Eetu Koivistoinen
Eetu Koivistoinen (s. 13. heinäkuuta 1995 Tampere) on suomalainen jääkiekkoilija, joka edustaa Ruotsin SHL-liigan Luleå HF:ää. Hän on pelipaikaltaan keskushyökkääjä,[2] mutta Koivistoinen osaa pelata myös keskellä.[3]
| Eetu Koivistoinen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. heinäkuuta 1995 Tampere, Suomi |
| Kansalaisuus |  Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Koippa[1] |
| Pelipaikka | keskushyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Pituus | 189 cm |
| Paino | 86 kg |
| Seura | |
| Seura | Luleå HF |
| Sarja | SHL |
| Pelinumero | 13 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2015– |
| Aik. seurat | Salamat (II-div.) KeuPa HT (Mestis) Lukko (SML) HIFK (SML) |
Ura
Seuraura
Koivistoinen on Espoon Jääklubin kasvatti. Hän pelasi myöhemmät juniorivuotensa kuitenkin pääosin Espoo Bluesissa. Koivistoinen oli kaudella 2009–2010 seuran C-nuorten paras maalintekijä SM-karsinnoissa kymmenellä osumallaan.[4] Kaudella 2010–2011 hän oli joukkueen paras maalintekijä kevään 2011 pudotuspeleissä kahdeksalla osumallaan Teemu Pulkkisen kanssa,[5] kuten myös Bluesin B-nuorten paras maalintekijä pudotuspeleissä seitsemällä osumallaan Samu Öystilän kanssa.[6] Koivistoinen voitti kauden päätteeksi sekä C- että B-nuorten Suomen-mestaruuden. Kaudella 2011–2012 hän oli B-nuorten SM-karsinnoissa Bluesin paras maalintekijä ja jakoi sisäisen pistepörssin voiton Felix Westermarckin kanssa tehoilla 8+6=14.[7] Koivistoinen voitti koko B-nuorten SM-sarjan kevään 2012 pudotuspelien maalipörssin 11 osumallaan. Hän voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa.[3]
Koivistoinen voitti kauden 2012–2013 päätteeksi A-nuorten SM-hopeaa. Kaudella 2013–2014 hän nousi Bluesin A-nuorten varakapteeniksi ja voitti kauden päätteeksi Suomen-mestaruuden.[3] Kaudeksi 2014–2015 Koivistoinen oli aluksi siirtymässä Kanadan juniorisarjoihin, mutta hän jäi kuitenkin perhekohtaisista syistä Suomeen. Koivistoinen siirtyi kavareidensa houkuttelemana lopulta II-divisioonajoukkue Kirkkonummen Salamoihin.[8] Hän pelasi seuran miesten joukkueessa vain 14 runkosarjaottelua, sillä Koivistoinen pelasi samaan aikaan myös jalkapalloa.[9] Hän voitti kuitenkin Salamoiden sisäisen piste- ja maalipörssin tehoilla 18+9=27.[10] Koivistoinen pelasi valtaosan kaudestaan myös seuran A-nuorissa. Hän voitti 22 osumallaan koko A-nuorten Suomi-sarjan karsintasarjan maalipörssin,[11] kuten myös A-nuorten Alueliigan pistepörssin tehtyään yhdeksässä ottelussa hurjat tehot 20+28=48.[12] Koivistoinen ylsi myös A-nuorten Suomi-sarjassa Salamoiden sisäisen piste- ja maalipörssin voittoon tehoilla 22+16=38.[13]
Koivistoinen harjoitteli kauden 2014–2015 jälkeen Bluesin A-nuorten kanssa, kunnes Mestis-joukkue KeuPa HT:n päävalmentaja Ville Nieminen otti häneen yhteyttä.[8] Koivistoinen siirtyi joukkueeseen kaudeksi 2015–2016 seuran yhteistyöjoukkueen, SM-liigajoukkue Rauman Lukon 1+2-vuotisella sopimuksella kiinnittämänä sopimuspelaajana.[14] Hän teki miesten pääsarjadebyyttinsä Lukossa Mestarien liigan playoff-ottelussa 22. syyskuuta 2015 saksalaista EHC Müncheniä vastaan. Koivistoinen merkittiin joukkueen nelosketjun vasempaan laitaan Eetu Karvisen ja Riku Pitkäsen viereen.[15] Hän sai ottelussa yhden kahden minuutin jäähyn korkeasta mailasta.[16] Seuraavassa ottelussaan 6. lokakuuta 2015 myös EHC Müncheniä vastaan pelatussa toisessa playoff-ottelussa Koivistoinen onnistui maalinteossa.[17] SM-liigadebyyttinsä hän teki 9. lokakuuta 2015 vieraissa Hämeenlinnan Pallokerhoa vastaan. Koivistoinen merkittiin Lukon kolmosketjun oikeaan laitaan Kelly Zajacin ja Jesper Piitulaisen viereen.[18] Hän sai ottelussa jääaikaa 4.47 minuuttia.[19] Hän pelasi Lukon liigajoukkueessa kauden aikana kaikkiaan yhdeksän runkosarjaottelua ilman tehopisteitä ja viisi CHL-ottelua tehden yhden maalin.[3]
Koivistoinen pelasi suurimman osan kaudesta 2015–2016 KeuPassa ja oli joukkueen paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Pasi Kouvalaisen jälkeen tehoilla 18+18=36. Hän voitti myös Mestiksen tulokkaiden piste- ja maalipörssin.[3] Koivistoinen jakoi koko sarjan maalipörssin kahdeksannen sijan Jukurien Joonas Sammalmaan ja RoKin Olli-Matti Järvelän kanssa.[20] Kevään 2016 pudotuspeleissä hän oli KeuPan paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 4+5=9.[21] Helmikuussa 2016 Koivistoinen teki viidessä ottelussa tehot 4+5=9 ja hänet valittiin Mestiksen helmikuun kuukauden tulokaspelaajaksi.[8] Samassa kuussa Lukko käytti hänen sopimuksessaan olleen option ja teki kaksivuotisen jatkosopimuksen Koivistoisen kanssa.[22]
Kaudella 2016–2017 Koivistoinen avasi pistetilinsä SM-liigassa. Hän teki liigauransa avausmaalin 18. lokakuuta 2016 vieraissa JYPiä vastaan.[23] Kaikkiaan Koivistoisen varsinainen tulokaskausi toi 54 runkosarjaottelussa tehot 4+4=8 ja kuudessa CHL-ottelussa yhden syöttöpisteen. SM-liigakauden jälkeen hän siirtyi vahvistamaan Lukon A-nuoria. Koivistoinen voitti kahdeksalla osumallaan koko A-nuorten SM-liigan pudotuspelien maalipörssin. Hän voitti kauden päätteeksi A-nuorten SM-pronssia. Lokakuussa 2017 Koivistoinen teki Lukon kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[24] Kaudella 2017–2018 hän teki SM-liigan runkosarjassa 12 tehopistettä.[3]
Koivistoinen nosti kaudella 2018–2019 osakkeitaan reilusti ja teki SM-liigan runkosarjassa tehot 17+17=34.[3] Hänen tehokkuutensa oli varsin yllättävää sillä, Koivistoinen pelasi pääasiassa Lukon nelossentterinä ja hän sai kauden aikana peliaikaa keskimäärin vain reilut 12 minuuttia ottelua kohden.[25] Kaudella 2019–2020 Koivistoinen jakoi Lukon sisäisen tehotilaston voiton Justin Danforthin kanssa lukemalla +26.[26] 12. helmikuuta 2019 Pelicansia vastaan hän onnistui tekemään liigauransa ensimmäisen kypärätempun. Koivistoisen toinen maali vei Lukon tasavajaalla 3–2-johtoon ja se jäi ottelun voittomaaliksi. Hän viimeisteli kolmannen maalinsa vastustajan tyhjään maaliin. Koivistoinen sai ottelussa myös syöttöpisteen Justin Danforthin vastustajan tyhjään maaliin tekemään osumaan, kun hän viimeisteli Lukolle loppulukemat 5–2. Iiro Engren valitsi Koivistoisen ottelun Alumnien tähtien ykköstähdeksi.[27] Tammikuussa 2020 hän teki Lukon kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[28]
Kaudella 2020–2021 Koivistoinen teki läpimurtonsa SM-liigan huipulle ja hän teki liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 24+20=44, joilla Koivistoinen oli Lukon paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies. Hän jakoi koko SM-liigan maalipörssin kolmannen sijan TPS:n Josh Kestnerin kanssa ja sijoittui pistepörssissä kymmenenneksi.[29] Koivistoinen voitti myös pudotuspelien piste- ja syöttöpörssin tehoilla 6+9=15. Hän teki peräti viisi tehopistettä enemmän kuin pistepörssissä toiseks sijoittunut TPS:n Josh Kestner, jonka kanssa Koivistoinen jakoi maalipörssin voiton. Hän voitti myös SM-liigan tehotilaston lukemalla +11.[30] Kolmannessä puolivälieräottelussa 22. huhtikuuta 2021 vieraissa Tampereen Ilvestä vastaan Koivistoinen oli ratkaisuroolissa, kun hän teki Lukon 2–5-voittoon päättyneessä ottelussa tehot 1+2=3. Koivistoinen sai kakkossyöttöpisteen Pavol Skalickýn ylivoimalla tekemään voittomaaliin, joka ratkaisi Lukolle välieräpaikan. Risto Siltanen valitsi hänet ottelun Alumnien tähtien ykköstähdeksi.[31] Toisessa finaaliottelussa 8. toukokuuta 2021 Koivistoinen teki ylivoimalla Lukon voittomaaliksi jääneen avausmaalin ja hän sai myös kakkossyöttöpisteen Sebastian Revon maaliin, jolla Repo viimeisteli vastustajan tyhjään maaliin 4–0-loppulukemat.[32] Neljännessä finaaliottelussa 11. toukokuuta 2021 Koivistoinen teki tehot 2+1=3, kun Lukko voitti TPS:n lukemin 2–6. Kai Nurminen valitsi hänet ottelun Alumnien tähtien ykköstähdeksi.[33] Lukko eteni voitollaan lopulta Suomen-mestaruuteen. Koivistoinen palkittiin pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana Jari Kurri -palkinnolla.[3]
Kaudeksi 2021–2022 Koivistoinen siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Helsingin IFK:hon.[34] Hänet nimettiin joukkueen varakapteeniksi.[35] Koivistoinen oli tehoilla 19+24=43 HIFK:n paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Jere Innalan jälkeen. Hän jakoi koko SM-liigan pistepörssin yhdeksännen sijan Lukon Vili Saarijärven ja Arttu Ilomäen sekä Tapparan Kristian Kuuselan kanssa.[36] Pudotuspeleissä Koivistoinen jakoi kolmella osumallaan joukkueen sisäisen maalipörssin voiton kolmen muun pelaajan kanssa.[37]
Koivistoinen voitti kaudella 2022–2023 HIFK:n sisäisen piste- ja maalipörssin tehoilla 20+18=38.[38] Hän jakoi koko SM-liigan maalipörssin viidennen sijan Tapparan Niko Ojamäen, KooKoon Heikki Liedeksen ja SaiPan Valtteri Ojantakasen kanssa.[39] Koivistoinen edusti joukkuetta kauden aikana myös Spengler Cupissa.[3] Helmikuussa 2023 Koivistoinen teki HIFK:n kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[40] Kaudella 2023–2024, syyskuussa 2023 hän joutui loukkaantumisen vuoksi noin neljäksi viikoksi sivuun.[41] Koivistoinen oli 19 osumallaan HIFK:n toiseksi paras maalintekijä Julius Nättisen jälkeen.[42]
Kaudeksi 2024–2025 Koivistoinen siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Ruotsin SHL-liigassa pelaavan Luleå HF:n joukkueeseen.[43]
Maajoukkeura
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Suomi | |||
| Miesten jääkiekko | |||
| Ivan Hlinkan muistoturnaus | |||
 Hopeaa | Piešťany 2012 | jääkiekko | |
Koivistoinen pelasi alle 18-vuotiaiden Ivan Hlinkan muistoturnauksessa vuonna 2012, jolloin hän voitti hopeaa. Yhteensä Koivistoinen on pelannut 37 poikien maaottelua. Hän on toiminut Suomen alle 16-vuotiaiden maajoukkueen kapteenina.[3]
Suomen A-maajoukkueessa Koivistoinen on pelannut kolme ottelua ilman tehopisteitä.[3][44] Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä Karjala-turnauksessa 5. marraskuuta 2020 Helsingin Hartwall Arenassa alle 20-vuotiaiden maajoukkuepelaajista koottua Venäjää vastaan. Koivistoinen merkittiin heti Suomen ykkössentteriksi laidoilleen Aleksi Saarela ja Jere Innala.[45]
Muuta
Koivistoisella on kaksi pikkuveljeä; Jesse ja Osku. Jesse on pelannut jalkapalloa maalivahtina ja Osku pelaa jääkiekkoa hyökkääjänä Mestis-joukkue Joensuun Kiekko-Pojissa.[46] Veljesten isä Tommi Koivistoinen pelasi jalkapalloa maalivahtina ja voitti kaksi Suomen-mestaruutta sekä yhden Suomen Cupin.[47] Eetu Koivistoisen avovaimo Kerttu Höydén on pelannut yli sata ottelua Naisten Superpesiksessä. Parilla on vuonna 2017 syntynyt poika.[9][48]
Eetu Koivistoinen on itsekin harrastanut jalkapalloa mm. Raittius- ja urheiluseura Zoomissa vuonna 2014.[9]
Tilastot
| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | |||||||||
| 2011–2012 | Blues | A-SM | 16 | 4 | 5 | 9 | 6 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2012–2013 | Blues | A-SM | 46 | 9 | 15 | 24 | 47 | 12 | 2 | 3 | 5 | 2 | |||||||||
| 2013–2014 | Blues (A) | A-SM | 47 | 22 | 20 | 42 | 32 | 11 | 4 | 4 | 8 | 10 | |||||||||
| 2014–2015 | Salamat | A-SS Q | 8 | 22 | 15 | 37 | 6 | – | – | – | – | – | |||||||||
| Salamat | A-SS | 10 | 22 | 16 | 38 | 6 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| Salamat | A-Alueliiga | 9 | 20 | 28 | 48 | 18 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| Salamat | II-divisioona | 14 | 18 | 9 | 27 | 16 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2015–2016 | Lukko | A-SM | 1 | 1 | 0 | 1 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||
| Lukko | SM-liiga | 9 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| KeuPa HT | Mestis | 39 | 18 | 18 | 36 | 28 | 11 | 4 | 5 | 9 | 8 | ||||||||||
| 2016–2017 | Lukko | A-SM | – | – | – | – | – | 10 | 8 | 3 | 11 | 4 | |||||||||
| Lukko | SM-liiga | 54 | 4 | 4 | 8 | 14 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| KeuPa HT | Mestis | 8 | 4 | 3 | 7 | 10 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2017–2018 | Lukko | SM-liiga | 55 | 8 | 4 | 12 | 14 | 2 | 0 | 1 | 1 | 0 | |||||||||
| KeuPa HT | Mestis | 1 | 1 | 0 | 1 | 2 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2018–2019 | Lukko | SM-liiga | 60 | 17 | 17 | 34 | 24 | 7 | 0 | 0 | 0 | 14 | |||||||||
| 2019–2020 | Lukko | SM-liiga | 59 | 10 | 15 | 25 | 22 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2020–2021 | Lukko | SM-liiga | 59 | 24 | 20 | 44 | 24 | 11 | 6 | 9 | 15 | 6 |  | ||||||||
| 2021–2022 | HIFK (A) | SM-liiga | 53 | 19 | 24 | 43 | 8 | 7 | 3 | 2 | 5 | 4 | |||||||||
| 2022–2023 | HIFK (A) | SM-liiga | 60 | 20 | 18 | 38 | 12 | 11 | 1 | 6 | 7 | 8 | |||||||||
| 2023–2024 | HIFK | SM-liiga | 47 | 19 | 16 | 35 | 20 | 7 | 0 | 2 | 2 | 2 | |||||||||
| 9 kautta | yhteensä | SM-liiga | 456 | 121 | 118 | 239 | 138 | 45 | 10 | 20 | 30 | 34 | |||||||||
| 3 kautta | yhteensä | Mestis | 48 | 23 | 21 | 44 | 40 | 11 | 4 | 5 | 9 | 8 | |||||||||
Lähteet
- Eetu Koivistoinen The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Eetu Koivistoinen Eurohockey.com. (englanniksi)
- Eetu Koivistoinen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet
| Edeltäjä: Otto Paajanen | Jari Kurri -palkinnon voittaja 2021 | Seuraaja: Joona Luoto |