FC Honka
FC Honka on vuonna 1975 perustettu espoolainen jalkapalloseura. Miesten edustusjoukkue pelasi kaudella 2023 Suomen pääsarjatasolla Veikkausliigassa.[2] Esport Honka oy jätti konkurssihakemuksen kauden 2023 päätteeksi ja luopui Veikkausliigan sarjapaikastaan. FC Honka ry otti haltuunsa Esportin alaisuudessa toimineen Honka Akatemian sarjapaikan Kakkosessa.[3]
| FC Honka | |||
|---|---|---|---|
 | |||
| Koko nimi | FC Honka | ||
| Historia | Tapion Honka 1957–1975 FC Honka 1975– | ||
| Perustettu | 17. marraskuuta 1975 | ||
| Kaupunki | Espoo | ||
| Kenttä | Tapiolan urheilupuisto | ||
| – kapasiteetti | 4 200 (kauteen 2023 asti) | ||
| Sarja | Kakkonen | ||
| Sarjataso | 4. | ||
| Värit | |||
| Puheenjohtaja | Antti Nousiainen[1] | ||
| Päävalmentaja | Mika Väyrynen | ||
| |||
| Mitalit | ||
|---|---|---|
| Veikkausliiga | ||
 Hopeaa | 2008, 2009, 2013 | |
 Pronssia | 2019, 2022 | |
| Suomen Cup | ||
 Kultaa | 2012 | |
| Hopeaa | 1969, 2007, 2008, 2023 | |
| Liigacup | ||
| Kultaa | 2010, 2011, 2022 | |
FC Honka syntyi, kun Tapion Honka -nimisen yleisseuran jalkapallojaosto erkani omaksi seurakseen. Honka on ensimmäinen Suomen pääsarjatasolla pelannut espoolainen jalkapalloseura.[4] FC Hongan parhaat saavutukset ovat Suomen Cupin voittaminen vuonna 2012 ja Liigacupin voittaminen vuosina 2010, 2011 ja 2022. Suomen Cupin finaalin häviävänä osapuolena Honka on ollut vuosina 1969, 2007, 2008 ja 2023. Pääsarjatasolla Hongan parhaat saavutukset ovat hopeat kausilta 2008, 2009 ja 2013. Pronssia se voitti kaudella 2019.
Hongan miesten edustusjoukkueen toimintaa harjoitti kauteen 2014 asti Pallohonka Oy, jolle emoseura FC Honka ry oli vuokrannut sarjapaikan. Sopimus purettiin Pallohongan pitkään jatkuneiden talousvaikeuksien vuoksi kauden 2014 jälkeen ja FC Honka aloitti uuden yhteistyön liikuntapalveluyritys Esportin kanssa.[5] Yhteistyön myötä joukkueesta käytettiin myös nimeä Esport Honka, mutta sarjaan se osallistui nimellä FC Honka.[6][7] Esportin alaisuudessa pelasivat myös miesten Kakkosta pelaava Honka Akatemia, B-poikien Akatemia -joukkue sekä tuoreimpana kaudelle 2020 Esportin huippu-urheiluyksikköön siirtynyt, Kansallista Liigaa pelaava, naisten edustusjoukkue. Muun seuran taustayhtiö oli FC Honka ry.[8]
Historia
Alasarjavuodet
Seura perustettiin alun perin vuonna 1957 yleisseurana nimellä Tapion Honka. Vuonna 1975 lajit erkanivat emoseurasta omiksi seuroikseen, ja jalkapallotoiminta erkani emoseurasta. Jalkapalloseuran nimeksi tuli FC Honka.[4] Sen virallinen perustamispäivämäärä on 17. marraskuuta 1975.[9]
Honka nousi I-divisioonaan ensimmäisen kerran vuonna 1978 ja vuonna 1981 se ylsi SM-karsintasarjaan Jyrki Heliskosken valmentamana. 1990-luvun alussa joukkue oli kuitenkin vajonnut IV-divisioonaan. Seuran pelillistä tilannetta paransi kuitenkin vuosina 1994–1997 voimassa ollut farmisopimus HJK:n kanssa. Honka palasikin Ykköseen, missä se pelasi kymmenen peräkkäistä kautta. Kauden 2005 päätteeksi seura nousi Veikkausliigaan valmentajanaan Mika Lehkosuo.[4]
Nousu Veikkausliigaan
Ensimmäiselle Veikkausliiga-kaudelleen 2006 FC Honka lähti kunnianhimoisesti, ja nuoren joukkueen tukipilariksi hankittiin kokenut Janne Saarinen. Honka tuli kauden aikana tunnetuksi hyökkäysvoittoisesta pelityylistään. Joukkue teki liigassa eniten maaleja erityisesti Hermanni Vuorisen johdolla, mikä houkutti yleisöä Tapiolan urheilupuistoon. Heinäkuussa joukkue nousi sarjan kärkeen, mutta vain kuukautta myöhemmin seurajohto päätti myydä Vuorisen Norjaan. Loppukausi oli Hongalta vaisu, ja joukkueen sijoitus oli lopulta neljäs.[4] Hongan 4 255 katsojan yleisökeskiarvo kaudella 2006 oli Veikkausliigan toiseksi korkein. Vain HJK oli edellä 5 580 katsojan keskiarvollaan. Honka päätyi ensimmäisellä kaudellaan Veikkausliigassa neljännelle sijalle, mutta pääsi kuitenkin hieman poikkeuksellisesti Intertoto Cupiin HJK:n voitettua Suomen Cupin.
Kausi 2007 sujui vakavammissa merkeissä. Keskikentän vahvistuksen Rami Hakanpään kausi päättyi loukkaantumiseen, kuten kävi myös alkukaudesta vahvasti esiintyneelle Hannu Patroselle. Honka ei missään vaiheessa päässyt mukaan mestaruustaisteluun, ja loppusijoitus oli jälleen neljäs. Suomen Cupissa Honka ylsi loppuotteluun, mutta hävisi sen rangaistuspotkukilpailussa Tampere Unitedille.[4] Honka pääsi silti UEFA Cupiin, koska Suomen Cupin finaalin vastustaja Tampere United oli jo saavuttanut Mestarien liiga -paikan.
Kaudeksi 2008 Hongan tärkeät pelaajat Janne Saarinen ja Roni Porokara myytiin Ruotsiin. Kesken kauden samaan maahan lähtivät myös Hannu Patronen ja maalivahti Tomi Maanoja. Honka oli loppukaudesta FC Interin ainoa haastaja, kun joukkue tavoitti turkulaiset kolme kierrosta ennen loppua. Keskinäinen ottelu Turussa päättyi maalittomaan tasapeliin. Hongan mestaruushaaveet kuitenkin kariutuivat 3–4-kotitappioon Tampere Unitedille viime hetken maalilla. Joukkueen sijoitus oli toinen, ja Aleksandr Kokko jakoi sarjan maalikuninkuuden. Suomen Cupissa Honka sijoittui toistamiseen hopealle, häviten finaalissa tällä kertaa HJK:lle jatkoajalla.[4]
Honka lähti mitalisuosikkina kaudelle 2009. Kärki kuitenkin karkasi toukokuussa lukuisten tasapelien myötä, ja seura oli heikoimmillaan sarjassa kahdeksantena. Hongan kiri alkoi kesäkuun alussa, jolloin kymmenen ottelun tappioton putki nosti sen takaisin mitalitaisteluun. Kuusi kierrosta ennen sarjan päätöstä ero liigaa johtaviin TPS:ään ja HJK:hon oli kaksi pistettä, mutta vierastappio Interille kasvatti jälleen eroa. Seuraavat neljä peliä Honka voitti yhteismaalein 20–3. Niinpä päätöskierroksella Honka ja TPS olivat kaksi pistettä HJK:ta perässä. TPS:ltä haettu maaliton tasapeli riitti vain hopeaan, sillä HJK voitti samanaikaisesti kotonaan FF Jaron. Hongan kauden aikana tekemät 65 maalia olivat toiseksi eniten Veikkausliigan historiassa. FC Jazz teki kaudella 1993 kaksi maalia enemmän, mutta pelasi myös otteluita kolme enemmän. Maalipörssissä Hermanni Vuorinen (16) ja Jami Puustinen (12) ottivat kaksoisvoiton. Lisäksi Rami Hakanpää valittiin liigan parhaaksi puolustajaksi.[10]
Keväällä 2010 seura voitti Liigacupin kaataen finaalissa JJK:n rangaistuspotkukilpailun jälkeen.[11] Veikkausliigan kaudella 2010 Hongan oli tarkoitus ottaa lopullinen askel mestariksi. Joukkueen runko oli pysynyt samana, sillä ainoa lähtenyt runkopelaaja oli Joel Perovuo, mutta tilalle oli kasvamassa nuoria lupauksia, kuten Rasmus Schüller ja Juuso Simpanen. Alkukausi sujui hyvin, mutta erityisesti loppukaudesta ailahdelleet esitykset pudottivat Hongan lopulta neljännelle sijalle. Joukkue kärsi yllättävät kotitappiot häntäpään seuroille JJK:lle ja AC Oululle, ja viimeiset neljä ottelua tuottivat vain yhden pisteen.[10]
Keväällä 2011 seura voitti jälleen Liigacupin, kun Tapiolassa pelatussa finaalissa kaatui Tampere United 3–0.[12] Veikkausliiga-kausi 2011 oli sen sijaan pettymys. Nuorentuneen joukkueen oli tarkoitus palauttaa Honka mitaleille, mutta se putosi kärkivauhdista jo kevätkierroksilla. Kauden neljätoista viimeistä ottelua sujuivat kuitenkin ilman tappioita, ja joukkue nousi parhaimmillaan kolmanneksi. Päätöskierroksella voitto IFK Mariehamnista olisi tiennyt pronssimitalia, mutta IFK tasoitti viimeisellä minuutilla. Hongan sijoitus oli siten toisen kerran peräkkäin neljäs.[10]
Kauteen 2012 Honka oli lähtenyt jälleen vahvasti nuorennettuna joukkueena. Tuloksena oli seurahistorian huonoin sarjasijoitus, seitsemäs tila. Sen sijaan Honka voitti Suomen Cupin kaatamalla välierässä HJK:n rangaistuspotkuilla, ja finaalissa KuPSin Antti Mäkijärven maalilla 1–0. Mäkijärvi oli Duarte Tammilehdon ja Moshtagh Yaghoubin ohella Hongan uusia, nuoria runkopelaajia.[10]
Vuoden 2013 keväällä Tapio Heikkilä ja Duarte Tammilehto purkivat sopimuksensa Hongan kanssa palkkariitojen vuoksi. Tilalle tuli kuitenkin kovia hankintoja, kun Espooseen saapuivat Roni Porokara, Rubén Palazuelos sekä Norsunluurannikon maajoukkuetoppari Abdoulaye Méïté. Ailahtelevasti alkanut Veikkausliiga-kausi 2013 kääntyi nousuun, ja elokuussa Honka jopa johti sarjaa. Viimeiset kymmenen ottelua toivat kuitenkin vain neljä voittoa, ja HJK karkasi mestariksi kahdentoista pisteen erolla Honkaan. Tim Väyrynen voitti maalikuninkuuden seitsemällätoista osumallaan.[10]
Talvella 2014 seurassa vallitsivat muutoksen tuulet. Lukuisat avainpelaajat jättivät joukkueen, minkä lisäksi Honkaa koko sen Veikkausliiga-historian ajan valmentanut Mika Lehkosuo sai potkut. Hänet korvasi entinen Suomen maajoukkuehyökkääjä Shefki Kuqi. Myös seuran varat vähenivät uhkaavasti. Veikkausliiga-kauden 2014 ainoa tavoite olikin sarjapaikan säilyttäminen. Pelaajamateriaalin aukkoja yritettiin paikata junioreilla ja Kuqin värväämillä tuttavilla, joista parhaina pidettiin Mehmet Hetemajta ja espanjalaista Pablo Couñagoa. Kaikkiaan kauden aikana Honkaa edusti 48 pelaajaa, mikä oli Veikkausliigan uusi ennätys. Alkukauden joukkue vietti sarjan keskikastissa, mutta heinäkuussa alkanut kymmenen ottelun voitoton putki sysäsi sen hetkeksi viimeiselle sijalle. Syksymmällä kurssi vakautui, ja eroa liigasta pudonneeseen TPS:ään kertyi lopulta kahdeksan pistettä.[10]
Esport-aikakausi
Kauden 2014 päätteeksi sarjapaikan omistanut FC Honka ry purki sopimuksen sarjapaikan siirrosta Pallohonka Oy -yhtiölle, joka pyöritti edustusjoukkeen toimintaa Veikkausliigassa.[13] Tämän toimenpiteen ja aikaisempien vuosien talousvaikeuksien johdosta Pallohonka Oy ajautui myöhemmin vuonna 2015 konkurssiin.[14]
FC Honka ry yritti aloittaa uuden projektin liikuntapalveluyritys Esportin kanssa Veikkausliigasta. Esportin olisi kuitenkin pitänyt ottaa Pallohongan velat harteilleen, jotta Palloliitto olisi voinut hyväksyä sarjapaikan siirron, eikä Esport hyväksynyt tätä. Esport päätti lähteä kuitenkin tukemaan Honkaa Kakkosessa, jossa pelanneen FC Honka ry:n reservijoukkueen Pallohongan sarjapaikan se otti.[6] Joukkueeseen hankittiin Kakkosen tasolle nimekkäitä pelaajia, kuten Roni Porokara, Nicholas Otaru, John Weckström ja Antonio Inutile. Uudeksi valmentajaksi nimettiin Juho Rantala.[15] Seura asetti tavoitteekseen paluun Veikkausliigaan kahden vuoden kuluessa.[16]
Kakkosen kaudella 2015 Honka voitti etelälohkon ylivoimaisesti häviämällä ainoastaan yhden pelin, päätöskierroksen ottelun KäPalle. Ykkösen nousukarsinnoissa joukkue kuitenkin hävisi KPV:lle yhteismaalein 1–2.[17] Kauden 2016 päätteeksi FC Honka nousi Ykköseen, kun se voitti kaksiosaisessa nousukarsinnassa Oulun Palloseuran yhteismaalein 4–3.[18]
Ykkösen kaudelle päävalmentajaksi tuli Vesa Vasara Rantalan siirtyessä HJK:n organisaatioon.lähde? FC Honka oli lähellä suoraa nousua Veikkausliigaan. Joukkue tarvitsi päätöskierroksen kotiottelusta TPS:ää vastaan voiton, mutta peli päättyi 1–1-tasapeliin, jolloin Ykkösen voitti ja Veikkausliigaan nousi TPS.[19] Toinen sija toi kuitenkin Hongalle paikan liigakarsintaan, jossa se voitti vierasmaalisäännön turvin HIFK:n ja nousi Veikkausliigaan.[2]
Honka saavutti keväällä 2022 liigacupin voiton, kun se voitti Espoonlahdessa pelatussa finaalissa FC Interin maalein 3–1.[20]
Seuran taustayhtiö Esport Honka oy hakeutui marraskuussa 2023 konkurssiin. FC Honka oli edellisellä viikolla jättänyt hakematta lisenssiä Veikkausliigaan ja hakemuksia alemmille sarjatasoille. Taustayhtiö oli tehnyt aiempina vuosina raskaita taloudellisia tappioita, jotka aiemmin oli kuitannut liikemies Färid Ainetdin, joka ei enää suostunut maksuihin. Suurimmaksi syyksi Hongan vetäytymiseen Veikkausliigasta hän kertoi Tapiolan uuden jalkapallostadionin rakennushankkeen ongelmat. Hongan nykyisellä stadionilla Ainetdin ei näe taloudellisia edellytyksiä.[21]
Pian Esport Honka oy:n konkurssihakemuksen jälkeen FC Honka ry ilmoitti ottavansa haltuunsa Honka Akatemialle kuuluneen Kakkosen sarjapaikan. Myös B-poikien akatemiajoukkue siirtyi takaisin FC Honka ry:n alaisuuteen.[3] Esport Honka oy asetettiin virallisesti konkurssiin 21. marraskuuta 2023.[22]
Peliasu ja logo
Honka on perinteisesti pelannut keltaisissa pelipaidoissa. Vuosien varrella joukkue on pelannut myös muutaman kauden verran lähes täysin mustassa peliasussa, mutta Esportin omistajuuden myötä joukkue on pelannut keltaisissa sekä keltamustaraidallisissa pelipaidoissa.
Hongan nykyinen logo.
Hongan vanha logo.
Hongan vanha logo.
Stadion
- Pääartikkeli: Tapiolan urheilupuisto (jalkapallostadion)
FC Honka pelaa kotiottelunsa Tapiolan urheilupuistossa, jonka kokonaiskapasiteetti vuonna 2016 oli 2 000 katsojaa.[23]
Pelaajat ja valmentajat
Nykyinen joukkue
Päivitetty 5. toukokuuta 2024.[24]
|
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Valmennusjohto
Päivitetty 5. toukokuuta 2024.[25]
- Päävalmentaja: Mika Väyrynen
- Valmentaja: Edward Kukko
- Maalivahtivalmentajat: Miika Salmi ja Pasi Hilli
- Manageri: Jari Antikainen
- Joukkueenjohtaja: Pirkko Ilmonen
Saavutukset ja ennätykset
Saavutukset
- SM-hopea: 3 (2008, 2009, 2013)
- SM-pronssi: 2 (2019, 2022)
- Suomen Cupin mestaruus: 1 (2012)
- Suomen Cupin hopea: 3 (1969, 2007, 2008, 2023[26])
- Liigacupin mestaruus: 3 (2010, 2011, 2022)
Eurocup-ottelut
| Vuosi | Turnaus/Kierros | Vastustaja | 1. ottelu | 2. ottelu | Yhteensä |
| 2007 | UEFA Intertoto Cup / 1. |  TVMK | 0–0 | 2–4 | 4–2 |
| UEFA Intertoto Cup / 2. |  Aalborg BK | 2–2 | 1–1 | 3–3 | |
| 2008–2009 | UEFA Cup / 1. karsinta |  ÍA | 3–0 | 2–1 | 4–1 |
| UEFA Cup / 2. karsinta |  Viking | 0–0 | 1–2 | 2–1 | |
| UEFA Cup / 1. kierros |  Racing de Santander | 1–0 | 0–1 | 0–2 | |
| 2009–2010 | Eurooppa-liiga / 2. karsinta | .svg){kind=small} Bangor City | 2–0 | 0–1 | 3–0 |
| Eurooppa-liiga / 3. karsinta |  FK Karabah | 0–1 | 2–1 | 1–3 | |
| 2010–2011 | Eurooppa-liiga / 2. karsinta | Bangor City | 1–1 | 2–1 | 2–3 |
| 2011–2012 | Eurooppa-liiga / 1. karsinta |  Nõmme Kalju | 0–0 | 0–2 | 2–0 |
| Eurooppa-liiga / 2. karsinta |  BK Häcken | 1–0 | 0–2 | 0–3 | |
| 2013–2014 | Eurooppa-liiga / 2. karsinta |  Lech Poznań | 1–3 | 1–2 | 2–5 |
| 2020–2021 | Eurooppa-liiga / 1. karsinta | Aarhus GF | 5–2 | – | 2–5 |
| 2021–2022 | Konferenssiliiga / 1. karsinta |  NSÍ Runavík | 0–0 | 1–3 | 3–1 |
| Konferenssiliiga / 2. karsinta |  NK Domžale | 1–1 | 0–1 | 1–2 | |
| 2023–2024 | Konferenssiliiga / 1. karsinta |  FK Tobol | 2–1 | 0–0 | 1–2 |
Hongan kotiottelu lihavoituna. Kotijoukkueen maalit ensin.
| Kilpailu | Ottelut | Voitot | Tasapelit | Tappiot | Tehdyt | Päästetyt |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Eurooppa-liiga / UEFA Cup | 21 | 5 | 4 | 12 | 16 | 26 |
| UEFA Intertoto Cup | 4 | 1 | 3 | 0 | 7 | 5 |
| Konferenssiliiga | 6 | 1 | 3 | 2 | 5 | 5 |
| Yhteensä | 29 | 7 | 8 | 14 | 28 | 36 |
Tilanne 20.7.2023 pelatun ottelun jälkeen.
Seuraennätykset
- Suurin voitto Veikkausliigassa: 9-0 (4.10.2009 FC Honka - RoPS)
- Suurin tappio Veikkausliigassa: 0-5 (20.07.2014 FC Honka - FF Jaro)
- Suurin kotiyleisö Veikkausliigassa: 6 657 (27.5.2007 FC Honka - HJK)
- Suurin kotiyleisö eurocupissa: 9 106 (2.10.2008 FC Honka - Racing Santander, Töölön jalkapallostadion)
Tilastot
Sarjasijoitukset kaudesta 2000
Pääsarja
| Kausi | Sarja | Sija | O | V | T | H | TM–PM | P |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2000 | Ykkönen (etelälohko) | 6. | 26 | 11 | 5 | 10 | 46–42 | 38 |
| 2001 | Ykkönen (etelälohko) | 4. | 27 | 12 | 4 | 11 | 37–43 | 40 |
| 2002 | Ykkönen (etelälohko) | 3. | 22 | 11 | 5 | 6 | 46–26 | 38 |
| 2003 | Ykkönen | 4. | 26 | 12 | 6 | 8 | 47–28 | 42 |
| 2004 | Ykkönen | 3. | 26 | 13 | 4 | 9 | 55–38 | 43 |
| 2005 | Ykkönen | 1. | 26 | 17 | 6 | 3 | 57–17 | 57 |
| 2006 | Veikkausliiga | 4. | 24 | 13 | 3 | 8 | 50–32 | 42 |
| 2007 | Veikkausliiga | 4. | 26 | 10 | 11 | 5 | 34–25 | 41 |
| 2008 | Veikkausliiga | 2. | 26 | 15 | 5 | 6 | 46–23 | 50 |
| 2009 | Veikkausliiga | 2. | 26 | 13 | 10 | 3 | 65–29 | 49 |
| 2010 | Veikkausliiga | 4. | 26 | 12 | 5 | 9 | 42–34 | 41 |
| 2011 | Veikkausliiga | 4. | 33 | 13 | 14 | 6 | 57–40 | 53 |
| 2012 | Veikkausliiga | 7. | 33 | 12 | 7 | 14 | 37–38 | 43 |
| 2013 | Veikkausliiga | 2. | 33 | 18 | 7 | 8 | 51–37 | 61 |
| 2014 | Veikkausliiga | 11. | 33 | 6 | 13 | 14 | 38–57 | 31 |
| 2015 | Kakkonen (etelälohko) | 1. | 27 | 22 | 4 | 1 | 56–11 | 70 |
| 2016[27] | Kakkonen (lohko B) | 1. | 22 | 19 | 1 | 2 | 74–9 | 58 |
| 2017[28] | Ykkönen | 2. | 27 | 16 | 7 | 4 | 64–24 | 55 |
| 2018[29] | Veikkausliiga | 4. | 33 | 15 | 13 | 5 | 51–33 | 58 |
| 2019[30] | Veikkausliiga | 3. | 27 | 14 | 5 | 8 | 41–29 | 47 |
| 2020[31] | Veikkausliiga | 4. | 22 | 9 | 10 | 3 | 26–17 | 37 |
| 2021[32] | Veikkausliiga | 9. | 27 | 9 | 6 | 12 | 38–37 | 33 |
| 2022[33] | Veikkausliiga | 3. | 27 | 14 | 7 | 6 | 53-27 | 49 |
| 2023[34] | Veikkausliiga | 5. | 27 | 12 | 5 | 10 | 29-27 | 41 |
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
- Mikael Erävuori – Jukka Pakkanen: F.C. Honka (Minerva Kustannus, ISBN 952-5591-88-3)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta FC Honka Wikimedia Commonsissa
- FC Hongan sivusto
- Esport Hongan sivusto
- Veikkausliigan verkkonäyttely: FC Honka urheilumuseo.fi. Veikkausliiga, Veikkaus Oy ja Suomen Urheilumuseosäätiö. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 21.2.2012.
- FC Hongan naisten edustusjoukkueen sivusto
- Kannattajaryhmä HK05:n Facebook-sivusto