Eikosapentaeenihappo

kemiallinen yhdiste

Eikosapentaeenihappo eli EPA on omega-3-rasvahappoihin kuuluva monityydyttymätön rasvahappo.

Eikosapentaeenihappo
Tunnisteet
CAS-numero10417-94-4
PubChem CID446284
Ominaisuudet
MolekyylikaavaC19H29COOH
Moolimassa302,451 g/mol
Sulamispiste–54 – –53 °C (219–220 K)
Tiheys0,943 g/cm3 (25 °C, 298 K)

EPA:a on eniten rasvaisissa kalalajeissa kuten makrillissa, ankeriaassa, nahkiaisessa, sillissä ja lohessa[1]. Liha ja muut eläinkunnan tuotteet sisältävät lisäksi dokosapentaeenihappo DPA:ta, jota elimistö muuntaa EPAS:ksi hyvällä hyötysuhteella[2][3].

Lisäravinteena käytettävää EPA:a valmistetaan viljellyistä mikrolevistä tai kalan luurankolihasta uutetuista öljyistä[4][5].

E-EPA

E-EPA (etyyli-EPA) on EPAn etyyliesteröity muoto. E-EPAa voidaan valmistaa tislaamalla öljy ensin molekyylitislauslaitteella ja sen lisäksi vielä tyhjiössä, jolloin sen koostumusta voidaan muuttaa ja EPAn osuutta lisätä aina 98,5 prosenttiin asti. Etyyli-EPA ei ole mono-, di- eikä triglyseridimuodossa, kuten perinteiset kalaöljyt, joissa rasvahapot ovat sitoutuneet glyseroliin.

Vaikutus elimistössä

EPA-rasvahappoa esiintyy hyvin pieninä pitoisuuksina solukalvoissa. EPAn vaikutusta verenkiertoon, hormoneihin ja aivojen toimintaan on tutkittu paljon.[6]

Vuonna 2014 julkaisun laajan ja perusteellisen tutkimuskatsauksen mukaan EPA näyttäisi vähentävän hyvin vähäisessä määrin sydän- ja verisuonisairauksien riskiä[7][8].

Lähteet

Aiheesta muualla

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.