Formula 1 -kausi 2012

Formula 1 -kausi 2012 oli Formula 1 -sarjan historian 63. maailmanmestaruuskausi. Kausi alkoi Australiassa 18. maaliskuuta ja päättyi Brasiliaan 25. marraskuuta. Osakilpailuja järjestettiin kaikkiaan 20 ensimmäinen kalenterivedos sisälsi vielä yhden kilpailun enemmän mutta Turkin GP:n poistuminen lyhensi kautta 20 kilpailuun. Paluun kilpailukalenteriin teki Yhdysvaltain Grand Prix, joka ajettiin uudella radalla Austinissa, Texasissa.[2] Kaudella 2012 kilpailtiin myös Bahrainissa vuoden tauon jälkeen.[3]

Formula 1 -kausi 2012
JärjestäjäFIA, Formula One Group
Järjestyksessä oleva kausi63.
Kilpailuja20
Kuljettajia24
Valmistajia12
Moottoreiden valmistajatSaksa Mercedes (3 tallia)
Italia Ferrari (3 tallia)
Ranska Renault (4 tallia)
Yhdistynyt kuningaskunta Cosworth (2 tallia)
Rengasvalmistaja(t)P Pirelli
Kuljettajien mestariSaksa Sebastian Vettel
Valmistajien mestariItävalta Red Bull
Eniten voittojaSaksa Sebastian Vettel (5 kpl)
DHL Fastest Lap AwardSaksa Sebastian Vettel (6 kpl)[1]
← 20112013 →

Kauden alkua värittivät lukuisat osakilpailuvoittajat. Seitsemässä ensimmäisessä kilpailussa kussakin nähtiin eri voittaja, mikä on ennätys sarjan historiassa. Vasta Euroopan Grand Prix'ssä saatiin toistamiseen kaudella voittanut kuljettaja, kun Ferrarin Fernando Alonso nappasi kauden toisen voittonsa. Voittonsa turvin Alonso nousi kuljettajien mestaruustaistelun kärkipaikalle, jossa hän pysyi seitsemän osakilpailun ajan. Viime vuoden mestari Sebastian Vettel sai Alonson kiinni pisteissä tämän keskeytettyä Belgiassa ja Japanissa avauskierroksella. Vettel nousi sarjataulukon kärkeen, jossa hän pysyi loppukauden. Myös Vettel kärsi lukuisista vaikeuksista kauden aikana, ja hän joutui muun muassa starttamaan Abu Dhabin kilpailuun varikkosuoralta. Viimeiseen osakilpailuun lähdettäessä Vettelillä oli 13 pisteen etumatka, joka riitti monivaiheisesta kilpailusta huolimatta niukasti Vettelin kolmanteen peräkkäiseen maailmanmestaruuteen. Samalla Vettelistä tuli ensimmäinen F1-mestari, joka ei kauden aikana voittanut yhtään osakilpailua Euroopassa.[4] Vettel voitti kaikki kauden kilpailut Aasiassa. Valmistajien sarjassa Red Bull nappasi niin ikään kolmannen mestaruutensa, joka varmistui Yhdysvaltain osakilpailussa.

Kauden 2012 aikana rikottiin muitakin ennätyksiä. Paluun tehneen Kimi Räikkösen myötä lähtöruudukossa oli ennätyksellisesti kuusi kuljettajien mestaruuden voittanutta kuljettajaa - Sebastian Vettel, Fernando Alonso, Jenson Button, Kimi Räikkönen, Lewis Hamilton ja Michael Schumacher, joka päätti uransa kauden viimeisen osakilpailun yhteydessä. 20 kilpailun mittainen kalenteri oli myös ennätyspitkä - aiempi ennätys oli 19 osakilpailua. Kausi 2012 oli ensimmäinen sitten kauden 1969, jolloin F1-sarjassa ei kilpaillut yhtään italialaiskuljettajaa, kun Jarno Trulli sai potkut Caterham-tallista ennen kauden alkua. Lisäksi kausi oli toiseksi viimeinen kausi, jolla käytettiin 2,4-litraisia V8-moottoreita ennen siirtymistä ympäristöystävällisimpiin 1,6-litraisiin V6-turbomoottoreihin kaudella 2014.[5]

Yhteenveto

Ennakkotunnelmia

Ylemmässä kuvassa Force Indian keularatkaisu. Kaikki tallit McLarenia ja Marussiaa lukuun ottamatta ovat ottaneet käyttöön kaksiportaisen keularakenteen. Alemmassa kuvassa McLarenin keula.

Edellisellä kaudella kuljettajien maailmanmestari Sebastian Vettel ja valmistajien maailmanmestari Red Bull dominoivat kautta. Red Bullin vauhdissa pysyivät mukana vain McLaren ja Ferrari. Alkukaudesta myös Renaultin (nykyisin Lotus) kuljettajat ylsivät palkintopallille kahdesti. Muut pistesijat jakautuivat pääasiassa Mercedes Grand Prix'n, Force Indian, Sauberin ja Toro Rosson kuljettajien kesken. Peränpitäjiksi jäivät viisi pistettä saavuttanut Williams sekä pisteittä jääneet Lotus (nykyisin Caterham), HRT ja Virgin Racing (nykyisin Marussia). Kuljettajien mestaruus ratkesi Vettelille lopulta 122 pisteen erolla Jenson Buttoniin. Vettelin tallitoveri Mark Webber sijoittui mestaruustaistossa kolmanneksi. Neljännen sijan saavutti Fernando Alonso ja viidennen sijan Lewis Hamilton. Valmistajien mestaruus ratkesi Red Bullin eduksi Korean Grand Prix'ssa. Lopullisissa pisteissä eroa toiseksi sijoittuneeseen McLareniin tuli 153 pistettä. Kolmas sija meni Ferrarille ja neljäs sija Mercedes Grand Prix'lle.

Kaudesta 2012 odotettiin huomattavasti tasaisempaa. Erityisesti Red Bullin ja Vettelin etumatkan uskottiin kaventuneen, vaikka Vettel lähtikin kauteen ennakkosuosikkina voitettuaan maailmanmestaruuden kahdella edellisellä kaudella.[6][7] Useat asiantuntijat pitivät Force Indiaa kauden mahdollisena yllättäjänä.[8][9] Talli väläytteli autonsa hyvää vauhtia kautta edeltäneissä testeissä. Myös Lotusta povattiin hyviin suorituksiin.[8] McLarenin uskottiin jatkavan kärkikahinoissa, mutta Ferrarin suorituskykyä pidettiin ennen kauden alkua täytenä arvoituksena.[8] Ferrarilla oli testeissä vaikeuksia autonsa käyttäytymisen ymmärtämisessä sekä suorituskyvyn parantamisessa.[10][11] Nelinkertainen kuljettajien maailmanmestari Alain Prost ennusti sarjan pienimmille talleille hankalaa kautta.[12] Prost totesi riittävän kilpailukyvyn saavuttamisen olevan haastavaa nykyajan Formula 1 -sarjassa etenkin pienellä budjetilla toimiville valmistajille.[12]

Teknisiin sääntöihin tehdyn muutoksen myötä auton keula saa olla korkeintaan 55 senttimetrin korkeudella, mikä vaikuttaa etusiivekkeiden ja jarrutuksen tehoon.[13] Sääntömuutoksen johdosta kaikki tallit McLarenia ja Marussiaa lukuun ottamatta muotoilivat autonsa keulaosan kaksiportaiseksi.[14][15][16] Uutta keularakennetta ei pidetty kovin esteettisenä ratkaisuna ja sitä haukuttiin rumaksi.[17][18] McLarenin ratkaisu rakentaa aiempien kausien tyylinen yhtenäinen keula herätti spekulaatioita tallin mahdollisesti säännöistä löytämästä porsaanreiästä.[19] Entinen Formula 1 -autojen suunnittelija Gary Anderson arvioi innovaation löytyvän kenties auton diffuusorista, sillä tallin esittelytilaisuudessa diffuusori oli korvattu valekappaleella.[19] Marussia puolestaan päätyi perinteiseen keularatkaisuun, koska tallin mukaan ero kaksiportaisen ja perinteisen keulan välillä oli hyvin pieni.[16]

Kaudelle 2012 sääntöihin tehtiin myös muutos, joka kieltää pakokaasuvirtausten hyödyntämisen diffuusorissa.[20] Sääntömuutoksen tavoitteena on tehdä pienemmillä ja rajallisimmilla resursseilla toimivista talleista kilpailukykyisempiä.[21] Red Bullin teknisen johtajan Adrian Neweyn mukaan talli saavutti juuri tämän ratkaisun avulla viime kaudella etulyöntiaseman.[20] Kansainvälinen autoliitto FIA esitti helmikuun lopussa Renault- ja Mercedes-moottoreita käyttäville talleille vaatimuksen muuttaa moottorikarttojaan niin, että kuljettajat eivät saa hyötyä pakokaasuvirtauksesta.[22][23] Molemmat moottorit tuottavat edelleen pakokaasuvirtauksia myös silloin kun kuljettaja ei paina kaasua.[22] Näiden virtausten hyödyntäminen downforcen ja pidon kasvattamisessa kiellettiin.[22] Kiellosta huolimatta jotkut tallit kehittivät vaihtoehtoisia ratkaisuja diffuusorille hyötyäkseen virtauksista.[24] Esimerkiksi Mercedes Grand Prix muotoili autonsa takaosan niin, että ilma- ja pakokaasuvirtaukset ohjautuvat diffuusorin päälle rakennettuun kanavaan moottorinkatteen aukkojen avulla.[25] Lisäksi talli kehitti niin kutsutun F-putkijärjestelmän, jossa auton rakenteeseen upotetut putket saivat takasiiven avauksen yhteydessä myös etusiiven sakkaamaan kasvattaen huomattavasti suoranopeutta.[26] Kilpakumppanit protestoivat useasti Mercedeksen ratkaisusta, mutta FIA:n katsastuksissa rakennelman todettiin olevan sääntöjen sallimissa puitteissa.[26] Myös Red Bull kehitti oman ratkaisunsa pakokaasuvirtausten hyödyntämiseksi.[27] Talli toi ratkaisun vasta kolmanteen testijaksoon salatakseen innovaation kilpailijoilta.[27]

Autojen julkaisupäivät

TalliRunkoJulkaisupäiväJulkaisupaikka
Caterham F1 TeamCT0126. tammikuutaF1 Racing -lehti
McLaren MercedesMP4-271. helmikuutaWoking, Yhdistynyt kuningaskunta
Scuderia FerrariF20123. helmikuutaInternet
Force IndiaVJM053. helmikuutaSilverstone, Yhdistynyt kuningaskunta
Lotus F1 TeamE205. helmikuutaInternet
Red Bull RacingRB86. helmikuutaInternet
SauberC316. helmikuutaJerez, Espanja
Scuderia Toro RossoSTR76. helmikuutaJerez, Espanja
WilliamsFW347. helmikuutaJerez, Espanja
Mercedes Grand PrixF1 W0321. helmikuutaBarcelona, Espanja
HRT F1 TeamF1125. maaliskuutaBarcelona, Espanja
Marussia F1 TeamMR015. maaliskuutaSilverstone, Yhdistynyt kuningaskunta

Ensimmäisenä tallina uuden autonsa julkaisi Caterham 25. tammikuuta F1 Racing -lehden tilaisuudessa päivää suunniteltua aiemmin.[28] Seuraavana autonsa esitteli McLaren, joka järjesti julkistamistilaisuuden tallin tehtailla Wokingissa 1. helmikuuta.[29] McLaren välitti tilaisuuden myös verkossa omilla sivuillaan.[29] Ferrari esitteli autonsa internetissä 3. helmikuuta.[30] Tallin oli alun perin tarkoitus esitellä autonsa kotiradallaan Fioranossa, mutta runsas lumentulo pakotti tallin perumaan tilaisuuden.[31]

Force India esitteli uuden VJM05-ajokkinsa Silverstonessa 3. helmikuuta.[32] Seuraavana autonsa julkisti Lotus, joka esitteli E20-autonsa internetissä 5. helmikuuta.[33] 6. helmikuuta esittelyvuorossa olivat Red Bull, Sauber ja Toro Rosso. Red Bull julkisti autonsa internetissä, kun puolestaan Sauber ja Toro Rosso esittelivät kauden autonsa Jerezissä ensimmäisen testipäivän aattona.[34][35][36] Jäljellä olevista talleista Williams julkaisi autonsa ensimmäisenä testipäivänä 7. helmikuuta.[37] Mercedes Grand Prix jätti autonsa julkaisun toiseen testijaksoon suojellakseen auton innovaatioita kilpailijoilta.[38]

Marussialla oli vaikeuksia saada uutta autoaan läpi kolaritesteistä, minkä vuoksi talli ei kyennyt osallistumaan uudella MR01-autollaan lainkaan kautta edeltäneisiin testeihin.[39][40] Auto esiteltiin medialle Silverstonessa 5. maaliskuuta, jossa tallin kuljettajat ajoivat sääntöjen salliman määrän esittelykierroksia samalla autoa testaten.[41][42] Talli sai kolaritestit suoritetuksi 6. maaliskuuta, alle kaksi viikkoa ennen kauden avauskilpailua.[43] Myös HRT F1 -tallilla oli vaikeuksia saada autoaan valmiiksi ennen kauden alkua.[44] Talli ei saanut Marussian tapaan testatuksi kautta edeltäneissä testeissä uutta autoaan.[44] HRT F1:n uusi auto esiteltiin Barcelonassa 5. maaliskuuta, jolloin tallin kuljettaja Narain Karthikeyan pääsi testamaan autoa esittelykierroksilla.[45][46]

Testijaksot

Ennen kauden alkua tallit testasivat kolmessa testijaksossa. Ensimmäinen järjestettiin Jerezissä ja kaksi muuta Barcelonassa. Kauden aikana tallit testaavat lisäksi kerran Mugellon radalla Italiassa. Muutoin kaudella vallitsee edellisten kausien tapaan testikielto, joka estää talleja testaamasta autojaan haluaminaan ajankohtina.

Kautta edeltäneissä testeissä Red Bullin ja McLarenin autojen vauhti jäi pimentoon.[47] Ferrarin auton suorituskyky osoittautui pettymykseksi.[48] Jousitusongelmista kärsinyt Lotus puolestaan suoriutui hyvin kolmannessa testijaksossa.[49] Lisäksi kävi ilmi, että Lotuksen auto on muiden tallien autoja hellempi renkaille.[50] Pienille talleille testijaksot olivat haastavia. Marussia ei ehtinyt testaamaan uutta autoaan lainkaan Jerezissä tai Barcelonassa.[39][40] Caterhamilla taas oli ongelmia muun muassa jousituksen kanssa.[51]

Mercedes Grand Prix'n tallipäällikkö Ross Brawn arvioi testien perusteella viiden tai kuuden tallin kilpailevan kärkikahinoissa.[52] Brawnin mukaan Red Bullin mahdollista etumatkaa oli hankala arvioida ennen kauden alkua.[52] Vuoden 1982 maailmanmestari Keke Rosberg puolestaan arvioi testien perusteella Red Bullin jatkavan kauden ykkössuosikkina.[53] Haastajaksi Rosberg nosti McLarenin.[53] Myös Lotuksella ja Mercedes Grand Prix'lla hän uskoi olevan mahdollisuuksia kärkikamppailuun. Sen sijaan vaikeuksista kärsineen Ferrarin hän ei uskonut pärjäävän ainakaan alkukaudesta.[53]

Ensimmäinen testijakso

Kauden ensimmäinen varsinainen testijakso järjestettiin Jerezin radalla Espanjassa 7.-10. helmikuuta. Testeihin osallistuivat kaikki muut tallit Marussiaa lukuun ottamatta, sillä talli ei ehtinyt saamaan autoansa valmiiksi.[54][55] Mercedes Grand Prix ja HRT F1 osallistuivat testiin edellisen vuoden autoillaan.[56] Lisäksi Mercedes Grand Prix jätti käyttämättä viimeisen testipäivän, jotta talli sai testata yksityisesti sunnuntaina 19.2. ennen toista testijaksoa Barcelonassa.[57] Ensimmäisenä testipäivänä kovinta vauhtia piti paluun Formula 1 -sarjaan tekevä Kimi Räikkönen.[58] Paul di Resta ajoi Force Indialla päivän toiseksi nopeimman ajan ja Nico Rosberg Mercedes Grand Prix'n edellisen vuoden autolla päivän kolmanneksi nopeimman ajan.[58]

Toinen testijakso

Toinen kautta edeltänyt testijakso ajettiin Barcelonassa Circuit de Catalunyan radalla viikolla kahdeksan.[59] HRT F1 osallistui testijaksolle edellisen vuoden autolla, sillä tallin uusi auto ei läpäissyt FIA:n kolaritestiä.[60] Myös edellisen testiviikon väliin jättänyt Marussia osallistui testirupeamaan edellisen vuoden autolla.[61] Testiviikko alkoi tiistaina 21. helmikuuta, jolloin nopeinta vauhtia piti Sebastian Vettel.[62] Toiseksi parasta vauhtia piti Nico Hülkenberg Force Indialla ja kolmanneksi parasta vauhtia Lewis Hamilton McLarenilla.[62] Tiistaiaamuna Mercedes Grand Prix'n julkistamaa W03-autoa testasi Michael Schumacher, joka ylsi kierrosajoissa kuudenneksi.[62][63] Lotus kärsi päivän aikana teknisistä ongelmista.[64] Romain Grosjean ehti ajamaan vain seitsemän kierrosta, ennen kuin talli joutui lopettamaan testaamisen.[64][65] Talli päätti lähettää autonsa takaisin tehtaalleen, josta puolestaan lähetettäisiin Jerezin testiviikolla käytössä ollut auto.[66] Myöhemmin Lotus kuitenkin päätti vetäytyä testiviikolta kokonaan, sillä tallin mukaan molempiin autoihin tarvitsi tehdä muutoksia tiistaina ilmenneen vian vuoksi.[67][68] Myös Caterhamilla oli tiistaina murheita auton jousituksen kanssa.[62]

Testit jatkuivat keskiviikkona. Parhaan kierrosajan teki Hülkenberg.[69] Toiseksi kovimman kierrosajan ajoi Sauberin Sergio Pérez.[70] Tiistain nopein kuljettaja Vettel sijoittui aikavertailussa kolmanneksi.[70] Williams ajatti myös testikuljettajaansa, Valtteri Bottasta, jonka paras noteeraus riitti kahdeksanteen sijaan.[71] Torstain testipäivän parhaan ajan teki Williamsia testannut Pastor Maldonado.[72] Toiseksi sijoittui Schumacher ja kolmanneksi Sauberin Kamui Kobayashi.[72] Caterhamin ongelmat jousituksen kanssa jatkuivat myös kolmantena testipäivänä.[51] Tallin mukaan Vitali Petroville oli vaikeaa löytää sopivia säätöjä autoon.[51] Testijakson päätöspäivänä perjantaina Sauberin Kobayashi jatkoi vahvaa esitystä ollen päivän nopein.[73] Pastor Maldonado ajoi Williamsilla toiseksi nopeimman ajan ja Paul di Resta Force Indialla päivän kolmanneksi nopeimman ajan.[73] Caterhamia testannut Heikki Kovalainen sai ajetuksi ainoastaan 70 testikierrosta.[74] Autoon jouduttiin vaihtamaan moottori sähkövian vuoksi.[74] Marussialla taas oli ongelmia jousituksen kanssa, minkä vuoksi talli ei saanut testatuksi ainoatakaan kierrosta perjantaina.[61][16]

Mercedes esti kilpailijoitaan tarkastelemasta autonsa aerodynaamisia osia peittelemällä niitä testijaksojen aikana.

Kolmas testijakso

Kolmas testijakso ajettiin 1.-4. maaliskuuta Barcelonassa.[75] Lotuksen vetäydyttyä toisen testijakson alussa runkovian vuoksi talli sai muilta talleilta yhden ylimääräisen testipäivän kolmatta testijaksoa varten.[76] Lisäksi Red Bull ja Ferrari muuttivat testaussuunnitelmaansa myöhäistämällä testijaksojaan yhdellä päivällä.[77][78] Näin ollen Red Bullin, Ferrarin ja Lotuksen oli tarkoitus testata perjantaista maanantaihin eli 2.-5. maaliskuuta.[78] FIA kuitenkin muistutti talleja etteivät ne saa sääntöjen mukaan testata enää maanantaina, sillä testikielto astuu voimaan ensimmäistä osakilpailua edeltävällä viikolla.[79] Tallit joutuivat palaamaan alkuperäiseen testisuunnitelmaan, eikä Lotus saanut ylimääräistä testipäivää ennen kauden alkua.[79] Marussian oli tarkoitus testata uutta MR01-autoaan ensimmäistä kertaa kolmannen testijakson aikana, mutta auto ei päässyt läpi FIA:n kolaritesteistä.[39][40]

Testijakso alkoi torstaina, jolloin parasta vauhtia ajoi Romain Grosjean.[80] Toiseksi nopeiten radan kiersi Jenson Button ja kolmanneksi nopeiten Sergio Pérez.[80] Grosjean jatkoi kärkivauhtia myös perjantaina, jolloin hän ajoi nopeiden kierrosten lisäksi täyden kisasimulaation.[50] Lauantaina testejä haittasivat iltapäivän sade- ja raekuurot.[81] Aamulla ajetut kierrosajat jäivät päivän parhaimmiksi. Sauberia ajanut Pérez ajoi parhaan kierroksen.[81] Toiselle sijalle ylsi Button ja kolmannelle Daniel Ricciardo Toro Rossolla.[81] Lotus testasi autoaan ainoastaan aamupäivällä, sillä talli ei ollut varautunut sadesäähän.[82] HRT puolestaan ilmoitti, ettei se saavu lainkaan viimeiseen testiin, sillä tallin uutta autoa ei ehditty valmistella testiä varten.[83] Red Bull toi lauantaina radalle päivitetyn version autostaan.[84] Auton aerodynaamisia ominaisuuksia oli hiottu paremmiksi.[84] Testin viimeisenä päivänä Kimi Räikkönen kellotti parhaan ajan Lotuksella.[47] Fernando Alonson veto riitti toiseen sijaan ja Williamsia testanneen Bruno Sennan kolmanteen sijaan.[47]

Alkukausi – seitsemän eri voittajaa seitsemässä osakilpailussa

Australian Grand Prix

Michael Schumacherin kilpailu Australiassa päättyi vaihdelaatikon hajoamiseen.

Kausi alkoi Australian kisaviikonlopulla, joka ajettiin Melbournessa Albert Parkin radalla 16.3.-18.3. Viikonlopun aikana kävi ilmi, että McLarenin auto on erittäin vahva ja nopea. Myös Williamsin auto oli radalla varsin nopea.[85] Lotuksen auto puolestaan osoittautui kilpailussa hyvin rengasystävälliseksi.[86] Ferrarilla taas kärsittiin tallin mukaan niin pidon kuin huippunopeuden puutteesta.[87] Lauantain aika-ajoissa paalupaikan nappasi Lewis Hamilton ja toisen ruudun Jenson Button.[88][89] Kolmannen ruudun vei hieman yllättäin Lotuksen Romain Grosjean.[90] Grosjeanin tallitoveri, paluun Formula 1 -sarjaan tehnyt Kimi Räikkönen epäonnistui aika-ajoissa jääden 17. ruutuun.[91] Mercedes onnistui aika-ajossa yltämään ruutuihin neljä ja seitsemän.[92] Peränpitäjiksi jäivät Caterham ja Marussia. HRT-tallin kuljettajat eivät yltäneet 107 prosentin karsintarajaan, minkä vuoksi molemmat tallin kuljettajista karsiutuivat kilpailusta pois.[93] Aika-ajojen jälkeen Lotus vahvisti aikeensa tehdä yhdessä Red Bullin kanssa sääntöselvityksen Mercedeksen avattavasta takasiivestä, jota tallit pitävät sääntöjenvastaisena.[92] Myöhemmin FIA kuitenkin vahvisti, että Mercedesksen ratkaisu on sääntöjen sallimissa rajoissa.[94]

Kilpailussa voiton vei Button ennen kuudennesta ruudusta toiseksi noussutta hallitsevaa maailmanmestaria, Sebastian Vetteliä.[95] Kolmanneksi sijoittui Hamilton ja neljänneksi Vettelin tallitoveri Mark Webber.[95] Fernando Alonso ajoi Ferrarilla 12. ruudusta viidenneksi.[87] Sauberin molemmat kuljettajat nousivat hyville pistesijoille huolimatta varsin olemattomista lähtöruuduista.[96] Kolmannesta ruudusta lähtenyt Grosjean joutui ensimmäisellä kierroksella kolariin, minkä vuoksi hänen kilpailunsa jäi kesken.[97] Räikkönen sitä vastoin kykeni nousemaan kilpailussa seitsemänneksi.[98] Caterhamin molemmat kuljettajat joutuivat keskeyttämään kilpailunsa.[95] Vitali Petrovin auto jäi kierroksella 34 pääsuoran varteen, mikä johti turva-auton kutsumiseen radalle.[95] Viimeisellä kierroksella hyvän kilpailun ajanut Pastor Maldonado menetti Williams-autonsa hallinnan painostaessaan Alonsoa ajautuen ratavalliin.[99] Myös toisen Williams-kuljettajan, Bruno Sennan, kilpailu päättyi kolariin Felipe Massan kanssa.[98]

Ensimmäisen kilpailun jälkeen Button johtaa kuljettajien maailmanmestaruustaistoa. Toisena seuraa Vettel ja kolmantena Hamilton. Talleista McLarenilla on 40 pistettä, Red Bullilla 30 ja Sauberilla 12.

Malesian Grand Prix

Malesiassa jouduttiin pitämään tunnin tauko olosuhteiden käytyä mahdottomiksi.

Sarja siirtyi Australiasta Malesiaan, jossa kilpailtiin heti seuraavana viikonloppuna 23.5.-25.3. Heikki Kovalainen sai viiden lähtöruudun rangaistuksen kilpailuun tehtyään sääntöjenvastaisen ohituksen Australiassa.[100] Kuumaksi puheenaiheeksi ennen kisaviikonloppua nousi Felipe Massan alisuorittaminen avausosakilpailussa.[101] Italialaislehdistö povasi Massalle jopa potkuja kesken kauden.[101] Ferrarin tilannetta puitiin muutoinkin mediassa, sillä Australiassa oli käynyt ilmi ettei tallin auto ole tällä hetkellä järin kilpailukykyinen.[102]

Vapaat harjoitukset vietiin suunnitellusti läpi eikä niissä nähty mitään poikkeuksellista. Lewis Hamilton kirjasi nimiinsä perjantain molempien sessioiden nopeimmat kierrosajat.[103][104] Lauantaina parasta vauhtia piti Nico Rosberg.[105] Ensimmäisessä harjoitusjaksossa radalla nähtiin myös Williamsin testikuljettaja Valtteri Bottas, joka pääsi harjoittelemaan Bruno Sennan autolla.[103] Kimi Räikköstä rankaistiin viidellä lähtöruudulla, sillä talli joutui vaihtamaan Räikkösen vaihdelaatikon perjantain harjoitusten jälkeen.[106] Lotuksen takaiskut eivät ottaneet loppuakseen, sillä tallin kuljettaja- ja VIP-tilat tuhoutuivat sähköiskun aiheuttamassa tulipalossa varhain lauantaiaamuna.[107] Itse tallin kilpailutoimintaan tuhoisa palo ei kuitenkaan vaikuttanut.[107]

Aika-ajoissa paalupaikan nappasi toistamiseen Hamilton.[108] Eturivin täydensi Jenson Button.[109] Michael Schumacher ylsi Mercedeksellään kolmanteen ruutuun.[109] Räikkönen ajoi itsensä viidenteen ruutuun, mutta rangaistus pudotti hänet kymmenenteen ruutuun.[108] 19. ruutuun ajanut Kovalainen puolestaan joutui lähtemään koko letkan perältä viimeisenä.[108] Australiassa karsiutuneet HRT-kuljettajat onnistuivat myös pääsemään mukaan kilpailuun. Itse kilpailu alkoi kosteissa olosuhteissa, minkä vuoksi kuljettajat lähtivät välikelin renkailla kilpailuun. Sade kuitenkin yltyi, mikä pakotti kuljettajat vaihtamaan renkaat sadekelin renkaisiin. Ainoastaan Narain Karthikeyanin ei tarvinnut tehdä vaihtoa, sillä hän oli lähtenyt kilpailuun sadekelin renkailla.[110] Tämän ansiosta HRT-kuljettaja nousi kilpailussa kymmenenneksi ennen kuin kilpailu jouduttiin keskeyttämään olosuhteiden käytyä mahdottomiksi.[110] Kilpailua jatkettiin tunnin kuluttua.[110] Uusintalähdön jälkeen Button rikkoi etusiipensä ajamalla Karthikeyanin perään, minkä vuoksi hän joutui tekemään ylimääräisen varikkopysähdyksen.[111] Myös Sebastian Vettel otti kontaktia Karthikeyanin kanssa, mikä johti Vettelin takarenkaan puhkeamiseen.[112] Karthikyean sai tapauksesta 20 sekunnin aikarangaistuksen kilpailun jälkeen.[113] Lewis Hamilton putosi voittotaistelusta sammutettuaan autonsa moottorin varikkopysähdyksen aikana. Yllätysvoittoon ajoi lopulta Fernandon Alonso.[114] Toiseksi sijoittui sensaatiomaisen kilpailun ajanut Sauberin Sergio Pérez.[114] Paalupaikkamies Hamilton sijoittui lopulta kolmanneksi. Williams onnistui avaamaan pistetilinsä Sennan ajettua kuudenneksi. Senna toi tallille kilpailusta enemmän pisteitä kuin talli saavutti koko edellisellä kaudella.

Kilpailun jälkeen kuljettajien maailmanmestaruustaiston johtoon siirtyi Alonso viiden pisteen erolla Hamiltoniin.[114] Valmistajien mestaruustaistossa McLaren vahvisti johtoaan Red Bulliin. Ferrari nousi pisteissä kolmanneksi ohi Sauberin.[114]

Kiinan Grand Prix

Kausi jatkui Kiinassa kolmen viikon tauon jälkeen. Kilpailujen välissä monet tallit kehittivät päivityksiä autoihinsa suorituskyvyn parantamiseksi. Huhut Massan mahdollisista potkuista kiihtyivät Massan jäätyä viidenneksitoista edellisessä osakilpailussa tallitoveri Alonson ajettua saman osakilpailun voittoon.[115] Lisää vettä myllyyn heitti Massan korvaajaehdokkaana pidetyn Pérezin sijoittuminen kilpailun toiseksi. Myös huhtikuun loppupuolella ajettavan Bahrainin osakilpailun kohtaloa puitiin paljon mediassa.[116][117] FIA kuitenkin vakuutti Kiinan kisaviikonlopun aikana, että Bahrainin osakilpailu tullaan ajamaan ja että maan turvallisuustilanne on riittävä.[118] Paalulle ajoi ja kisan myös voittoon ajoi Mercedeksen Nico Rosberg, jolle paalu ja voitto olivat uransa ensimmäisiä. Muut paikat palkintopallilla veivät McLarenin kuljettajat, Jenson Button ja Lewis Hamilton. Kimi Räikkönen oli pitkään kiinni kakkossijassa yrittäessään pysyä samoilla renkailla maaliin asti, se kostautui, ja Räikkönen putosi nopeasti ja oli maalissa 14.

Bahrainin Grand Prix

Sebastian Vettel ajoi kisan paalulta voittoon johtaen lähes koko kilpailun ajan. Lotuksen Kimi Räikkönen kuitenkin painosti Vetteliä nousten yhdenneltätoista sijalta maaliin toiseksi vain kolme sekuntia Vettelin jäljessä. Räikkösen tallikaveri Romain Grosjean otti uransa ensimmäisen palkintopallisijoituksen sijoittumalla kolmanneksi. McLarenin Lewis Hamilton aloitti kilpailun toiselta sijalta, mutta oli lopulta kahdeksas. Jenson Button joutui keskeyttämään kun kilpailua oli jäljellä enää kaksi kierrosta.

Kilpailun seurauksena Vettel siirtyi johtoon kuljettajien maailmanmestaruustaulukossa ohi Hamiltonin 53 pisteellä. Mark Webber nousi kolmanneksi ohi Buttonin ja Nico Rosbergin. Red Bull siirtyi johtoon valmistajien pistetaulukossa. McLaren jäi toiseksi, kun taas Lotus nousi kolmanneksi ohi Ferrarin. Mercedes pysyi viidennellä sijalla.

Espanjan Grand Prix

Paalupaikalta lähtenyt Pastor Maldonado putosi startissa Fernando Alonson taakse, mutta otti kärkipaikan takaisin itselleen ohittamalla espanjalaisen toisten varikkokäyntien yhteydessä. Maldonado ajoi uransa ensimmäiseen voittoon 3,1 sekunnin erolla Fernando Alonsoon. Kimi Räikkönen oli kilpailussa kolmas. Pastor Maldonadon voitto oli Williams-tallin ensimmäinen sitten Brasilian GP:n 2004.

Kilpailun seurauksena Fernando Alonso nousi tasoihin Sebastian Vettelin kanssa maailmanmestaruustaulukon kärkeen. Lewis Hamilton putosi toiselta sijalta kolmanneksi. Red Bull jatkoi valmistajien pistetaulukon kärjessä. Williams nousi viidenneksi.

Monacon Grand Prix

Mark Webber ja Nico Rosberg

Monacon GP:n aika-ajoissa nopein oli yllättäin Michael Schumacher. Schumacherilla kuitenkin oli viiden lähtöruudun rangaistus edellisestä osakilpailusta ja hänet pudotettiin kuudenteen lähtöruutuun. Tämän takia paalupaikalta starttasi Mark Webber. Neljännestä ruudusta lähtenyt Romain Grosjean kolaroi avausmutkassa Michael Schumacherin kanssa ja joutui keskeyttämään. Kimi Räikkösen kilpailu meni pieleen tallin ajatettua häntä kuluneilla renkailla, sillä talli odotti vesisadetta. Sadetta ei tullut ja Webber ajoi paalupaikalta voittoon. Nico Rosberg oli toinen ja Fernando Alonso kolmas. Kimi Räikkönen oli kilpailussa yhdeksäs.

Webber nousi maailmanmestaruustaulukossa tasapisteisiin Sebastian Vettelin kanssa toiseksi 73 pisteellä. Fernando Alonso jatkoi kärjessä 76 pisteellä. Valmistajien pistetaulukossa Ferrari nousi Lotuksen ohi kolmanneksi.

Kanadan Grand Prix

Lewis Hamiltonista tuli kauden seitsemäs eri voittaja.

Sebastian Vettel valtasi paalupaikan ennen Lewis Hamiltonia ja Fernando Alonsoa. Vettel otti loistavan lähdön ja repi heti pienen etumatkan kilpakumppaneihinsa. Kahdennestatoista lähtöruudusta startannut Räikkönen onnistui nousemaan lähdön jälkeen kaksi sijaa. Kisan kärkitaistossa Hamilton onnistui ohittamaan paalupaikkamies Vettelin ensimmäisten varikkokäyntien yhteydessä. Hamilton teki pysähdyksensä yhden kierroksen Vetteliä myöhemmin. Fernando Alonso pysähtyi varikolla vielä kaksi kierrosta Hamiltonia myöhemmin ja nosti itsensä kolmannelta sijalta Hamiltonin ja Vettelin edelle. Alonso joutui kuitenkin antautumaan Hamiltonille heti radalle palattuaan, kun Hamilton sai käyttää avattavaa takasiipeä. Hamilton putosi kilpailun kärkipaikalta toisen varikkokäyntinsä yhteydessä, kun toisen takapyörän kiinnittämisessä oli ongelmia. Kymmenen kierrosta ennen maalia yhden varikkokäynnin tehneiden Alonson ja Vettelin renkaat olivat loppu. Hamilton ohitti kummatkin ja nousi kilpailun kärkeen. Vettel putosi neljänneksi jouduttuaan kuusi kierrosta ennen maalia käymään vielä vaihtamassa uudet renkaat. Alonson renkaiden suorituskyky romahti täysin päätöskierroksilla, mutta hän ei tehnyt toista varikkokäyntiä. Alonso putosi lopulta viidenneksi, kun Romain Grosjean nousi toiseksi ja Sauberin Sergio Pérez kolmanneksi. Hamiltonista tuli kauden seitsemäs eri voittaja.

Hamilton siirtyi voitollaan maailmanmestaruuspisteissä kärkeen 2 pisteen erolla Alonsoon. Vettel putosi kolmanneksi. Valmistajien pisteissä Lotus nousi jälleen kolmanneksi ohi Ferrarin.

Kauden puoliväli - Alonso nousee mestarisuosikiksi

Euroopan Grand Prix

Sebastian Vettel ajoi jälleen paalupaikalle nousten formula ykkösten kaikkien aikojen paalupaikkatilastossa kolmanneksi Alain Prostin ja Jim Clarkin rinnalle. Lewis Hamilton valtasi toisen, ja Pastor Maldonado kolmannen lähtöruudun. Romain Grosjean ja Kimi Räikkönen ajoivat ruutuihin neljä ja viisi. Ferrarin Fernando Alonso karsiutui päätösosiolta jäätyään 11. lähtöruutuun. Mercedeksen Michael Schumacher jäi puolestaan 12. ruutuun. Mark Webberin aika-ajo päättyi avausosiolla ja hän starttasi 19. lähtöruudusta.

Vettel piti kärkipaikkansa lähdössä. Paalupaikalta lähtenyt Vettel johti kilpailua yli 20 sekunnilla, kunnes 29. kierroksella Jean-Eric Vergnen ja Heikki Kovalaisen kolaroinnin takia radalle tullut turva-auto vei etumatkan. Vettel piti kärkipaikan vielä turva-auton jälkeisessä uusintalähdössä, mutta sitten auton vauhti hiipui ja saksalainen joutui keskeyttämään. Keskeytyksen syynä oli moottorin ylikuumentunut laturi. Viisi kierrosta myöhemmin myös kilpailua johtanut Romain Grosjean joutui keskeyttämään laturivian vuoksi. Tämän myötä Fernando Alonso nousi kisan kärkeen. Kaksi kierrosta ennen maalia Kimi Räikkönen onnistui ohittamaan kilpailussa toisena olleen Lewis Hamiltonin. Viimeisellä kierroksella Pastor Maldonado yritti samaa, mutta kolaroi Hamiltonin kylkeen. Hamilton joutui keskeyttämään ja Maldonadolta irtosi etusiipi. Tämän ansiosta Michael Schumacher ajoi Alonson ja Räikkösen jälkeen kolmanneksi, ottaen ainoan palkintosijan paluunsa jälkeen.

Voittonsa myötä Alonso nousi maailmanmestaruuspisteissä kärkeen 20 pisteen erolla Mark Webberiin. Lewis Hamilton putosi kolmanneksi ja Sebastian Vettel neljänneksi. Valmistajien pisteissä ei kärjen osalta tapahtunut muutosta.

Britannian Grand Prix

Fernando Alonso ajoi paalupaikalle Britannian GP:n aika-ajoissa. Red Bullin Mark Webber ajoi toiseksi 47 tuhannesosaa Alonsosta jääneenä. Michael Schumacher ylsi kolmanneksi. Kimi Räikkönen onnistui KERS-laitteensa hajoamisesta huolimatta ajamaan kuudenteen lähtöruutuun. Jenson Button putosi toisesta aika-ajo-osiosta jääden 17. ruutuun. Aika-ajot jouduttiin keskeyttämään punaisilla lipuilla kesken toisen aika-ajo-osion rankan sadekuuron takia. Puolentoista tunnin jälkeen päästiin taas ajamaan.

Fernando Alonso piti startissa kärkipaikkansa. Sebastian Vettel osui lähdössä kevyesti Felipe Massan Ferrari-autoon, minkä seurauksena Red Bullin etusiivestä irtosi pieni pala. Romain Grosjean rikkoi etusiipensä osuttuaan avauskierroksella yhteen Paul di Restan Force India -auton kanssa. Grosjean joutui hakemaan varikolta uuden keulan autoonsa. Di Resta joutui puolestaan keskeyttämään. Sauberin Sergio Pérez ja Williamsin Pastor Maldonado kolaroivat keskenään 12. kierroksella. Perez joutui keskeyttämään kolarin seurauksena. Maldonado pystyi jatkamaan ajamista varikkokäynnin jälkeen. Kilpailun voitti Mark Webber, joka ohitti paalupaikalta lähteneen ja pitkään kärjessä ajaneen Alonson viisi kierrosta ennen maalia. Webberin voittomarginaali toiseksi sijoittuneeseen Alonsoon oli lopulta 3 sekunnin suuruinen. Kolmanneksi sijoittui Sebastian Vettel. Kolmannesta lähtöruudusta startannut Michael Schumacher oli seitsemäs.

Kilpailun seurauksena Sebastian Vettel nousi maailmanmestaruuspisteissä Lewis Hamiltonin ohi kolmanneksi. Webber nousi toiseksi ja Kimi Räikkönen ohitti Nico Rosbergin nousten viidenneksi. Valmistajien pisteissä McLaren putosi neljänneksi Ferrarin ja Lotuksen taakse.

Saksan Grand Prix

Fernando Alonso ajoi voittoon Saksassa.

Ensimmäinen aika-ajo-osio ajettiin kuivalla radalla, mutta ennen toista osiota alkoi sataa. Ferrarin Fernando Alonso ajoi jälleen paalupaikalle. Toiseen ruutuun ajoi Red Bullin Sebastian Vettel. Mark Webber oli aika-ajon kolmas, mutta lähtee matkaan kahdeksannesta ruudusta, koska hänellä on niskassaan lähtöruuturangaistus vaihdelaatikon vaihdosta. Michael Schumacher nousi kolmanteen ruutuun.

Alonso sai lähdön jälkeen pidettyä kärkipaikkansa. Romain Grosjean, Felipe Massa ja Bruno Senna rikkoivat etusiipensä avauskierroksella. Viidennellä kierroksella Lotuksen Kimi Räikkönen kävi huiman kamppailun Force Indian Paul di Restan kanssa kahdeksannesta sijasta. Kuljettajat ajoivat rengas rengasta vasten usean mutkan ajan. Taistelu päättyi Räikkösen eduksi. McLarenin Lewis Hamilton putosi kierroksen päähän kärjestä rengasrikon takia. Kierroksella 35 Hamilton herätti kummastusta ohitettuaan kilpailussa toisena olleen Vettelin, vaikka oli tätä kierroksen jäljessä. Hamiltonin tallikaveri Jenson Button sai Vetteliä kiinni ja pääsi ohi toisten varikkopysähdyksien aikana. Vettel ja Button kävivät kilpailun lopussa kovaa kamppailua kakkospaikasta. Viimeistä edellisellä kierroksella Vettel ajautui radan ulkopuolelle ohittaessaan Buttonia. Vettel sai tilanteesta tuomaristolta 20 sekunnin aikarangaistuksen. Alonso ajoi maaliin voittajana, Vettel tuli maaliin toisena ja Button kolmantena. Vettelin aikarangaistuksen myötä Kimi Räikkönen nousi neljänneltä sijalta kolmanneksi.

Kilpailun seurauksena Fernando Alonso kasvatti pistejohtonsa 34 pisteeseen. Lotuksen Kimi Räikkönen nousi Lewis Hamiltonin ohi neljänneksi. Valmistajien pistetaulukossa McLaren nousi kolmanneksi vain pisteen erolla Lotukseen.Alonso nousi kilpailun jälkeen suurimmaksi mestarisuosikiksi.[119]

Kilpailukalenteri

Kaudella 2012 ajettiin yhteensä 20 osakilpailua. Avauskilpailu ajettiin Melbournessa, Australiassa ja päätöskilpailu Interlagosissa, Brasiliassa. Kesäkuussa 2011 kalenteriin oli kaavailtu ennätyksellistä 21 kilpailua.[120][121] Myöhemmin FIA:n puheenjohtaja Jean Todt totesi, että 20 kilpailua on yläraja, muttei suostunut kommentoimaan mikä kilpailu tultaisiin jättämään pois kalenterista.[122] Heinäkuussa julkaistiin päivitetty kalenteri, josta Turkin osakilpailu oli jätetty pois.[123] Kilpailukalenteri vahvistettiin 7. joulukuuta 2011.[124]

NroKilpailun virallinen nimiKilpailuRataPäivämääräAikaRaportti
Paik.
1 Qantas Australian Grand Prix[125]Australian Grand PrixAlbert Park Grand Prix Circuit, Melbourne18. maaliskuuta17.008.00Raportti
2 Petronas Malaysia Grand Prix[126]Malesian Grand PrixSepang International Circuit, Kuala Lumpur25. maaliskuuta16.0011.00Raportti
3 UBS Chinese Grand Prix[127]Kiinan Grand PrixShanghai International Circuit, Shanghai15. huhtikuuta15.0010.00Raportti
4 Gulf Air Bahrain Grand Prix[128]Bahrainin Grand PrixBahrain International Circuit, Sakhir22. huhtikuuta15.0015.00Raportti
5 Gran Premio de España Santander[129]Espanjan Grand PrixCircuit de Catalunya, Montmeló13. toukokuuta14.0015.00Raportti
6 Grand Prix de Monaco[130]Monacon Grand PrixCircuit de Monaco, Monte Carlo27. toukokuuta14.0015.00Raportti
7 Grand Prix du Canada[131]Kanadan Grand PrixCircuit Gilles Villeneuve, Montreal10. kesäkuuta14.0021.00Raportti
8 Grand Prix of Europe[132]Euroopan Grand PrixCircuito de Valencia, Valencia, Espanja24. kesäkuuta14.0015.00Raportti
9 Santander British Grand Prix[133]Britannian Grand PrixSilverstone Circuit, Silverstone8. heinäkuuta13.0015.00Raportti
10 Grosser Preis Santander von Deutschland[134]Saksan Grand PrixHockenheimring, Hockenheim22. heinäkuuta14.0015.00Raportti
11 Eni Magyar Nagydíj[135]Unkarin Grand PrixHungaroring, Mogyoród29. heinäkuuta14.0015.00Raportti
12 Shell Belgian Grand Prix[136]Belgian Grand PrixCircuit de Spa-Francorchamps, Spa2. syyskuuta14.0015.00Raportti
13 Gran Premio Santander d'Italia[137]Italian Grand PrixAutodromo Nazionale Monza, Monza9. syyskuuta14.0015.00Raportti
14 SingTel Singapore Grand Prix[138]Singaporen Grand PrixMarina Bay Street Circuit, Singapore23. syyskuuta20.0015.00Raportti
15 Japanese Grand Prix[139]Japanin Grand PrixSuzuka Circuit, Suzuka7. lokakuuta15.009.00Raportti
16 Korean Grand Prix[140]Korean Grand PrixKorean International Circuit, Yeongam14. lokakuuta15.009.00Raportti
17 Airtel Indian Grand Prix[141]Intian Grand PrixBuddh International Circuit, New Delhi28. lokakuuta15.0011.30Raportti
18 Etihad Airways Abu Dhabi Grand Prix[142]Abu Dhabin Grand PrixYas Island, Abu Dhabi, Arabiemiraatit4. marraskuuta17.0015.00Raportti
19 United States Grand Prix[143]Yhdysvaltain Grand PrixCircuit of the Americas, Austin, Texas18. marraskuuta13.0021.00Raportti
20 Grande Prêmio do Brasil[144]Brasilian Grand PrixAutódromo José Carlos Pace, São Paulo25. marraskuuta14.0018.00Raportti
Kalenteriin paluun tekevän Yhdysvaltain Grand Prix'n näyttämönä toimii Circuit of the Americas. Osakilpailu vahvistui vasta joulukuussa 2011. Kuvassa radan rakennustyömaa Austinissa, Texasissa.

Toukokuussa 2010 vahvistettiin, että Yhdysvaltain Grand Prix tekisi paluun kaudella 2012.[2] Yhdysvalloissa ei ole ajettu osakilpailua sitten kauden 2007. Kilpailu ajetaan kokonaan uudella Hermann Tilken suunnittelemalla radalla Austinissa, Texasissa. Marraskuussa 2011 Formula 1:sen kaupallisia oikeuksia hallinnoiva Bernie Ecclestone ilmaisi epäilynsä kilpailun toteutumista, sillä sopimus kilpailun järjestämisestä oli edelleen allekirjoittamatta kilpailun järjestäjän ja radan omistajan ajauduttua keskinäisiin riitoihin.[145] Jopa radan rakennustyöt ehdittiin keskeyttämään.[146] Ecclestone antoi kilpailun järjestäjille aikaa 7. päivään joulukuuta asti selvittää kilpailun kohtalo.[147] 7. joulukuuta järjestettiin myös FIA:n maailmanneuvoston kokous, jossa lopullinen kilpailukalenteri vahvistettiin.[124] Kokouksen jälkeen julkistettuun kilpailukalenteriin Yhdysvaltain Grand Prix oli sijoitettu marraskuun 18. päivälle. Kokouksen jälkeen Ecclestone vahvisti kilpailun taloudellisen puolen olevan kunnossa.[124] Kilpailu oli sijoitettu alustavasti kesäkuulle, mutta se siirrettiin myöhemmäksi Texasin kuuman kesän vuoksi.[123][148]

Turkin Grand Prix poistui kalenterista, kun järjestäjät ja Ecclestone eivät onnistuneet neuvottelemaan molempia osapuolia tyydyttävää sopimusta.[149] Kilpailu oli sijoitettu vielä kesäkuussa julkaistuun alustavaan kilpailukalenteriin toukokuulle.[120] Alustavassa kilpailukalenterissa Bahrainin Grand Prix siirrettiin kauden loppupuolelle, jotta Bahrainin hallitukselle jäisi enemmän aikaa rauhoittaa maan poliittinen tila. Myöhemmin kilpailu kuitenkin sijoitettiin huhtikuulle.[149] Korean Grand Prix puolestaan oli tarkoitus aikaistaa lokakuulta huhtikuulle, mutta palautettiin heinäkuussa julkaistun päivitetyn kilpailukalenterin myötä lokakuulle.[120] Sen sijaan Intian Grand Prix oli aikaistettu huhtikuulle päivitetyssä kalenterissa.[123] Intian osakilpailu kuitenkin päädyttiin lopulta jättämään alkuperäiselle paikalleen lokakuulle.

Abu Dhabin Grand Prix'n järjestäjät olivat alun perin suunnitelleet muutoksia Yas Marina Circuit -rataan rankasti kritisoidun kauden 2010 osakilpailun jälkeen.[150] Kritiikin mukaan ohittamiset radalla olivat aivan liian vähäisiä.[150] Myöhemmin hanketta kuitenkin lykättiin kaudelle 2011 tulleiden sääntömuutosten myötä.[151] Korean Grand Prix'n järjestäjät puolestaan ilmaisivat tyytymättömyytensä nykyiseen sopimukseen Bernie Ecclestonen ja Formula One Managementin kanssa.[152] Järjestäjät olivat erityisen tyytymättömiä suuriin kuluihin ja vaativat sopimuksen uudelleen neuvottelua paremmilla ehdoilla.[152][153] Ecclestonen mukaan jo nykyisen sopimuksen neuvottelu oli riittävän hankalaa ja hänen mukaansa järjestäjät ovat olleet tietoisia sopimuksen ehdoista allekirjoittaessaan sen.[154] Ecclestone totesi, että siinä tapauksessa mikäli järjestäjät eivät kykene suoriutumaan kuluistaan, koko kilpailu poistettaisiin kalenterista.[154] Lopullisessa kilpailukalenterissa Korean osakilpailu on kuitenkin entisellä paikallaan ja kilpailu tullaan ajamaan normaalisti.

Tammikuussa 2012 Euroopan Grand Prix'n järjestäjät olivat yhteydessä Ecclestoneen liittyen kilpailun tulevaisuuteen Valenciassa.[155] Järjestäjät kertoivat kilpailun järjestämisen olevan taloudellisesti kannattamatonta ja toivoivat sopimuksensa ehtojen uudelleen neuvottelua kulujen karsisimiseksi.[155][156] Espanjan Grand Prix'n järjestäjät ilmaisivat samankaltaisia huolia liittyen omaan kilpailuunsa.[157] Maaliskuussa espanjalainen lehti El Pais uutisoi ettei Valencian osakilpailun järjestäjät ole maksaneet kauden 2012 kisamaksua Ecclestonelle.[158] Lehden mukaan järjestävät käyvät edelleen neuvotteluja kilpailun kohtalosta.[158] Myöhemmin Ecclestone ilmoitti kaikkien maksujen olevan Valencian osalta kunnossa.[159] Samalla Ecclestone ilmoitti, että kaudesta 2013 alkaen Valencia ja Barcelona vuorottelevat Espanjan Grand Prix'n isäntinä.[159]

Tallit ja kuljettajat

TalliValmistajaRunkoMoottoriRenkaatNroKuljettajaKilpailutPerjantain harjoituksissa
ajaneet kuljettajat
Testikuljettajat
Red Bull RacingRed BullRB8[160]Renault RS27-2012P1 Sebastian Vettel[161]Kaikki- Sébastien Buemi[162]
2 Mark Webber[163]Kaikki
Vodafone McLaren MercedesMcLarenMP4-27[164]Mercedes FO 108ZP3 Jenson Button[165]Kaikki- Gary Paffett[166]
Oliver Turvey[167]
4 Lewis Hamilton[168]Kaikki
Scuderia FerrariFerrariF2012[169]Ferrari 056P5 Fernando Alonso[170]Kaikki- Giancarlo Fisichella[171]
Davide Rigon[172]
6 Felipe Massa[173]Kaikki
Mercedes AMG Petronas F1 Team[174]MercedesF1 W03[175]Mercedes FO 108ZP7 Michael Schumacher[176]Kaikki- Sam Bird[177]
Brendon Hartley[178]
8 Nico Rosberg[179]Kaikki
Lotus F1 Team[180]LotusE20[181]Renault RS27-2012P9 Kimi Räikkönen[182]Kaikki- Jérôme d'Ambrosio[183]
Kevin Korjus[184]
10 Romain Grosjean[185]1–12 14–20
Jérôme d'Ambrosio[186][187]13
Sahara Force India F1 Team[188]Force IndiaVJM05[188]Mercedes FO 108ZP11 Paul di Resta[189]Kaikki Jules Bianchi[190] Gary Paffett[191]
Conor Daly[192]
12 Nico Hülkenberg[189]Kaikki
Sauber F1 TeamSauberC31[193]Ferrari 056P14 Kamui Kobayashi[194]Kaikki Esteban Gutiérrez[194]-
15 Sergio Pérez[194]Kaikki
Scuderia Toro RossoSTRSTR7[195]Ferrari 056P16 Daniel Ricciardo[196]Kaikki- Sébastien Buemi[162]
17 Jean-Éric Vergne[196]Kaikki
Williams F1 Team[197]WilliamsFW34[198]Renault RS27-2012[199]P18 Pastor Maldonado[200]Kaikki Valtteri Bottas[201] Susie Wolff[202]
19 Bruno Senna[203]Kaikki
Caterham F1 Team[204][205]CaterhamCT01[206]Renault RS27-2012P20 Heikki Kovalainen[207]Kaikki Giedo van der Garde[208]
Alexander Rossi[209]
Rodolfo González[210]
21 Vitali Petrov[211]Kaikki
HRT F1 TeamHRTF112[212]Cosworth CA2012P22 Pedro de la Rosa[213]Kaikki Dani Clos[214]
Ma Qinghua[215]
Vitantonio Liuzzi[216]
23 Narain Karthikeyan[217]Kaikki
Marussia F1 Team[218]MarussiaMR01[219]Cosworth CA2012P24 Timo Glock[220]1–7, 9–20 Max Chilton[221] María de Villota[222]
25 Charles Pic[223]Kaikki
Arviot kuljettajien ja tallien palkoista kaudella 2012[224] [225]
KuljettajaArvio palkastaSuurimmat sponsorit
Fernando Alonso30 000 000 €Grupo Santander[226]
Lewis Hamilton16 000 000 €
Jenson Button16 000 000 €
Sebastian Vettel10 000 000 €
Mark Webber10 000 000 €
Felipe Massa10 000 000 €
Nico Rosberg10 000 000 €
Michael Schumacher8 000 000 €
Kimi Räikkönen5 000 000 €
Heikki Kovalainen4 000 000 €Fonecta, Premier Park, Rovio[227]
Timo Glock3 000 000 €
Kamui Kobayashi1 000 000 €
Romain Grosjean1 000 000 €Total, Gravity[228][229][230]
Nico Hülkenberg500 000 €Dekra[231]
Sergio Pérez500 000 €Telmex[232]
Vitali Petrov500 000 €SIBUR[233]
Pedro de la Rosa500 000 €
Jean-Eric Vergne400 000 €
Daniel Ricciardo400 000 €
Pastor Maldonado400 000 €PDVSA[234]
Bruno Senna250 000 €OGX, Embratel, Gillette[235]
Narain Karthikeyan250 000 €TATA Group[236]
Paul di Resta200 000 €
Charles Pic150 000 €IDEC Groupe, Lagardère Unlimited[237][238]
TalliArvio palkasta
Ferrari40 000 000 €
Mclaren32 000 000 €
Red Bull20 000 000 €
Mercedes18 000 000 €
Lotus6 000 000 €
Caterham4 500 000 €
Marussia3 150 000 €
Sauber1 500 000 €
Toro Rosso800 000 €
HRT750 000 €
Force India700 000 €
Williams650 000 €

Kuljettajavaihdokset

  • Edellisellä kaudella Toro Rossolla kilpaillut Jaime Alguersuari ei saanut uutta sopimusta kaudelle 2012.[239] Alguersuarille tarjottiin paikkaa HRT F1 -tallista, mutta hän kieltäytyi paikasta haluttuaan ennemmin testikuljettajan paikan jostakin isommasta tallista.[240]
  • Toro Rosson toinen kuljettaja, Sébastien Buemi, siirtyi edellisen kauden jälkeen Red Bullin testikuljettajaksi.[162]
  • Brasilian Grand Prix'n jälkeen Virgin Racingilla (nykyisellä Marussialla) kilpaillut Jérôme d'Ambrosio korvattiin Charles Picilla.[241] D'Ambrosio siirtyi Lotus F1 -tallin testikuljettajaksi kaudella 2012.[242] Pic sijoittui edellisellä kaudella GP2-sarjassa neljänneksi.[223]
  • 19 kautta Formula 1 -sarjassa kilpailleen brasilialaiskuljettaja Rubens Barrichellon ura päättyi toistaiseksi kauteen 2011.[203] Hän kilpaili viimeisen kautensa Williamsilla ja ei saanut tallin kanssa enää jatkosopimusta. Hän yritti vielä saada sopimusta toisen tallin kanssa, mutta tyytyi pitämään välivuoden sarjasta.[243] Formula 1 -sarjan kokenein kuljettaja siirtyi kilpailemaan Yhdysvaltoihin IndyCar-sarjaan.[244]
  • Espanjalainen Pedro de la Rosa tekee paluun Formula 1 -sarjaan HRT F1 -tallin toisena kisakuljettajana.[245] De la Rosa kilpaili viimeksi kisakuljettajana Kanadan Grand Prix'ssa kaudella 2011 korvaten Monacon Grand Prix'ssa loukkaantuneen Sergio Pérezin, minkä jälkeen hän on toiminut McLarenin testikuljettaja sekä ajanut yhden osakilpailun Sauberilla.[245]
  • Hallitseva GP2-sarjan mestari Romain Grosjean palaa takaisin Formula 1 -sarjaan kilpailtuaan vuoden GP2-sarjassa.[185] Grosjean kilpailee kaudella 2012 Lotus F1 -tallin toisena kisakuljettajana.[185] Kaudella 2009 hän kilpaili Renault F1 -tallissa.[246]
  • Nico Hülkenberg siirtyy Force India -tallin testikuljettajan paikalta kisakuljettajaksi.[189] Hän toimi kaudella 2010 Williamsin toisena kisakuljettajana.[247]
  • Intialainen Narain Karthikeyan palaa HRT F1:sen kisakuljettajaksi.[217] Karthikeyan kilpaili edellisellä kaudella tallin kisakuljettajana osan kaudesta.[248]
  • Vitantonio Liuzzi siirtyi Intian i1 Super Series -sarjaan.[249] Uuden kilpasarjan aloittamista lykättiin myöhemmin vuoteen 2013.[250] Liuzzi siirtyi lopulta kilpailemaan Superstars Series -sarjaan.
  • Vitali Petrovilla oli Renault F1 -tallin kanssa kaksivuotinen sopimus, joka kattoi myös kauden 2012.[251] Talli kuitenkin päätti sopimuksen vuoden etuajassa.[252] Ilman sopimusta jäänyt Petrov siirtyi myöhemmin Caterhamin kisakuljettajaksi Jarno Trullin paikalle.[211]
  • Kaksi kautta Caterhamilla ajanut Trulli irtisanottiin tallista Petrovin saatua hänen paikkansa tallissa.[211] Aikaisemmin muun muassa Renaultilla ja Toyotalla ajanut Trulli ei saanut enää sopimusta, mikä tarkoittaa, ettei kauden avauskilpailun lähtöruudukossa nähdä yhtään ainoata italialaista kuljettajaa.[253] Viimeksi vastaava tilanne tapahtui Saksan Grand Prix'ssa vuonna 1973.[254]
  • Kauden 2007 kuljettajien maailmanmestari Kimi Räikkönen palasi Formula ykkösiin Lotus F1 Teamin kilpakuljettajana pidettyään kaksi välivuotta.[255] Ennen Lotus-pestin varmistumista Räikkönen kävi neuvotteluja myös Williamsin kanssa.[256][257]
  • Toro Rosso palkkasi kuljettajikseen Daniel Ricciardon ja Jean-Éric Vergnen.[196] Ricciardo kilpaili edellisen kauden puolivälistä alkaen HRT-tallin toisena kilpakuljettajana Karthikeyanin paikalla.[258] Aiemmin Ricciardo toimi myös Toro Rosson testikuljettajana. Vuoden 2011 Formula Renault 3.5 -sarjassa toiseksi sijoittunut Vergne toimi Ricciardon tapaan edellisellä kaudella Toro Rosson testikuljettajan tehtävissä.[196]
  • Edellisellä kaudella Renaultilla ajanut Bruno Senna siirtyi Williamsin toiseksi kilpakuljettajaksi.[203] Sennan eno, Ayrton Senna, ajoi Williamsilla kohtalokkaan onnettomuuden San Marinon Grand Prix'ssa kaudella 1994.[259] Bruno allekirjoitti sopimuksen vasta saatuaan perheensä tuen Williamsilla ajamiselle.[260] Tiettävästi Senna tuo mukanaan Williamsille 14 miljoonaa euroa sponsorisopimuksillaan.[235]
  • Force Indialta lähtenyt Adrian Sutil kävi neuvotteluja Williamsin kanssa kilpakuljettajan paikasta, mutta neuvottelut kaatuivat joulukuussa 2011.[261] Sutil ajoi yhtäjaksoisesti kuusi vuotta Force Indialla ja sen edeltäjillä, Spykerillä ja Midlandilla.[189] Myöhemmin hän joutui tutkittavaksi osallisena pahoinpitelyyn, jossa oli tuotettu uhrille lieviä ruumiillisia vammoja shanghailaisessa yökerhossa kauden 2011 Kiinan Grand Prix'n jälkeen.[262] Sutil todettiin syylliseksi ja sai 18 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen sekä 200 000 euron sakon, joka lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen.[263]

Tallivaihdokset

  • Heinäkuussa 2011 Williams ilmoitti, että se käyttää Renaultin valmistamia moottoreita kausilla 2012 ja 2013. Lisäksi talli ilmoitti sopineensa optiosta, joka mahdollistaa sopimuksen jatkamista myös kaudelle 2014.[264] Talli kilpaili viimeksi Renaultin moottoreilla kausina 1989–1997, jolloin talli voitti neljä kuljettajien ja viisi valmistajien maailmanmestaruutta.
  • Virgin Racing katkaisi yhteistyösuhteen Wirth Researchin kanssa edellisen kauden puolivälin jälkeen.[265] Talli teki tämän jälkeen sopimuksen teknisestä tuesta McLarenin kanssa.[266]
  • Viikkoa ennen edellisen kauden Intian osakilpailua Force India ilmoitti Sahara Groupin ostaneen 42,5 prosenttia tallista. Kaupan arvoksi ilmoitettiin 100 miljoonaa yhdysvaltain dollaria. Jäljelle jääneestä osasta 42,5 prosenttia jäi Vijay Mallyan haltuun ja loput 15 prosenttia tallin johtaja Michiel Molille. Sahara Groupin kanssa tehdyn kaupan myötä Saharasta tuli tallin nimisponsori.

Säännöt ja sääntömuutokset

Tekniset säännöt

Pakokaasuvirtausten hyödyntämisen muututtua kielletyksi tallit ovat kehittäneet monenlaisia ilmanohjausjärjestelmiä saadakseen downforcea auton takaosaan. Kuvassa Sauberin ratkaisu.
Heliumpainepyssyjen käyttö renkaidenvaihdon yhteydessä kiellettiin kustannussyistä, joten tallit joutuivat palaamaan kuvan kaltaisiin perinteisempiin renkaanvaihtopyssyihin.
Renkaiden toimituksesta vastaa kaudella 2012 Pirelli.
  • Teknisesti suurin ja merkittävin muutos kielsi autojen pakokaasuvirtausten hyödyntämisen diffuusorissa downforcen kasvattamiseksi. Aiemmin virtausten hyödyntämiseen ei oltu puututtu, mutta kauden 2012 uudet säännöt määräsivät tarkoin esimerkiksi mistä kohtaa pakokaasujen tuli tulla ulos pakoputkista.[267] Pakoputkien päiden tuli myös olla aiempaa korkeammalla ja suuntautua ylöspäin.[268] Muutamat tallit onnistuivat sääntömuutoksesta huolimatta hyödyntämään virtauksia moottorikarttojen avulla, mutta FIA puuttui toimintaan määräämällä kartat uudelleenlaadittaviksi.[22][23]
  • Silmiinpistävin muutos teknisissä säännöissä koski auton keulaa, jonka suurimmaksi sallituksi korkeudeksi osoitettiin enintään 55 senttimetriä mitattuna auton pohjalevystä.[269] Auton rungon suurin sallittu korkeus oli kuitenkin 62,5 senttimetriä, minkä vuoksi keulan ja rungon väliin jäi 7,5 senttimetrin korkuinen keulaporras.[269] Loiventaakseen syntyneen portaan muotoja FIA määräsi tallit rakentamaan keulaportaalle myös reunukset, joiden mitat määrättiin tarkkaan.[269] Talleista McLaren ja Marussia eivät rakentaneet autoihinsa keulaporrasta. Yhtenäiseen keulaan tuli kuitenkin lisätä sääntöjen vaatimat reunukset ja sen tuli vastata säännöissä ilmoitettuja raja-arvoja. Keulaa madallettiin ennen kaikkea turvallisuussyistä.[268] Aiemmin myös keula sai olla 62,5 senttimetrin korkeudella pohjalevystä.[267]
  • Sääntöjen suomasta ylimääräisestä vaihdelaatikon vaihdosta luovuttiin.[270] Kaudella 2012 vaihdelaatikon sai vaihtaa ainoastaan viiden osakilpailun välein.[267] Edellisellä kaudella kuljettajalle voitiin vaihtaa vaihdelaatikko kauden aikana yhden ylimääräisen kerran ilman viiden lähtöruudun rangaistusta.[270]
  • Kaikkien uusien autojen tuli läpäistä FIA:n pakolliset kolaritestit ennen kuin ne saivat osallistua kautta edeltäviin testijaksoihin.[271] Aiemmin testien suorittamista edellytettiin vain ennen ensimmäistä osakilpailua.[271] Testejä myös kiristettiin edellisiin vuosiin verrattuna.[272]
  • Heliumpainepyssyjen käyttö renkaanvaihdon yhteydessä kiellettiin Formula 1 -komission tapaamisessa Genevessä marraskuussa 2011.[273] Huolimatta siitä, että painepyssyt nopeuttivat renkaidenvaihtoa jopa 30 prosenttia, todettiin heliumin käytön olevan liian kallista niin pienen kilpailuedun saavuttamiseen.
  • Tammikuussa 2012 FIA kielsi "reaktiivisen ajokorkeudensäätöjärjestelmän".[274] Alun perin Lotuksen visiona vuonna 2010 syntynyt järjestelmä perustui hydraulisiin sylintereihin jarrusatuloissa ja jousituksen työntövarsissa muuttaen näin saadun liikkeen turvin auton ajokorkeutta jatkuvasti optimaaliselle tasolle jarrutusten aikana.[275][276] Järjestelmää sovellettiin ensimmäistä kertaa kaudella 2012[277], jolloin FIA alustavasti sen salli.[278] Vain viikkoa myöhemmin järjestelmä kuitenkin kiellettiin, sillä FIA tulkitsi sen rikkovan artiklassa 3.15 annettuja rajoituksia, joiden mukaan "mikä tahansa aerodynaaminen efekti, joka saadaan aikaan jousituksella tulee olla sivutuote, joka johtuu jousituksen pääasiallisesta tarkoituksesta" ja "mikä tahansa laite, joka vaikuttaa auton aerodynamiikkaan, tulee pysyä liikkumattomana suhteessa auton jousitukseen".[279] Lisäyksenä autoliitto totesi, että järjestelmän pääasiallinen tarkoitus oli aerodynaamisen edun saavuttaminen korjaamalla autoa stabiilimmaksi jarrutuksessa, mikä on niin ikään kielletty sääntöartiklassa 10.2., jossa käsitellään jousitusta.[280]

Kilpailusäännöt

  • Turva-auton tullessa radalle kierroksella ohitetut autot saavat ohittaa kärkijoukon, jotta ne eivät olisi kärkiautojen tiellä. Edellisen kerran tämä sääntö oli kaudella 2008.
  • Kisan kesto on kasvatettu maksimissaan neljään tuntiin.[281]
  • Kun kisa keskeytetään, pääsevät varikolla olleet autot jatkamaan kilpailua siltä sijalta, jolla ne olivat kesketyshetkellä.

Rengassäännöt

  • Kuljettajalle annettiin oikeus käyttää kaikkia kilpailuviikonloppua varten osoitettuja rengassarjoja heti ensimmäisestä harjoituksesta alkaen. Jokaista kuljettajaa varten varattiin kuusi sarjaa kovempia ja viisi sarjaa pehmeämpiä renkaita sekä neljä sarjaa välikelin renkaita ja kolme sarjaa sadekelin renkaita.[282] Mikäli perjantaiharjoitusten aikana sataa, saivat kuljettajat yhden ylimääräisen välikelin rengassarjan käyttöönsä.[282]
  • Säännöissä säilyi rajoitus, jonka myötä kilpailussa sai käyttää enintään kuutta kuivankelin rengassarjaa, joista kolme sai olla pehmeämpiä ja kolme kovempia renkaita. Kilpailussa tuli edelleen myös käyttää sekä kovempaa että pehmeämpää seosta paitsi silloin kun kuljettaja käytti kilpailussa välikelin tai sadekelin rengassarjaa.
  • Renkaiden profiilia muutettiin, jolloin rakenne parani ja renkaan suorituskyky pysyi huipputasolla pidemmän aikaa.
  • Superpehmeä rengas säilytettiin ennallaan, mutta muista rengasseoksista tehtiin pehmeämpiä, jotta niiden välinen suorituskykyero pienenisi alle sekuntiin per kierros.
  • Sadekelin rengasta parannettiin niin, että se poisti 60 litraa vettä sekunnissa ajettaessa 300 km/h.
  • Parantaakseen rengastaktiikkojen seuraamista renkaiden kylkiin maalattuja värejä uusittiin. Superpehmeä merkittiin punaisella, pehmeä keltaisella, keskikova valkoisella ja kova seos hopealla. Välikelin rengasta merkittiin vihreällä ja sadekelin rengasta sinisellä.
  • Pirellin testikuljettajina toimi Lucas di Grassi ja Jaime Alguersuari.

Tulokset

Osakilpailut

Nro.KilpailuPaalupaikkaNopein kierrosVoittanut kuljettajaVoittanut talliRaportti
1 Australian Grand Prix Lewis Hamilton (1.) Jenson Button (1.) Jenson Button (1.) McLaren (1.)Raportti
2 Malesian Grand Prix Lewis Hamilton (2.) Kimi Räikkönen (1.) Fernando Alonso (1.) Ferrari (1.)Raportti
3 Kiinan Grand Prix Nico Rosberg (1.) Kamui Kobayashi (1.) Nico Rosberg (1.) Mercedes (1.)Raportti
4 Bahrainin Grand Prix Sebastian Vettel (1.) Sebastian Vettel (1.) Sebastian Vettel (1.) Red Bull (1.)Raportti
5 Espanjan Grand Prix Pastor Maldonado (1.) Romain Grosjean (1.) Pastor Maldonado (1.) Williams (1.)Raportti
6 Monacon Grand Prix Mark Webber (1.) Sergio Pérez (1.) Mark Webber (1.) Red Bull (2.)Raportti
7 Kanadan Grand Prix Sebastian Vettel (2.) Sebastian Vettel (2.) Lewis Hamilton (1.) McLaren (2.)Raportti
8 Euroopan Grand Prix Sebastian Vettel (3.) Nico Rosberg (1.) Fernando Alonso (2.) Ferrari (2.)Raportti
9 Britannian Grand Prix Fernando Alonso (1.) Kimi Räikkönen (2.) Mark Webber (2.) Red Bull (3.)Raportti
10 Saksan Grand Prix Fernando Alonso (2.) Michael Schumacher (1.) Fernando Alonso (3.) Ferrari (3.)Raportti
11 Unkarin Grand Prix Lewis Hamilton (3.) Sebastian Vettel (3.) Lewis Hamilton (2.) McLaren (3.)Raportti
12 Belgian Grand Prix Jenson Button (1.) Bruno Senna (1.) Jenson Button (2.) McLaren (4.)Raportti
13 Italian Grand Prix Lewis Hamilton (4.) Nico Rosberg (2.) Lewis Hamilton (3.) McLaren (5.)Raportti
14 Singaporen Grand Prix Lewis Hamilton (5.) Nico Hülkenberg (1.) Sebastian Vettel (2.) Red Bull (4.)Raportti
15 Japanin Grand Prix Sebastian Vettel (4.) Sebastian Vettel (4.) Sebastian Vettel (3.) Red Bull (5.)Raportti
16 Korean Grand Prix Mark Webber (2.) Mark Webber (1.) Sebastian Vettel (4.) Red Bull (6.)Raportti
17 Intian Grand Prix Sebastian Vettel (5.) Jenson Button (2.) Sebastian Vettel (5.) Red Bull (7.)Raportti
18 Abu Dhabin Grand Prix Lewis Hamilton (6.) Sebastian Vettel (5.) Kimi Räikkönen (1.) Lotus (1.)Raportti
19 Yhdysvaltain Grand Prix Sebastian Vettel (6.) Sebastian Vettel (6.) Lewis Hamilton (4.) McLaren (6.)Raportti
20 Brasilian Grand Prix Lewis Hamilton (7.) Lewis Hamilton (1.) Jenson Button (3.) McLaren (7.)Raportti

Kuljettajat

VäriTulos
KultaVoittaja
HopeaToinen sija
PronssiKolmas sija
VihreäPistesijoitus
SininenMaaliin pistesijojen ulkopuolella
Ei sijoittunut (NC)
ViolettiKeskeytti (Kesk.)
PunainenKarsiutui (DNQ)
Esikarsiutui (DNPQ)
MustaHylättiin (DSQ)
ValkoinenEi startannut (DNS)
VaaleansininenVain harjoituksissa (PO)
Perjantain testikuljettaja (TD)
TyhjäKilpailu peruttiin (C)
Ei harjoituksissa (DNP)
Loukkaantunut tai sairas (Louk.)
Kilpailukiellossa (EX)
Ei saapunut (DNA)
Vetäytyi (WD)
LihavoituPaalupaikka
KursivoituNopein kierros
† – keskeytys
ajoi yli 90 % kilpailupituudesta ja sai tuloksen.
Yläindeksi numero – Pistesijoitus sprinttikilpailussa
Power Stage -erikoiskokeella.
* – Fanboost
G – Nopein aika-ajon lohkovaiheessa
SijaKuljettajaAUS
MAL
CHN
BHR
ESP
MON
CAN
EUR
GBR
GER
HUN
BEL
ITA
SIN
JPN
KOR
IND
ABU
USA
BRA
PisteetPiste-ero
kärkeen
1 Sebastian Vettel21151644Kesk.354222†1111326281
2 Fernando Alonso51972351215Kesk.33Kesk.322322783
3 Kimi Räikkönen751423982532356657161020774
4 Lewis Hamilton333885119†8Kesk.1Kesk.1Kesk.5104Kesk.1Kesk.19091
5 Jenson Button114218†916†16810261Kesk.24Kesk.545118893
6 Mark Webber444411174188620†11923Kesk.Kesk.4179102
7 Felipe MassaKesk.1513915610164129548246743122159
8 Romain GrosjeanKesk.Kesk.634Kesk.2Kesk.6183Kesk.EX719†79Kesk.7Kesk.96185
9 Nico Rosberg12131572661510101175Kesk.Kesk.11Kesk.131593188
10 Sergio Pérez821111Kesk.1139Kesk.614Kesk.210Kesk.11Kesk.1511Kesk.66215
11 Nico HülkenbergKesk.9151210812512911421†14768Kesk.8563218
12 Kamui Kobayashi6Kesk.10135Kesk.9Kesk.11418139133Kesk.14614960221
13 Michael SchumacherKesk.10Kesk.10Kesk.Kesk.Kesk.377Kesk.76Kesk.111322†1116749232
14 Paul di Resta107126147117Kesk.1112108412121291519†46235
15 Pastor Maldonado13†19†8Kesk.1Kesk.1312161513Kesk.11Kesk.8141659Kesk.45236
16 Bruno Senna166722†Kesk.1017109177121018†141510810Kesk.31250
17 Jean-Éric Vergne1181614121215Kesk.1714168Kesk.Kesk.1381512Kesk.816265
18 Daniel Ricciardo912171513Kesk.141113131591291091310121310271
19 Vitali PetrovKesk.16181617Kesk.1913DNS16191415191716171617110281
20 Timo Glock141719191814Kesk.DNS1822211517121618201419160281
21 Charles Pic15†2020Kesk.Kesk.Kesk.2015192020161616Kesk.1919Kesk.20120281
22 Heikki KovalainenKesk.182317161318141719171714151517181318140281
23 Jérôme d’Ambrosio130281
24 Narain KarthikeyanDNQ222221Kesk.15Kesk.182123Kesk.Kesk.19Kesk.Kesk.2021Kesk.22180281
25 Pedro de la RosaDNQ21212019Kesk.Kesk.1720212218181718Kesk.Kesk.1721170281
SijaKuljettajaAUS
MAL
CHN
BHR
ESP
MON
CAN
EUR
GBR
GER
HUN
BEL
ITA
SIN
JPN
KOR
IND
ABU
USA
BRA
PisteetPiste-ero
kärkeen

Valmistajat

SijaValmistajaKuljettajaAUS
MAL
CHN
BHR
ESP
MON
CAN
EUR
GBR
GER
HUN
BEL
ITA
SIN
JPN
KOR
IND
ABU
USA
BRA
PisteetPiste-ero
kärkeen
1 Red Bull-Renault Sebastian Vettel21151644Kesk.354222*1111326460
Mark Webber444411174188620*11923Kesk.Kesk.4
2 Ferrari Fernando Alonso51972351215Kesk.33Kesk.3223240060
Felipe MassaKesk.1513915610164129548246743
3 McLaren-Mercedes Jenson Button114218*916*16810261Kesk.24Kesk.545137882
Lewis Hamilton333885119*8Kesk.1Kesk.1Kesk.5104Kesk.1Kesk.
4 Lotus-Renault Kimi Räikkönen7514239825323566571610303157
Romain GrosjeanKesk.Kesk.634Kesk.2Kesk.6183Kesk.EX71979Kesk.7Kesk.
Jérôme d’Ambrosio13
5 Mercedes Michael SchumacherKesk.10Kesk.10Kesk.Kesk.Kesk.377Kesk.76Kesk.111322*11167142318
Nico Rosberg12131572661510101175Kesk.Kesk.11Kesk.1315
6 Sauber-Ferrari Kamui Kobayashi6Kesk.10135Kesk.9Kesk.11418139133Kesk.146149126334
Sergio Pérez821111Kesk.1139Kesk.614Kesk.210Kesk.11Kesk.1511Kesk.
Esteban GutiérrezTD
7 Force India-Mercedes Paul di Resta107126147117Kesk.1112108412121291519*109351
Nico HülkenbergKesk.9151210812512911421*14768Kesk.85
Jules BianchiTDTDTDTDTDTDTDTDTD
8 Williams-Renault Pastor Maldonado13*19*8Kesk.1Kesk.1312161513Kesk.11Kesk.8141659Kesk.76384
Bruno Senna16*6722*Kesk.1017109177121018*141510810Kesk.
Valtteri BottasTDTDTDTDTDTDTDTDTDTDTDTDTDTDTD
9 Toro Rosso-Ferrari Daniel Ricciardo912171513Kesk.141113131591291091310121326434
Jean-Éric Vergne1181614121215Kesk.1414168Kesk.131381512Kesk.8
10 Caterham-Renault Heikki KovalainenKesk.182317161318141719171714151517181318140460
Vitali PetrovKesk.16181617Kesk.1913DNS1619141519171617161711
Giedo van der GardeTDTDTDTDTDTD
Alexander RossiTD
11 Marussia-Cosworth Timo Glock141719191814Kesk.DNS1822211516121618201419160460
Charles Pic15*2020Kesk.Kesk.Kesk.2015192020161516Kesk.1919Kesk.2012
Max ChiltonTD
12 HRT-Cosworth Pedro de la RosaDNQ21212019Kesk.Kesk.1720212218181718Kesk.Kesk.1721170460
Narain KarthikeyanDNQ222221Kesk.15Kesk.182123Kesk.Kesk.19Kesk.Kesk.2021Kesk.2218
Dani ClosTDTDTDTDTDTD
Ma QinghuaTDTDTDTD
SijaValmistajaAutoAUS
MAL
CHN
BHR
ESP
MON
CAN
EUR
GBR
GER
HUN
BEL
ITA
SIN
JPN
KOR
IND
ABU
USA
BRA
PisteetPiste-ero
kärkeen

Abu Dhabin nuorten kuljettajien testit

Abu Dhabin GP:n jälkeen F1-tallit ajattivat nuoria kuljettajia kolmen päivän mittaisissa testeissä 6.–8. marraskuuta. Ferrari, Mercedes GP, Force India, Marussia ja HRT eivät osallistuneet, koska he olivat jo suorittaneet eri radoilla oman nuorten kuljettajien testinsä. Tässä lista kuljettajista, jotka ajoivat tallien autoja:

TalliKuljettajaAjopäivätSaavutukset sarjoista 2012
Red Bull Racing António Félix da Costa6.–7. marraskuutaWorld Series by Renault – Neljäs
GP3 – Kolmas
Robin Frijns8. marraskuutaWorld Series by Renault – Mestari
Vodafone McLaren Mercedes Kevin Magnussen[283]6. & 8. marraskuutaWorld Series by Renault – Seitsemäs
Gary Paffett[283]6.–7. marraskuutaDTM – Toinen
Oliver Turvey[283]7.–8. marraskuuta
Lotus F1 Team Nicolas Prost[284]6. marraskuuta
Edoardo Mortara[284]7. marraskuutaDTM – Viides
Davide Valsecchi[284]8. marraskuutaGP2 – Mestari
Sauber Robin Frijns[285]6. marraskuutaWorld Series by Renault – Mestari
Esteban Gutiérrez[285]7.–8. marraskuutaGP2 – Kolmas
Scuderia Toro Rosso Luiz Razia[286]6. & 8. marraskuutaGP2 – Toinen
Johnny Cecotto, Jr.[286]7. marraskuutaGP2 – Yhdeksäs
Caterham F1 Team Giedo van der Garde[287]6.–7. marraskuutaGP2 – Kuudes
Alexander Rossi[287]8. marraskuuta

Televisiointi

Suomessa Formula 1 -lähetyksiä esitti kaudella 2012 maksutelevisiokanava MTV3 MAX.

Peli

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla