Götenen kunta

kunta Länsi-Götanmaan läänissä Ruotsissa

Götenen kunta (ruots. Götene kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Götene.[3]

Götenen kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi
LääniLänsi-Götanmaan lääni
MaakuntaLänsi-Götanmaa
KeskustaajamaGötene
Kuntakoodi1471
Pinta-ala  ([1])
 – Maa404,51 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2])13 194
 – Väestötiheys32,6 as./km²









Entiset pitäjät Skövden, Tibron, Hjon, Skaran ja Götenen kuntien alueella.
Husabyn kirkko.

Kunnan maapinta-ala on 404,51 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 13 194 henkeä (31.12.2020).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 177,27 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 43,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1952 kuntauudituksessa alueen 20 aiemmasta maalaiskunnasta muodostettiin kolme "suurkuntaa":

  • Kinnekulle (Forshem, Fullösa, Kestad, Medelplana, Västerplana ja Österplana)
  • Husaby (Broby, Hangelösa, Husaby, Kinne-Kleva, Källby, Ledsjö, Ova, Skeby ja Skälvum)
  • Götenen kauppala (Götene, Holmestad, Kinne-Vedum, Sil ja Vättlösa)

Götenen kauppala oli yksi niistä harvoista kauppaloista, jotka muodostettiin tämän kuntauudistuksen yhteydessä. Vuonna 1967 Husabyn ja Kinnekullen maalaiskunnat liitettiin kauppalaan, joka vuonna 1971 muuttui Götenen kunnaksi. Kunnan keskustaajama Götene oli taajaväkinen yhdyskunta vuosina 1918–1951. Toinen taajaväkinen yhdyskunta Lundsbrunn (Ledsjön ja Skälvumin maalaiskunnissa) oli olemassa vuosina 1915–1957.

Väestönkehitys

Götenen kunnan väestönkehitys 1950–2020
VuosiAsukkaita
1950
  
13 698
1955
  
13 275
1960
  
12 568
1965
  
12 156
1970
  
11 910
1975
  
12 303
1980
  
12 854
1985
  
13 091
1990
  
13 498
1995
  
13 718
2000
  
13 016
2005
  
12 879
2010
  
13 223
2015
  
13 160
2020
  
13 194
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

TaustaTarkempi jaotteluHenkilöä
(31.12.2015)[7]
%
UlkomaalaistaustaisetUlkomailla syntyneet1 3059,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla2782,1
RuotsalaistaustaisetRuotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla6885,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa10 88982,7

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 148 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 156 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 189 718 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 84 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,0 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 21,2 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
 alkutuotanto5,14,9
 jalostus52,837,9
 palvelut38,854,4
 tuntematon3,32,8
 Työpaikkoja ja työllisiä6 2466 315
 työpaikkaomavaraisuus98,9

Taajamat

Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 61,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 113 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Götene4 933
2Källby1 586
3Lundsbrunn887
4Hällekis704

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

  • Gössäter
  • Årnäs

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Brännebrona
  • Forshem
  • Gössäter
  • Kinne-Kleva
  • Källbytorp
  • Myråsen*
  • Årnäs
  • Österäng

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Myråsen kuuluu osin myös Skaran kuntaan.[19]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

  • Sandtorp

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Götenen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
197319761979198219851988199119941998200220062010201420182022
 Maltillinen kokoomus66787676757655{{{m2022}}}
 Keskustapuolue121110989107666556{{{c2022}}}
 Liberaalit56547543243322{{{fp2022}}}
 Kristillisdemokraatit22222232555323{{{kd2022}}}
 Ympäristöpuolue vihreät00000112222221{{{mp2022}}}
 Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue1415151716171416131415141311{{{s2022}}}
 Vasemmistopuolue21211112321233{{{v2022}}}
 Ruotsidemokraatit00000000000135{{{sd2022}}}
 Muut00000013332565{{{övr2022}}}
 Yhteensä[22]4141414141414141414141414141Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Kartta Götenen kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Brobyn piiri
  • Forshemin piiri
  • Fullösan piiri
  • Götenen piiri
  • Hangelösan piiri
  • Holmestadin piiri
  • Husabyn piiri
  • Kestadin piiri
  • Kinne-Klevan ja Silin piiri (Kinne-Kleva och Sils distrikt)
  • Kinne-Vedumin piiri
  • Källbyn piiri
  • Ledsjön piiri
  • Medelplanan piiri
  • Ovan piiri
  • Skebyn piiri
  • Skälvumin piiri
  • Västerplanan piiri
  • Vättlösan piiri
  • Österplanan piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Kleva-Sil
  • Götene
  • Ledsjö
  • Källby
  • Husaby
  • Kinnekulle

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Bjurum*
  • Bolum*
  • Broby
  • Forshem
  • Fullösa
  • Götene
  • Hangelösa
  • Holmestad
  • Husaby
  • Kestad
  • Kinne-Kleva (Kinne-Vedum Kleva)
  • Kinne-Vedum (Vedum)
  • Källby
  • Ledsjö
  • Medelplana
  • Ova
  • Sil
  • Skeby
  • Skälvum
  • Västerplana
  • Vättlösa
  • Österplana

Kirkot

Lähteet

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Götene kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä tästä ja entisiä kuntia koskevista artikkeleista.