Durumvehnä

viljalaji

Durumvehnä, makaronivehnä, kovavehnä eli lasi­vehnä[1] (Triticum durum) on vehnien sukuun kuuluva viljalaji. Sitä viljellään etupäässä Väli­meren maissa ja käytetään makaronin ja muiden pastojen valmistukseen. Maailman vehnä­sadosta durum­vehnää on noin 10 prosenttia.[2]

Durumvehnä
Tieteellinen luokittelu
Kunta:Kasvit Plantae
Alakunta:Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko:Poales
Heimo:Heinäkasvit Poaceae
Suku:Vehnät Triticum
Laji:durum
Kaksiosainen nimi

Triticum durum
Desf.

Synonyymit
  • Triticum turgidum subsp. durum
  • Triticum turgidum var. durum
Katso myös

  Durumvehnä Commonsissa

Historia

Emmervehnä (Triticum turgidum) kuuluu maailman vanhimpiin viljelyskasveihin. Sen villimuotoja kasvaa Lähi-idässä, missä niitä alettiin viljellä 10 000 vuotta sitten.[3][2] Durumvehnä on kehittynyt emmervehnästä, jonka ala­lajinakin sitä on toisinaan pidetty.[2]

Nykyään durumvehnää viljellään runsaasti varsinkin Välimeren maissa.[2] Se vaatii runsaasti lämpöä, ja sitä viljellään kevät- ja syysviljana.[2][4]

Rakenne ja käyttö

Sekä emmer­vehnä että durum­vehnä ovat tetra­ploidisia, ja niillä on 28 kromosomia, kun taas maailman eniten viljelty vehnälaji, leipävehnä on heksaploidinen ja sillä on 42 kromosomia.[2] Emmer­vehnästä poiketen durum­vehnä on kuitenkin paljas­jyväinen, eli sen jyvä irtoaa helposti sitä suojaavista helpeistä ja tähkylää suojaavista kaleista, mikä helpottaa sadonkorjuuta.[2]

Durumvehnää käytetään etupäässä makaronien ja pastojen valmistukseen.[2]

Lähteet

Aiheesta muualla

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.