra Åkarpin maalaiskunnassa 1918) ja Tyringe (Finjan maalaiskunnassa 1928). Vuonna 1914 Hässleholmin kauppala muutettiin kaupungiksi. Vinslövin kauppala erotettiin Vinslövin maalaiskunnasta vuonna 1934.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Bjärnum (Norra Åkarp ja Vankiva)
- Hästveda (Farstorp ja Hästveda)
- Stoby (Norra Sandby, Ignaberga ja Stoby)
- Sösdala (Brönnestad, Häglinge, Norra Mellby ja Tjörnarp)
- Tyringe (Finja, Hörja, Matteröd, Röke ja Västra Torup)
- Vinslöv (Gumlösa, Nävlinge, Sörby ja Vinslöv)
- Vittsjö (Verum, Vittsjö ja Visseltofta)
Hässleholmin kaupunkiin ja Vinslövin kauppalaan uudistus ei vaikuttanut. Taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin seuraavassa järjestyksessä: Bjärnum 1956, Hästveda 1959, Sösdala 1966 ja Tyringe 1970. Tyringe oli yksi viimeisiä taajaväkisiä yhdyskuntia Ruotsissa. Vuonna 1969 Tjörnarpin seurakunta erotettiin Sösdalasta ja liitettiin Höörin kuntaan.
Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Hässleholmin kaupunki muuttui Hässleholmin kunnaksi ja samana vuonna Stoby liitettiin siihen. Koska samana vuonna ei voitu tehdä kaikkia kuntaliitoksia kuntablokissa, Vinslövin nimestä aiheutui ongelmia. Sekä Vinslövin kauppala että maalaiskunta säilyivät itsenäisinä vuoteen 1974 asti. Entisen kauppalan nimi oli tuolloin Vinslövs centralkommun, joka on täysin ainutlaatuinen nimi kunnalle. Vuonna 1974 kunta sai nykyiset rajansa, jolloin Hässleholmin kuntaan liitettiin vielä Bjärnumin, Hästvedan, Sösdalan (paitsi Tjörnarp), Tyringen, Vinslövin ja Vittsjön kunnat sekä Vinslövs centralkommun. Vittsjön maalaiskuntaan kuulunut Visseltoftan seurakunta liitettiin kuitenkin Osbyn kuntaan.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Hässleholmin kaupungin vaakuna. Myös kolmella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Tyringen maalaiskunta
Vinslövin maalaiskunta
Vittsjön maalaiskunta
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[10] | % |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 7 212 | 14,1 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 1 874 | 3,7 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 2 766 | 5,4 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 39 196 | 76,8 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 234 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 262 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 174 009 kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 74 000 kruunua.[14]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]
- 0–17-vuotiaat: 19,5 %
- 18–64-vuotiaat: 58,4 %
- 65 vuotta täyttäneet: 22,1 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) | Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 3,5 | 3,5 | |
| jalostus | 25,5 | 25,6 | |
| palvelut | 69,9 | 69,8 | |
| tuntematon | 1,1 | 1,0 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 20 438 | 22 250 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 91,9 | ||
Taajamat
Kunnassa on 16 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,2 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 10 437 asukasta.[18] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[19]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Hässleholm | 18 500 |
| 2 | Tyringe | 4 658 |
| 3 | Vinslöv | 3 984 |
| 4 | Bjärnum | 2 674 |
| 5 | Sösdala | 1 811 |
| 6 | Vittsjö | 1 665 |
| 7 | Hästveda | 1 623 |
| 8 | Sjörröd | 1 077 |
| 9 | Tormestorp | 1 050 |
| 10 | Stoby | 745 |
| 11 | Finja | 535 |
| 12 | Vankiva | 340 |
| 13 | Ballingslöv | 310 |
| 14 | Emmaljunga | 262 |
| 15 | Röke | 219 |
| 16 | Mala | 217 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[20]
- Västra Torup
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[21]
- Algustorp
- Attarp
- Backagården
- Björkedal
- Farstorp
- Häglinge
- Hörja
- Ignaberga
- Lillaskog
- Nävlinge södra och Vagnaröd
- Skyrup
- Sösdala Himmelkull
- Verum
- Västra Torup
- Åmanäs + Nilstorp
- Åraslöv
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]
- Gammalstorps mölla
- Mellby
- Skyrup (östra delen)
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Hässleholmin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[23]
- Hässleholm Centrum-Nordöstra (30 valtuutettua)
- Hässleholm Norra-Östra-Södra-Västra (31 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Hässleholmin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 8 | 10 | 12 | 15 | 13 | 12 | 14 | 12 | 12 | 10 | 13 | 14 | 8 | 10 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 22 | 19 | 16 | 15 | 12 | 12 | 10 | 10 | 9 | 8 | 7 | 5 | 4 | 5 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 6 | 8 | 7 | 4 | 8 | 6 | 5 | 4 | 3 | 5 | 4 | 3 | 3 | 3 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 6 | 4 | 8 | 7 | 5 | 4 | 4 | 4 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 2 | 3 | 2 | 2 | 2 | 4 | 4 | 2 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 22 | 22 | 23 | 25 | 24 | 24 | 20 | 26 | 20 | 21 | 20 | 18 | 20 | 15 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 1 | 0 | 1 | 0 | 2 | 2 | 0 | 2 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 9 | 14 | 16 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 0 | 3 | 5 | 4 | 2 | 2 | 4 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[25] | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Brönnestadin piiri
- Farstorpin piiri
- Finjan piiri
- Gumlösan piiri
- Häglingen piiri
- Hässleholmin piiri
- Hästvedan piiri
- Hörjan piiri
- Ignabergan piiri
- Matterödin piiri
- Norra Mellbyn piiri
- Norra Sandbyn piiri
- Norra Åkarpin piiri
- Nävlingen piiri
- Röken piiri
- Stobyn piiri
- Sörbyn piiri (Skåne)
- Vankivan piiri
- Verumin piiri
- Vinslövin piiri
- Vittsjön piiri
- Västra Torupin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[26]
- Hässleholm
- Stoby
- Vinslöv
- Hästveda
- Farstorp
- Verum
- Vittsjö
- Norra Åkarp
- Vankiva
- Sösdala
- Tyringe
- Röke
- Västra Torup
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Brönnestad
- Farstorp
- Finja
- Gumlösa
- Häglinge
- Hässleholm
- Hästveda
- Hörja
- Ignaberga
- Matteröd
- Norra Mellby (Mellby)
- Norra Sandby (Sandby)
- Norra Åkarp (Åkarp)
- Nävlinge
- Röke
- Skånska trängkåren*
- Stoby
- Sörby
- Vankiva
- Verum
- Vinslöv
- Vittsjö
- Västra Torup (Torup)
Kirkot
Brönnestadin kirkko
Farstorpin kirkko
Finjan kirkko
Gumlösan kirkko
Häglingen kirkko
Hässleholmin kirkko
Hästvedan kirkko
Hörjan kirkko
Ignabergan vanha kirkko
Ignabergan uusi kirkko
Ljungadalakyrkan
Matterödin kirkko
Norra Mellbyn kirkko
Norra Sandbyn kirkko
Norra Åkarpin kirkko
Nävlingen kirkko
Röken kirkko
Stobyn kirkko
Sörbyn kirkko
Tyringen kirkko
Vankivan kirkko
Verumin kirkko
Vinslövin kirkko
Vittsjön kirkko
Västerkyrkan
Västra Torupin kirkko
Lähteet
Aiheesta muualla
