Epeiroksenmolossi
Epeiroksenmolossi (kreik. Μολοσσός της Ηπείρου, Molossós tis Ipeírou) on kreikkalainen koirarotu. Kynologikós Ómilos Elládos (KOE) eli Kreikan Kennelliitto on tunnustanut sen virallisesti ja se saa täten osallistua Kreikassa järjestettäviin kansallisiin näyttelyihin.
| Epeiroksenmolossi | |
|---|---|
 | |
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |  Kreikka |
| Määrä | Suomessa ei yhtään |
| Rodun syntyaika | 1600–1100 eaa. |
| Alkuperäinen käyttö | laumanvartija, omaisuuden vartiointi |
| Nykyinen käyttö | laumanvartija, vahtikoira |
| Muita nimityksiä | Molossós tis Ipeírou, Greek Molossus, Hellenic Molossian Dog, Molossus of Epirus, Molosser från Epirus, Epirus Mastiff[1], Grecian Mastiff[1] |
| FCI-luokitus | ei FCI-rotu KOH: 2 Pinserit, snautserit, molossikoirat ja sveitsinpaimenkoirat alaryhmä 2.2 Vuoristokoirat |
| Ulkonäkö | |
| Paino | suhteessa säkäkorkeuteen; tulee antaa vaikutelma kiinteästä ja voimakkaasta koirasta |
| Säkäkorkeus | uros 66–75 cm narttu 64–74 cm |
| Väritys | keltainen, kullanruskea, punainen, riistanvärinen, sudenharmaa, musta, black&tan tai brindle; mustalla maskilla tai ilman |
Ulkomuoto
Epeiroksenmolossi on kookas ja tiivisrakenteinen. Sen pää on kookas, suorakaiteenmuotoinen ja voimakas. Runko on voimakas ja vahvaluustoinen. Karvapeite on keskipitkä, tiheä ja suora; rungossa se on n. 5–6 cm pitkää ja muualla hieman lyhyempää. Väritys vaihtelee paljon: se voi olla keltainen, kullanruskea, punainen, riistanvärinen, sudenharmaa, musta, black & tan, ruskeabrindle tai mustabrindle, mutta sen tulee kuitenkin aina olla yksivärinen. Vain pieni valkoinen pilkku rinnassa ja valkoiset varpaanpäät sallitaan, mutta ihanne on niin vähän valkoista kuin mahdollista. Musta maski sallitaan. Urosten säkäkorkeus on 66–75 cm ja narttujen 64–74 cm.[2]
Luonne ja käyttäytyminen
Epeiroksenmolossi on uskollinen, älykäs, tasapainoinen. Se on kiintynyt omistajaansa ja ystävällinen tuttavapiirin ihmisiä kohtaan.[2]
Alkuperä
Rotu on kotoisin Epeiroksen periferiasta, jossa paikalliset molossit kasvattivat sitä n. 1600–1100 eaa. Koko nykyinen molossikoirien ryhmä on saanut nimensä heiltä ja ennen kaikkea heidän koiriltaan, joista niiden uskotaan polveutuvan. Epeiroksenmolossin uskotaan olevan näiden alkuperäisten kreikkalaisten molossikoirien, kaikkien molossikoirien kantarodun, suora jälkeläinen. Se on suojellut lampaita, vuohia ja karjaa petojen hyökkäyksiä vastaan jo tuhansien vuosien ajan, ja se kuuluu samaan sudenväristen vuoristokoirien ryhmään kuin esimerkiksi erittäin samankaltainen sarplaninac.[2]