Gustaf Emil af Hällström
Gustaf Emil af Hällström (17. syyskuuta 1860 Helsinki – 30. marraskuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen maanviljelysneuvos ja moninkertainen valtiopäivämies.[1]
Af Hällströmin vanhemmat olivat tilanomistaja Gustaf Alfred af Hällström ja Charlotta Sofia Stenius ja puoliso vuodesta 1884 Anna Elisabet Lilius. Af Hällström tuli ylioppilaaksi Helsingissä 1880 ja valmistui filosofian maisteriksi 1886. Hän toimi Viipurin Uutisten toimittajana 1887–1888 ja Savonlinnan Lyseon historian, suomen kielen ja maantiedon väliaikaisena lehtorina 1889–1891. Hän oli sitten tilanomistaja ja maanviljelijä Vihdissä ja Lappeella, maanviljelysneuvoksen arvon hän sai 1907. Af Hällström omisti Olkkalan kartanon Vihdissä.[1][2][3]
Af Hällström oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1888, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906.[4][5][6][7][8][9][10] Hän oli nuorsuomalainen ja oli aatelissäädyssä ensimmäisiä suomen kielen käyttäjiä Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen jälkeen.[3]
Af Hällström vältti täpärästi punaisten väkivallan sisällissodan aikana, mutta punaiset murhasivat hänen poikansa Eljaksen perheen kodissa.[3]