Gargoili

Gargoili, myös gargouille tai vedensyöksijä, on kivestä tai metallista muotoiltu, ulkoneva räystäskouru, joka johtaa sadeveden kauemmas rakennuksen seinäpinnasta ja joka on muotoiltu ihmis-, eläin- tai fantasiahahmoksi.^[1]

Antiikin temppeleissä vedensyöksijät muotoiltiin yleensä leijoniksi. Keskiajan goottilaisessa arkkitehtuurissa vedensyöksijät tai gargoilit veistettiin ihmis-, eläin- tai fantasiahahmoiksi, joilla oli usein groteski ja mielikuvituksellinen muoto.^[1] Nimitys tulee vanhasta ranskan kielen sanasta gargouille, joka tarkoittaa kurkkua. Samasta sanasta ovat peräisin useiden kielten kurlaamista tarkoittavat sanat.^[2] Gargoileiksi kutsutaan usein myös muita rakennusten ulkoseinissä olevia groteskeja veistoksia, jotka eivät kuitenkaan varsinaisten gargoilien tavoin toimi vedensyöksijöinä.^[2][1] Tällaiset koristeina toimivat veistokset kuvaavat khimairoja (chimère) tai vastaavia taruhirviöitä^[3].

Gargoilit ovat suosittuja myös fantasiakirjallisuudessa ja -roolipeleissä, joissa ne usein ovat siivekkäitä, demonin kaltaisia olentoja.