Elokapina

Elokapina esittää nettisivuillaan kolme tavoitettaan:^{[6] [7]}

• Hallituksen tulee julistaa ilmastohätätila ja kertoa globaalin ilmastokriisin ja ekologisen kriisin vakavuudesta.
• Hallituksen tulee pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, nollata nettohiilidioksidipäästöt vuoteen 2025 mennessä.
• Asettaa kansallinen kansalaisista satunnaisesti muodostettu elin valvomaan tarvittavien muutoksien toteuttamista.

Liikkeen kolmas vaatimus koskee "ilmaston ja ekologisen oikeudenmukaisuuden kansalaiskokouksen" perustamista (The Citizens’ Assembly on Climate and Ecological Justice). Tämä elin osallistaisi tavallisia kansalaisia päätöksentekoon ilmastokysymyksissä. Kokousta valvottaisiin riippumattomasti. Jäsenet valittaisiin satunnaisotannalla kuvastaen väestön koostumusta. Kokous saisi kuulla neuvoja asiantuntijoilta ja ympäristökriisin uhreilta. Asioista keskusteltaisiin avoimesti ammattimaisten fasilitaattorien opastuksella ennen päätöksentekoa. Kokous ohjaisi hallituksen päätöksentekoa.^[8] Kansalaisfoorumeja ilmastokysymyksistä on järjestetty Ranskassa ja Britanniassa vuosina 2019 ja 2020.^[9]

Liikkeen suomenkielisten sivujen mukaan parlamentaarinen demokratia on epäonnistunut elonkehän hätätilaan vastaamisessa, eivätkä poliitikot kykene tarttumaan pitkän aikavälin ongelmiin. Kansalaisfoorumi tarjoaa tien ulos edustuksellisen demokratian umpikujasta. Tämä "laajentaisi demokratiaa" ja kansalaisfoorumi olisi tutkijoiden informoima.^[10][11]

Liike ei sano, mitä keinoja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen olisi. Keinoista päättäisi myöhemmin liikkeen vaatimusten mukaan perustettava kansalaisfoorumi, joka ratkaisisi asian asiantuntijoiden avulla.^[12]

Yhdysvalloissa liikkeen vaatimukset menevät pitemmälle. Se vaatii siellä lisäksi korvauksia mustille, Amerikan alkuperäisväestölle, värillisille ja köyhille yhteisöille vuosien "ympäristöepäoikeudenmukaisuudesta."^{[13]kenen mukaan?}

Elokapinan verkkosivuilla on lueteltu kymmenen periaatetta:^{[14] [15]}

• Meillä on yhteinen näkemys muutoksesta – Luomme maailman, jossa tulevatkin sukupolvet voivat elää.
• Asetamme tehtäväksemme välttämättömän – Mobilisoimme 3,5 prosenttia väestöstä, jotta yhteiskuntajärjestelmän muutos on mahdollinen
• Tarvitsemme uudistuvan kulttuurin – Luomme toimintakulttuurin, joka on terve, joustava ja muokattavissa.
• Haastamme avoimesti sekä itsemme että nykyisen toksisen systeemin – Poistumme mukavuusalueiltamme ryhtyäksemme muutosta edellyttävään toimintaan.
• Arvostamme reflektointia ja oppimista – Toteutamme syklistä toimintatapaa: toiminta, oppiminen, tulevan toiminnan suunnittelu. Opimme niin muista liikkeistä ja konteksteista kuin omista kokemuksistamme.
• Toivotamme tervetulleiksi jokaisen omana itsenään – Työskentelemme aktiivisesti turvallisten ja esteettömämpien tilojen luomiseksi.
• Puramme aktiivisesti valtaa – Puramme hierarkioita mahdollistaaksemme tasa-arvoisen osallistumisen.
• Vältämme syyllistämistä ja häpeään saattamista – Elämme toksisessa järjestelmässä, mutta kukaan yksilö yksin ei ole syypää siihen.
• Olemme väkivallaton verkosto – Käytämme väkivallatonta strategiaa ja taktiikoita tehokkaimpina keinoina muutokseen.
• Toimintamme perustuu autonomiaan ja hajauttamiseen – Luomme kollektiivisesti rakenteet, jotka tarvitsemme vallan haastamiseen.

Elokapinan taustalla on antikapitalistisia arvoja, mutta liike ei ole sitoutunut puolueisiin. Huhtikuussa 2019 kansainvälinen Extinction Rebellion tviittasi "tämän liikkeen olevan paras mahdollisuus kaataa kapitalismi". Tviitti poistettiin myöhemmin. Periaatteessa liike ei ota kantaa keinoihin. Liikkeen perustajan Gail Bradbrookin mukaan kansalaistottelemattomuus on juuri nyt välttämätöntä.^[16][17]

Liikkeen perustivat Isossa-Britanniassa vuonna 2018 joukko tutkijoita ja aktivisteja.^[3] Perustajina toimivat Roger Hallam, Gail Bradbrook, Simon Bramwell ja muut Rising Up! -kampanjaan osallistuneet kapinanjulistuksella Britannian hallitusta vastaan.

Ajatushautomo Policy Exchangen mukaan liikkeen perustivat Compassionate Revolution Ltd ja Rising Up!, joiden jäsenet ovat kokeneita suoran toiminnan aktivisteja. Aiemmin samat henkilöt ovat toimineet muissa ympäristöryhmissä, kuten Plane Stupid - ja Reclaim the Power -liikkeissä. Perustajilla on taustaa kansainvälisessä Occupy-liikkeessä.^[18]

Liike järjesti ensimmäisen mielenilmauksen lokakuussa 2018.^[19]Samalla julkaistiin 94 allekirjoittajan vetoomus luonnon puolesta.^[4] Marraskuussa 2018 Lontoossa järjestettiin kansalaistottelemattomuuden muodossa useita protesteja,^[20] ja Extinction Rebellion sulki muun muassa London Bridge -sillan.^[21]

Liike keräsi alussa rahoituksensa joukkorahoituksen avulla. Vuoden 2019 alkuun mennessä se oli saanut lahjoituksia 131 000 punnan edestä 2 100 lahjoittajalta. Lontoon keskustan sulkemisen jälkeen lahjoitusten määrä nousi lähes 600 000 puntaan ja lahjoituksia oli tullut 12 000 lahjoittajalta. Liikettä ovat tukeneet taloudellisesti myös kosmetiikka-alan yritys Lush, saksalainen Guerrilla Foundation -rahasto sekä Rising Up! -verkosto.^[18]

Vuonna 2020 Extinction Rebellionin toimintaryhmiä on satoja ympäri maailmaa.^[21] Se on järjestänyt useita näkyviä protesteja.^[3] Liikkeen tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2025.^[21] Useat liikkeen aktivistit ovat lupautuneet menevänsä vankilaan.^[22]

Marraskuussa 2020 Extinction Rebellion kehotti ihmisiä Britanniassa velka- ja verolakkoon, rahakapinaan, ja ottamaan lainaa ilman aikomusta maksaa takaisin. Jättämällä lainat maksamatta pakotettaisiin pankit ja hallitus toimiin. Liikkeen mukaan rahat ohjattaisiin ympäristönsuojelua edistäviin hankkeisiin.^[23][24]

Suomen Elokapina perustettiin marraskuussa 2018.^[21] Se hankkii jäseniä muun muassa "Sukupuuttopuhe"-esityksellä, jossa kerrotaan ryhmän näkemyksistä ilmastonmuutokseen ja tilanteen vaatimista toimista. Suomen jäsenmäärä on useita satoja. Sähköpostilistalla on 700 ihmistä.^[25] Elokapinan toimijat ovat käyneet kouluissa kertomassa ryhmästään filosofian ja elämänkatsomuksen tunneilla.^[25] Ryhmän tavoitteena on saada toimintaan mukaan suuret määrät ihmisiä.^[26]

Suomen Elokapinan tavoitteina on, että Suomen hallitus julistaisi ilmastohätätilan ja tekisi välittömiä toimia ilmastonmuutoksen vähentämiseksi.^[25] Liike vaatii myös läpinäkyvää tiedottamista ilmastonmuutoksen seurauksista hallituksilta^[27] ja Suomen tulevan hiilineutraaliksi jo vuonna 2025.^[25] Ryhmä on järjestänyt mielenosoituksia, pitänyt puheita ja tehnyt performansseja.^[21] Sen keskustelupalstalla on myös mietitty lentokoneen lähdön estämistä.^[26] Liikkeen kulttuurialan toimijoiden ilmastohätätilajulistuksen allekirjoitti 2 500 luovan alan ammattilaista.^[28]

Liike järjestää toimintaan osallistujille väkivallattoman suoran toiminnan koulutuksen, jossa on tietoa muun muassa Suomen laista ja kansalaistottelemattomuuden seurauksista. Osallistujille opetetaan myös provosoivien tilanteiden kohtaamisen harjoittelua. Liikkeen jäsenet sopivat toiminnasta netissä ja kokouksissa.^[25] Liikkeen paikallisryhmät ovat autonomisia ja toimivat itsenäisesti.^[3]

Elokapina vastustaa yksityisomaisuuden tuhoamista ja väkivaltaa. Julkisen omaisuuden sotkemista väkivallattomassa mielenilmauksessa liikkeen aktiivi Anton Keskinen pitää teoriassa mahdollisena.^[25]

Elokapinaa Suomessa tukee Elonvaalijat-niminen elokuussa 2019 rekisteröity yhdistys, joka hallinnoi henkilörekisterejä ja mahdollistaa rahankeruun.^[29] Poliisi epäilee taustayhdistystä rahankeräysrikoksesta.^[30]

Koneen säätiö myönsi Suomen Elokapinalle yhteensä 200 000 euron tuen vuonna 2023 osana säätiön "Metsän puolella" rahoitusohjelmaa.^[31][32][33]

Veriprikaati

Mielenosoitus

Hautajaissaatto

Liikenteen pysäyttäminen

Suomen Elokapinan menetelmiä

Vuoden 2019 hallitusneuvotteluiden aikana 25 Elokapinan jäsentä esitti kuolevansa Eduskuntatalon portaille.^[27]

Liikkeen jäsenet estivät kulun Metsä Groupin pääovista vuonna 2019.^[3] Ryhmä vastusti sellutehtaan rakentamista Kemiin.^[34]

Elokapina osoitti tammikuussa 2020 mieltään Fortumin tytäryhtiö Uniperin uuden hiilivoimalan avaamista vastaan.^[35]

Lokakuun 2020 kadunsulun jälkeen liike osoitti Helsingissä mieltä performanssilla, jossa marssijat pukeutuivat verenpunaisiin asuihin ja kutsuivat itseään Veriprikaatiksi.^[3] Myös Oulussa oli tapahtuman jälkeen mielenosoituskulkue, joka ei halunnut aiheuttaa häiriötä ja kulki jalkakäytävillä ja kevyenliikenteen väylillä.^[36]

Maaliskuun alussa 2021 Elokapinan jäsenet vaativat medialta kattavampaa uutisointia ilmastokriisistä useissa mielenosoituksissa eri mediatalojen edessä. Sanomatalon sisätiloissa mielenosoittajat kaatoivat päälleen verta muistuttavaa nestettä, mutta tilaisuuden raportoitiin edenneen rauhallisissa tunnelmissa. Poliisi kirjasi rikosilmoituksen vahingonteosta, kun mielenosoituksen järjestäjät eivät saaneet mopattua kaikkea tekoverta pois.^{[37][38][39][40][41]}

8.10.2021 Elokapina osoitti mieltään Valtioneuvoston linnan portailla tukkien sisäänkäynnin. Osa lukittautui paikkaan. Paikka nauttii erityistä julkisrauhan suojaa, minkä pitäisi turvata valtion päätöksentekokyky. Poliisin mukaan sisällä olleiden henkilöiden liikkumisen kontrollointia voidaan pitää väkivallan uhkana. Poliisin mukaan tällaista toimintaa ei voi kuvailla mielenosoitukseksi.^[42] Samalla poliisi epäili Elokapinan taustayhdistys Elonvaalijat ry:tä rahankeräysrikoksesta.^[43] Aluksi poliisi sanoi, että valtiojohto saatettiin ulos vaihtoehtoista reittiä, mutta myönsi sitten tämän epätarkaksi: osa oli normaalistikin poistunut samaa reittiä. Ainakin kahden oven kohdalla Elokapinan mielenosoitus esti kulun. Alustavat rikosnimikkeet olivat kokouksen estäminen, niskoittelu poliisia vastaan ja törkeä julkisrauhan rikkominen.^[44]

Elokuussa 2020 kolme liikkeen toimijaa ryhtyi syömälakkoon Eduskuntatalon edessä Kansalaistorilla.^[45] He vaativat Suomen hallitusta vähentämään hiilipäästöjä.^[46] Kaksi aktiivia oli syömättä 12 päivää.^[45][46] Lakkoa tukivat muun muassa kansanedustajat Anna Kontula ja Mai Kivelä^[46][47]. Ministeri Krista Mikkonen vieraili lakkoilijoiden luona keskustelemassa.^[48]

Aalistunturilla

Metsä Groupin sellutehtaalla

Mielenosoittajat käyttävät kolmijalkoja

Syyskuussa 2019 liike yritti estää loistoristeilijä M/S Queen Elizabethin lähdön Helsingin Länsisatamasta. Poliisi otti yhdeksän henkilöä kiinni epäiltynä liikenteen häiritsemisestä ja niskoittelusta.^[49] Poliisi ja Rajavartiolaitos poimivat aktivistit vedestä. Laivan lähtö viivästyi 45 minuuttia.^[50] Seitsemän osallistujista sai 20 päiväsakkoa niskoittelusta poliisia vastaan^[51]. Kolmen muun osalta asia raukesi, koska heitä ei tavoitettu määräajassa^[51].

Vuoden 2019 huhtikuussa Elokapina järjesti mielenilmauksen, jossa se pysäytti viideksi minuutiksi liikenteen Kaivokadulla Helsingissä.^[52] Syyskuussa se sulki Helsingin Esplanadin saadakseen huomiota viestilleen ilmastonmuutokselle.^[25]

Lokakuussa 2020 liike järjesti Helsingissä Hätäjarru-nimisen mielenosoituksen^[53], jonka tarkoituksena oli liikkeen mukaan kiinnittää huomio Suomen kasvihuonepäästöihin.^[54] Liike oli ilmoittanut järjestävänsä 150 henkilön kulkueen, mutta sen sijaan mielenosoittajat sulkivat autoliikenteen Unioninkadulla ja Kaisaniemenkadulla. Osa mielenosoittajista kytkeytyi toisiinsa metalliketjuilla. Poliisi kantoi osan mielenosoittajista tien sivuun ja kehotti poistumaan paikalta. Osa osallistujista siirtyi tällöin osoittamaan mieltään Kaisaniemen puistoon, mutta osa palasi takaisin kadulle. Poliisi käytti kymmeneen maassa istuvaan mielenosoittajaan kaasusumutetta murtaakseen mielenosoittajien vastarinnan.^[55][56] Poliisi otti mielenilmauksessa 51 henkilöä kiinni, mutta vapautti heidät kaikki myöhemmin samana päivänä.^[57] Kiinniotetuista kolme oli alaikäistä.^[55]

Poliisin toiminnasta tehtiin 15 kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle, mutta oikeusasiamies ei tutki asiaa vielä rikosprosessin ollessa kesken^[58]. Kaasusumutetta saaneet ovat tehneet rikosilmoituksen.^[59]

Helsingin poliisi teki tapahtumista selvityksen Poliisihallitukselle.^[60] Poliisihallitus selvitti asiaa sisäministeriölle^[61][62]. Poliisihallituksen mukaan sumutetta voitiin käyttää ensimmäisenä voimakeinona, kun neuvoja, kehotuksia ja käskyjä oli annettu tuntien ajan ja myöskään kantaminen ei enää tuottanut toivottua tulosta.^[61][62]

Valtakunnansyyttäjän toimisto aloitti poliisin toiminnasta esitutkinnan^[63]. Epäiltyinä rikosnimikkeinä ovat virkavelvollisuuden rikkominen^[63] ja pahoinpitely^[64]. Kesäkuussa 2022 apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe nosti seitsemää poliisia vastaan syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta, 16:een ihmiseen kohdistuneista pahoinpitelyistä sekä yllytyksestä näihin rikoksiin^[65][66]. Rappen mukaan kadulla istuneet mielenosoittajat eivät aiheuttaneet välitöntä vaaraa, joten voimankäyttö ei ollut puolustettavissa, vaan poliisi ylitti toimivaltuutensa^[65].

Video, jossa poliisi suihkutti kaasusumutetta mielenosoittajien kasvoille, lähti leviämään sosiaalisessa mediassa mielenosoituksen jälkeen. Tämän seurauksena syntyi keskustelu poliisin toiminnan tarpeellisuudesta.^[56]

Useat oikeusoppineet ottivat kantaa tilanteeseen. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander näki poliisin toiminnan ylimitoitettuna. Melanderin mukaan poliisiin ei kohdistunut videoiden perusteella väkivallan uhkaa. Melander näki, että liikenne olisi ollut mahdollista ohjata toisaalle, eikä siksi liikenteen sujuvuuden turvaaminen oikeuttanut käyttämään niitä voimakäyttövälineitä, johon poliisi turvautui. Melanderin mukaan poliisi olisi voinut kantaa mielenosoittajat pois ajoradalta.^[67] Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan voimakeinojen käyttö saattoi olla ylilyönti. Hänen mielestään poliisin pitäisi pyrkiä ratkaisemaan tilanne puhumalla ja neuvottelemalla, tai esimerkiksi fyysisesti kantamalla henkilöt pois.^[68] Poliisin voimankäyttöön erikoistunut oikeustieteen tohtori Henri Rikander näki, ettei poliisi toiminut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tekemien päätösten mukaan. Rikanderin mukaan aiemmissa kadunvaltaustilanteissa poliisi on kantanut mielenosoittajat pois, jos nämä ovat heittäytyneet veltoiksi.^[69] Rikander ja Nuotio kummatkin korostavat, että mielenosoitus on ihmisen peruslaatuinen ihmisoikeus ja poliisin pitäisi turvata tämän vapauden toteutumista.^[68][69] Rikanderin mukaan poliisin tulisi käyttää lievintä tehokasta voimakeinoa.^[69] Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen näki, että mielenosoituksen päämäärät olivat hyväksyttäviä ja että poliisilla on selvitysvelvollisuus siitä, että poliisin toimet mielenosoituksen hajottamiseksi olisivat olleet hyväksyttäviä, välttämättömiä ja oikeasuhtaisia sekä perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavia.^[67] European University Instituten ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin näki, että poliisin voimankäyttö ei ollut lainkaan perusteltua ja oli liiallista. Scheinin ei pitänyt kaasusumutteen käyttöä vaarattomana, sillä se voi aiheuttaa vakavan terveysongelman joillekin perussairaudesta kärsivälle. Myös Scheinin näki Rikanderin tavoin, että tapahtuma vastasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen aikaisempaa vastaavanlaista tien sulkemistapausta Oya Ataman vastaan Turkki, jossa poliisi kaasutti tien sulkeneita mielenosoittajia. EIT tuomitsi tapauksen mielenosoituksen hyväksi ja näki mielenilmaisun vahvemmaksi oikeudeksi kuin liikennehaitan välttämisen.^[70]

Helsingin poliisi tviittasi, että sen mukaan kaasusumutteen käyttö oli tilanteessa lievin mahdollinen voimakeino.^[67] Poliisi perusteli julkisuuteen varoittaneensa sumutteen käytöstä, ja perusteli käyttäneensä sumutetta, koska mielenosoittajat poikkesivat siitä mitä olivat poliisien kanssa sopineet aiemmin. Poliisin mukaan mielenosoituksessa oli 24 partiota eli lähes kaikki Helsingin partiot, samaan aikaan kun muita hälytystehtäviä oli jonossa.^[53][71] Helsingin Sanomat uutisoi, että Poliisihallituksen mukaan "Mielenilmaisun vapaus ei tarkoita vapautta rikkoa lakia."^[62] Poliisihallituksen johtaja Tomi Vuoren mukaan poliisin käytös oli lain mukaista. Hänen mielestään on kuitenkin isompi kysymys onko kaasun käyttäminen yleisesti hyväksyttävää.^[53] Poliisihallituksen johtaja Sanna Heikinheimo totesi poliisihallituksen suhtautuvan vakavasti toimintaa kohtaan esitettyyn arvosteluun.^[72]

Jotkut kansanedustajat ottivat kantaa tapahtuneeseen. Keskustan Mikko Kärnä piti vääränä, että mielenosoittajat eivät totelleet poliisia, mutta tuomitsi myös kaasutuksen. Vasemmiston Paavo Arhinmäen mukaan poliisin toiminta ei ollut demokraattisen oikeusvaltion periaatteiden mukaista.^[67] Poliisitaustaiset kansanedustajat puolustivat puolestaan poliisin toimintaa: perussuomalaisten Tom Packalén piti kaasutusta laillisena ja varsin lievänä keinona. Kokoomuksen poliisitaustainen kansanedustaja Kalle Jokinen näki poliisin toimineen oikein. Hänen mielestään mielenosoittajat olivat väärässä paikassa. Myös poliisitaustaiset kansanedustajat Marko Kilpi ja Mari Rantanen ymmärsivät poliisin toimintaa.^[72]

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma näki, että suhtautuminen tapaukseen jakautui konservatiivien ja liberaalien välillä, eikä niinkään puolueiden mukaan. Helsingin Sanomien oikeustoimittajan Mikko Gustafssonin mielestä kaasun käyttö kertoi poliisin kyvyttömyydestä kohdata väkivallaton mielenosoitus.^[73]

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe nosti syytteet seitsemälle poliisille, jotka olivat käyttäneet sumutetta 16:een mielenosoittajaan, jotka eivät suostuneet poistumaan ajoradalta poliisin käskyistä huolimatta. Poliiseja syytettiin virkavelvollisuuden rikkomisesta, yllytyksestä ja pahoinpitelyistä. Syyttäjien mukaan poliiseilla ei ollut oikeutta alkaa siirtää mielenosoitusta ja siten he rikkoivat kokoontumislakia. Syyttäjän mukaan mielenosoituksen aiheuttama haitta ei ollut sellainen, että poliisin käyttämät voimakeinot olisivat tulleet kyseeseen. Sen vuoksi poliiseille vaadittiin sakkoja. 15 mielenosoittajaa vaati kukin 1 500 euron korvauksia sumuttamisen aiheuttamasta haitasta. ^[74]

Kuuden poliisin syytteet hylättiin. Tilannetta johtanut vuonna 1979 syntynyt naispoliisi sai tuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hänet tuomittiin 30 päiväsakkoon. Käräjäoikeus katsoi, että tuomion saanut poliisijohtaja toimi harkintansa puitteissa määrätessään mielenosoittajat siirtymään tieltä, mutta pippurisumutteen käytön käräjäoikeus katsoi tuomittavaksi, sillä se ei ollut suhteellisuusperiaatteiden mukainen teko. ^[75]

Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen mukaan tuomiossa todetaan, että poliisi on toiminut ja toimii yhä systemaattisesti väärin mielenosoitusoikeutta rajoittaessaan. Syytteet hylättiin vähäisyysperusteella tai tahallisuuden puuttumisella, mutta kuitenkin on selvää, että poliisi on toiminut lainvastaisesti. Poliisilla ei ollut perustetta siirtää mielenosoitusta Unioninkadulta. Rautiaisen mukaan olisi ollut aivan perusteltua ajatella myös, ettei teko ollut vähäinen, ja tuomita poliisit syyttäjän vaatimusten mukaisesti. ^[76]

• Huhtikuussa 2021 Elokapina järjesti hallituksen toimien kritisoimiseksi useita koronarajoitusten vuoksi pieniä, mutta kuitenkin liikenteen pysäyttäneitä mielenilmauksia Helsingissä, Tampereella ja Joensuussa. Mielenosoittajia sakotettiin niskoittelusta^{[77][78][79][80]}.

  

Torstaina 17. kesäkuuta 2021 Elokapina aloitti mielenosoituksen, jossa noin 150–200 hengen joukko esti liikenteen kulun Helsingin Mannerheimintiellä^[81]. Nyt Elokapinan esittämiin vaatimuksiin kuului, että Suomen päästövähennystavoitteisiin olisi sisällytettävä suomalaisten kulutusperäiset päästöt, ja luonnonvarojen ylikulutus Suomessa olisi lopetettava vuoteen 2025 mennessä^[82].

Seuraavana päivänä mielenosoittajat siirtyivät poliisin pyynnöstä Mannerheimintieltä Unioninkadulle, jonne he pystyttivät uuden tiesulun^[83][84]. Sunnuntaina mielenosoittajat kuitenkin palasivat Mannerheimintielle^[85]. Sen jälkeen poliisi poisti mielenosoittajat sekä Mannerheimintieltä että Unioninkadulta^[86]. 117 henkilöä otettiin kiinni, ja heille vaaditaan sakkorangaistusta^[86].

Koska Elokapinan edellisessä suuressa mielenosoituksessa kaasusumutteen käyttö johti poliiseihin kohdistuneeseen rikosepäilyyn, tällä kerralla poliisi ei käyttänyt samoja menetelmiä^[87]. Jotkut kiinniotetut kertoivat tulleensa eri tavoin poliisin kaltoin kohtelemiksi: heidän kertomansa mukaan hätäkutsuihin ei heti vastattu ja eräs kiinniotettu sanoi joutuneensa odottamaan psyykelääkkeidensä saamista, koska hänellä ei ollut mukanaan niihin reseptiä. Kadulta kannettu aktivisti Selase Queenselenas arvioi, että hänen raahaamisensa poliisiautoon johtui rasismista, koska hän on musta.^[87] Poliisin mukaan säilöönottotiloihin ei voi järjestää hotellitasoista palvelua eikä toiveita voitu täyttää välittömästi, sillä putka oli viikonloppuna täynnä ja ihmisten poistaminen kadulta oli hankalaa, koska heitä täytyi kantaa ja osa heistä oli velttoja.^[88]

Syyskapina 2. lokakuuta 2021

Elokapinan Syyskapina.

Elokapina jatkoi mielenosoitustaan seuraavana päivänä Senaatintorilla^[89]. Maanantai-iltaan mennessä mielenosoittajat eivät olleet saaneet hallitukselta vastausta vaatimuksiinsa.^[89] Kiinniotetuista noin 80 oli Elokapinan mukaan sen jäseniä ja loput spontaanisti mukaan liittyneitä ulkopuolisia.^[86]

Elokapina jakoi twitter-tilillään Senaatintorilla otettua kuvaa, jossa nuoret mielenosoittajat poseerasivat Jussi Halla-ahon kanssa. Liike pahoitteli tekoaan, jonka se katsoi johtuvan ajattelemattomuudesta, "joka pohjaa etu­oikeuksiin, joiden tunnistamisen edistäminen on Elokapinassa vasta aluillaan", ja ilmoitti aloittavansa "systemaattisen valkoisuuden reflektoinnin ja toiminnan muutoksen".^[90]

• Elokuussa 2021 noin neljäkymmentä mielenosoittajaa otettiin kiinni heidän tukittuaan liikennettä Tampereella. He saivat sakot niskoittelusta.^[91]

• Syyskuussa 2021 poliisi otti kiinni 141 liikkeen jäsentä heidän katkaistuaan Mannerheimintien liikenteen ruuhka-aikaan istumalla kadulla. Mielenosoittajat eivät totelleet viranomaisen antamia poistumiskäskyjä.^[92]

5. maaliskuuta 2022

6. lokakuuta 2022

Mannerheimintiellä

• Elokapinan aktivistit keskeyttivät Metsähallituksen hakkuut hetkellisesti valtion omistamassa metsässä Lopen Keihäsjärvellä toukokuussa 2022. Syyksi perusteltiin alueella tehdyt lajihavainnot. ^[93][94]

• Toukokuussa satakunta Elokapinan aktivistia esti maantie- ja junaliikenteen Nesteen öljynjalostamolle Porvoon Kilpilahdessa^[95]. Elokapina ilmoitti vastustavansa näin Venäjän tukemista fossiilikaupalla^[95].
• Toukokuussa 50 mielenosoittajaa esti pääsyn turvatarkastukseen Helsinki-Vantaan lentoasemalla^[96]. Poliisi otti kiinni 28 mielenosoittajaa, jotka eivät noudattaneet poistumiskäskyä^[96]. Osa heistä jouduttiin kantamaan paikalta^[96]. Heitä epäillään niskoittelusta poliisia vastaan ja julkisrauhan rikkomisesta^[96]. Kukaan ei myöhästynyt lennolta mielenosoituksen vuoksi^[96].
• Toukokuussa Elokapina katkaisi liikenteen Mannerheimintiellä^[97]. Mielenosoitus alkoi kello 16^[97]. Poliisi antoi mielenosoittajille poistumiskäskyn kello 18:n jälkeen^[97]. Seitsemän aikaan poliisi alkoi ottaa mielenosoittajia kiinni^[98]. Liikenne oli poikki noin neljä tuntia ja palautui normaaliksi kello 21:n aikaan^[99]. Poliisin mukaan mielenosoitukseen osallistui 200--300 henkilöä^[97]. Poliisi otti kiinni 65, jotka eivät noudattaneet poistumiskäskyä^[97]. Heitä epäillään niskoittelusta poliisia vastaan^[97].
• Elokuussa liike järjesti laillisen mielenilmauksen Jyväskylässä. Se oli suunnattu Jyväskylän ralleja vastaan.^[100] Liike syytti Suomen MM-rallia "viherpesusta". Poliiseja oli paikalla. Ryhmä suoja-asuihin pukeutuneita naamioituneita Elokapinan vastustajia juoksi paikalle. He ampuivat vesipistooleilla elokapinalaisia kohti lietelantaa.^[101] Poliisi otti kuusi vastaprotestoijaa kiinni. Poliisi epäili vastaprotestoijia muun muassa lievästä pahoinpitelystä ja vahingonteosta, poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta ja laittomasta naamioitumisesta.^[100] Lietelanta-iskun tarkka motiivi ei ollut tutkinnan alussa selvillä.^[102]

Aalistunturilla 2023

• Toukokuussa 2023 Elokapina osoitti mieltään metsäyhtiö UPM:n pääkonttorilla Helsingissä. Poliisin arvion mukaan mielenosoitukseen osallistui viitisenkymmentä ihmistä, joista poliisi otti kiinni kolme. Elokapina vaati UPM:ltä oikeudenmukaista, ihmisiä ja planeetan rajoja kunnioittavaa liiketoimintaa. ^[103]

• Toukokuussa 2023 Elokapina osoitti mieltään UPM:n Kymin sellu- ja paperitehtaalla Kouvolan Kuusankoskella tukkimalla tie- ja junaliikenteen tehtaalle 50–70 aktivistin voimin. Elokapina vaati UPM:ltä muun muassa puunkäytön vähentämistä ja vastuunkantoa Uruguayssa, jossa UPM oli vastikään käynnistänyt uuden sellutehtaan. ^[104]

• Tammikuussa Elokapinan aktivistit tunkeutuivat kaivosyhtiö Anglo Americanin tytäryhtiö AA Sakatti Mining Oy:n kairaustyömaalle Sodankylän Viiankiaavalla, jolloin koeporaukset jouduttiin keskeyttämään pariksi tunniksi. Viiankiaapa on suojeltu kahdella lailla, Naturalla ja soidensuojelulailla. Elokapina vaatii, että Viiankiaapa rauhoitetaan kaikelta kaivostoiminnalta ja malminetsinnältä ja lisäksi malminetsintä kielletään kaikilla suojelualueilla. ^[105]

• Helmikuussa 2024 Elokapinan ja Metsäliikkeen 40 aktivistia pysäytti kaivosyhtiö Anglo Americanin koeporaukset Viiankiaavan Natura-alueella, kuten se oli tehnyt jo joulukuusta lähtien.^[106]

Britannian pääministeriksi naamioitunut Extinction Rebellionin jäsen kiipesi Big Benin huipulle vuonna 2019.^[107] Saman vuoden lokakuussa liikkeen jäsen kiipesi lentokoneen katolle estäen sen lähdön ja toiset liimasivat itsensä kiinni London City -lentokentän lattiaan. Toinen lento ei päässyt nousemaan kun liikkeen jäsen nousi seisomaan kesken lähdön ja alkoi luennoimaan ilmastonmuutoksesta. Mielenosoitukset jatkuivat yli neljä päivää.^[108] Aktivistit sulkivat useita katuja, kuten Downing Streetin, jossa pääministerin asunto sijaitsee.^[109] Liikkeen jäsenet liimasivat myös kätensä muotiviikon oviin.^[3] Extinction Rebellion suihkutti paloautosta 1 800 litraa punaista tekoverta ministeriön seinälle, portaille ja kadulle.^[110] Lokakuussa 2019 poliisi kielsi Extinction Rebellionin mielenosoitukset Lontoossa.^[111] Oikeus tuomitsi poliisin kiellon laittomaksi.^[112]

Tammikuussa 2020 Extinction Rebellion osoitti mieltään filmifestivaalilla, jonka pääsponsorina toimi Volvo.^[113] Aktivistit pitivät festivaalin punaisen maton vieressä kylttiä, jossa kritisoitiin Volvon ilmastonmuutosta edistävää toimintaa.^[114]

Liikkeen jäsenet yrittivät estää lentokoneen lähdön Göteborgissa kieltäytymällä istumasta lentokoneen sisällä. Samaan aikaan muita mielenosoittajia osoitti mieltään lentokentällä banderollien kanssa laulaen.^[113] Mielenosoittajat vastustivat SAS-lentoyhtiön valtiontukia.^[26] Lento lähti tunnin myöhässä aikataulustaan.^[113]

Mielenosoittajat tukkivat Geneven lentokentän yksityislentokoneiden terminaalin vaatien yksityislentokoneiden käytön lopettamista.^[115]

Mielenosoittajat estivät 2019 lokakuussa Amsterdamissa kadun liikennöinnin. Yli 900 mielenosoittajaa osoitti mieltään kansallismuseon edessä estäen liikenteen pystyttämällä telttoja.^[109] Samassa kuussa mielenosoittajat estivät kulun Amsterdamin Sinisellä sillalla. Tapauksessa otettiin kiinni yli sata Extinction Rebellionin jäsentä.^[116]

Uuden-Seelannin Wellingtonissa Extinction Rebellion piiritti hallituksen rakennusta. Sydneyssä keskeytettiin kadun liikenne.^[109]

Kansan Uutisten toimittaja Fanny Malisen mukaan liikettä on kritisoitu Britanniassa monimuotoisuuden puutteesta. Iso osa osallistujista on valkoisia nuoria aikuisia. Vähemmistöihin kuuluvat ovat kokeneet, että pidätyksiin keskittyminen sulkee toiminnan ulkopuolelle muut kuin keskiluokkaiset valkoiset, joiden ei tarvitse pelätä poliisiväkivaltaa tai lain rikkomisesta aiheutuvia seurauksia. Sitä on myös kritisoitu keskittymisestä Ison-Britannian asioihin, samaan aikaan kun ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat eniten globaalin etelän köyhiä maita.^[117]

Ei-valkoisten ympäristöliike Wretched of the Earth sanoo keskiluokan valkoiseen etuoikeuteen perustuvan joukkopidätystaktiikan sivuuttavan sen, että järjestelmä ei kohtele ei-valkoisia yhtä hyvin kuin valkoisia.^[118][119] XR vastasi, että XR:n aktiivi voi olla myös menemättä vankilaan.^[120]

XR:n tavoin voimakkaita ilmastotoimia vaativa aktivistiryhmä Energy and Climate Intelligence Unit sanoi XR:n vaatiman aikataulun, nollanettopäästöt vuonna 2025, olevan teknisesti, taloudellisesti ja poliittisesti täysin mahdoton.^[121]

Hiilineutraalius vuonna 2025 on myös teknillisen fysiikan professori Peter Lundin mukaan mahdoton. Lundin mukaan pyrkimyskin siihen voisi aiheuttaa haitallisia toimenpiteitä ja ilmastolle hallitsemattoman kehityksen. Esimerkiksi jouduttaisiin käyttämään suuria määriä haketta tai bioenergiaa. Lundin mukaan myöskään Elokapinan vaatima tiheämpi kriisitiedottaminen ei olisi hyödyllistä.^[122]

XR väittää, että aikaa muutosten tekoon olisi vain kuukausia (2019). Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalaksen mukaan tällaiset väitteet ovat kohtuuttomia, eikä laskentamallien mukaan näköpiirissä ole "mustaa tulevaisuutta", vaan valinta tehdään harmaan sävyistä. Väitteet maailmanlopun uhasta ja epävakaasta tilasta ovat hänen mukaansa kovasti liioiteltuja.^[16]

Liikettä arvioineen ja poliittisesti oikeistolaisesti suuntautuneen^[123] ajatushautomo Policy Exchangen mukaan Extinction Rebellion pohjautuu anarkismiin, ekososialismiin ja radikaaliin antikapitalistiseen ympäristönsuojeluun. Policy Exchangelle liikkeestä raportin laatineet Suur-Lontoon poliisin entinen antiterrorismiyksikön johtaja Richard Walton ja tutkija Tom Wilson näkivät raportissaan, että kansalaistottelemattomuus johtaisi lopulta valtion kaatumiseen. He näkivät myös, että liikkeen radikaalit päämäärät johtaisivat demokratian ja kansalaisyhteiskunnan murentumiseen.^[18] Heidän mielestään liikkeen ensisijainen päämäärä on kaataa kapitalismi, eikä estää ilmastonmuutosta.^[17]

Ajatushautomo Policy Exchangen raportin mukaan mielenosoittaminen ja kansalaistottelemattomuus tekee osallistujista ekstremistejä. Raportin mukaan moni kannattaja ei tunne liikkeen ääri-ideologiaa. Raportissa arvellaan, että kansalaistottelemattomuus saa liikkeen menettämään ihmisten tuen sen toiminnalle ilmastonmuutosta vastaan. Raportissa vaaditaan hallitukselta ja poliisilta toimia Extinction Rebellionin toiminnan lakkauttamiseksi sekä rikosoikeudellisten seurausten koventamista mielenosoituksiin osallistumisesta.^[18]

Raportin mukaan on mahdollista, että liikkeen yksittäiset ihmiset turvautuvat väkivaltaan vaikka samalla huomautetaan, että järjestön periaatteet kieltävät sen.^[18] Extinction Rebellionin mukaan raportin johtopäätökset ovat epätarkkoja ja hallitus on ekstremistinen eikä välitä kriisistä.^[17]

Tutkijat ovat arvioineet, että ilmastonmuutos voisi tulevaisuudessa tuottaa myös väkivaltaista toimintaa. Vaihtoehtoisesti väkivaltaiset ekstremistit hyödyntävät ilmastonmuutoksen kaltaisia huolia, arvioi väkivaltaisen ekstremismin torjunnasta vastaava poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen. Sisäministeriön Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksessa pidetään mahdollisena ilmastoliikkeen radikalisoitumista ja mainitaan Elokapina, mutta liikkeen Suomen-toimintaan ei mainita liittyneen väkivaltaa. Tutkija Tuomas Ylä-Anttilan mukaan Suomessakin jotkut aktivistit voivat ryhtyä väkivaltaan mutta väkivalta ei ole aktivistien enemmistön tarkoitus.^[124]

Poliisin voimankäytöstä Elokapinan 3.10.2020 mielenosoituksen yhteydessä tuohtunut mies uhkasi sisäministeri Maria Ohisaloa tämän metsästämisellä. Hän piti poliisin toimia laittomina. Mies oli myös fantasioinut poliisiaseman räjäyttämisestä autopommilla ja unelmoinut mellakoista. Miestä vastaan nostettiin syyte ja hänet vangittiin tutkinnan ajaksi.^{[125][126][127]}

7.10.2020 Oulussa pidetyssä mielenosoituksessa oli esillä anarkistisia tunnuksia^[128]

Liikkeessä aiemmin näkyvästi toiminut Roger Hallam on antanut useita keskustelua herättäneitä lausuntoja. Hallam on muun muassa sanonut, että Extinction Rebellion "pakot[taa] hallitukset toimimaan. Jos ne eivät toimi, me kaadamme ne ja luomme tarkoitukseen sopivan demokratian ja, kyllä, jotkut voivat kuolla siinä". Myöhemmin hän ja Gail Bradbook täsmensivät: "Vastustamme järjestelmää, joka luo valtavasti vaurautta ihmeellisillä innovaatioilla muttei pysty jakamaan [sitä] oikeudenmukaisesti."^[129]

Roger Hallam on esittänyt toimintamallia, jossa pääkaupungit suljettaisiin suoralla toiminnalla, mikä pakottaisi hallitukset suostumaan liikkeen vaatimuksiin. Toimittaja Nafeed Ahmedin mukaan tämä toimii diktatuureissa, ei niinkään länsimaisissa demokratiassa. Esimerkiksi Lontoossa tämä johti väkivaltaan aktivistien ja Lontoon metron vihaisten työmatkalaisten välillä ja vieraannutti mustia ja vähemmistöjä liikkeestä.^[124][130]

Hallam on esiintynyt Venäjän valtion televisiokanavalla RT:llä, joka on raportoinut liikkeestä pyrkien luomaan mielikuvaa kapinaliikkeiden riivaamista länsidemokratioista.^[131] Syyskuussa 2020 Hallam sanoi, että johtavien poliitikkojen ja yritysjohtajien "pitäisi ehkä saada luoti päänsä läpi", koska he ovat syyllisiä ilmastokatastrofiin, "tai pikemminkin joku niin (heille) tekee." Tämä aiheutti närkästystä Britannian kansanedustajien keskuudessa. Extinction Rebellionin edustajan mukaan haastattelu oli tehty vuotta aiemmin, eikä Hallamilla enää ole muodollista asemaa Extinction Rebellionissa.^[132]

Toukokuussa 2019 Extinction Rebellion ilmoitti estävänsä Heathrow'n lennot droneilla. Suunnitelma ei kuitenkaan saanut liikkeessä tarvittavaa enemmistön tukea, joten sen toteuttaminen jäi kesken. Syyskuussa 2019 Hallam otettiin kiinni hänen yritettyään häiritä lentoliikennettä Heathrow'n lentokentällä.^[133]

Roger Hallam ei toimi enää Extinction Rebellionin vastuutehtävissä.^[132] Hän kertoi heinäkuussa 2020 keskittyvänsä radikaalimman Beyond Politics -liikkeen toimintaan.^[131]

Brittimedia Express julkaisi ajatushautomo Policy Exchangen raporttiin viitaten kolmen XR:sta eronneen jäsenen näkemyksiä. Liikkeen jättänyt 53-vuotias Robin Whitlock ilmaisi huolensa liikkeen piirissä yleistyvästä marxilaisesta sävystä. Muut kaksi nimettömänä pysyttelevää henkilöä varoittelevat sen mahdollisesti entistä vaarallisemmista toimista ja kertovat vegaanien kiusanneen vegetaristeja. Liikkeen keulakuvat Roger Hallam ja Gail Bradbrook vastasivat raporttiin toteamalla vastustavansa yhteiskuntajärjestelmää, jossa innovaatioiden luoma varallisuus kasautuu vain harvoille mutta jonka arvo jakautuu epäoikeudenmukaisesti ja johon kaikilla ei ole yhtäläistä mahdollisuutta.^[129]

• Havumetsän lapset, dokumenttielokuva Elokapinasta

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Elokapina.

• Elokapina, Extinction Rebellion Finland
• Extinction Rebellion (englanniksi)
• Extinction Rebellion, Appropedia.org (englanniksi)
• Elokapina-mielenosoittajien kuvaa poliisin voimankäytöstä Kaisaniemessä lauantaina Video kuvaa poliisin sumuttimen käyttöä 3.10.2020. 5 min. Yle Areena.