Eikosapentaeenihappo
Eikosapentaeenihappo eli EPA on omega-3-rasvahappoihin kuuluva monityydyttymätön rasvahappo.
Eikosapentaeenihappo | |
---|---|
![]() | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C19H29COOH |
Moolimassa | 302,451 g/mol |
Sulamispiste | –54 – –53 °C (219–220 K) |
Tiheys | 0,943 g/cm3 (25 °C, 298 K) |
EPA:a on eniten rasvaisissa kalalajeissa kuten makrillissa, ankeriaassa, nahkiaisessa, sillissä ja lohessa[1]. Liha ja muut eläinkunnan tuotteet sisältävät lisäksi dokosapentaeenihappo DPA:ta, jota elimistö muuntaa EPAS:ksi hyvällä hyötysuhteella[2][3].
Lisäravinteena käytettävää EPA:a valmistetaan viljellyistä mikrolevistä tai kalan luurankolihasta uutetuista öljyistä[4][5].
E-EPA
E-EPA (etyyli-EPA) on EPAn etyyliesteröity muoto. E-EPAa voidaan valmistaa tislaamalla öljy ensin molekyylitislauslaitteella ja sen lisäksi vielä tyhjiössä, jolloin sen koostumusta voidaan muuttaa ja EPAn osuutta lisätä aina 98,5 prosenttiin asti. Etyyli-EPA ei ole mono-, di- eikä triglyseridimuodossa, kuten perinteiset kalaöljyt, joissa rasvahapot ovat sitoutuneet glyseroliin.
Vaikutus elimistössä
EPA-rasvahappoa esiintyy hyvin pieninä pitoisuuksina solukalvoissa. EPAn vaikutusta verenkiertoon, hormoneihin ja aivojen toimintaan on tutkittu paljon.[6]
Vuonna 2014 julkaisun laajan ja perusteellisen tutkimuskatsauksen mukaan EPA näyttäisi vähentävän hyvin vähäisessä määrin sydän- ja verisuonisairauksien riskiä[7][8].
Lähteet
Aiheesta muualla
- PubChem: Eicosapentaenoic Acid (englanniksi)
- Terveysportti: Eikosapentaeenihappo
- Eikosapentaeenihapon käyttöturvallisuustiedote, Sigma Aldrich, viitattu 28.1.2015.
- Human Metabolome Database: Eicosapentaenoic acid (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): (5Z,8Z,11Z,14Z,17Z)-eicosapentaenoate (englanniksi)
- DrugBank: Icosapent (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Eicosapentaenoic acid (englanniksi)