Doripeneemi
![]() | |
Doripeneemi | |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
(4R,5S,6S)-6-[(1R)-1-hydroksietyyli]-4-metyyli-7-okso-3-[(3S,5S)-5-[(sulfamoyyliamino)metyyli]pyrrolidin-3-yyli]sulfanyyli-1-atsabisyklo[3.2.0]hept-2-eeni-2-karboksyylihappo | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | J01 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C15H24N4O6S2 |
Moolimassa | 420,522 |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ? |
Proteiinisitoutuminen | 8 %[1] |
Metabolia | renaalinen |
Puoliintumisaika | noin 1 tunti[2] |
Ekskreetio | virtsan mukana |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria | ? |
Reseptiluokitus | |
Antotapa | intravenoosi, intramuskulaarinen |
Doripeneemi (C15H24S2N4O6) on karbapeneemeihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä antibioottina esimerkiksi keuihkokuumeen ja sisäelinten tulehdusten hoitoon.
Ominaisuudet ja käyttö
Doripeneemin antibioottiset ominaisuudet perustuvat, muiden karbapeneemien tavoin, bakteerien soluseinän muodostamisen estoon. Yhdiste inhiboi soluseinän synteesiin tarvittavia transpeptidaasientsyymejä. Dipolaarisen rakenteensa vuoksi se läpäisee hyvin bakteerien soluseinän ja solukalvon. Lääkeaine on suhteellisen laajakirjoinen antibiootti. Se tehoaa useisiin grampositiivisiin kokkeihin ja basilleihin ja gramnegatiivisiin enterobakteereihin, kuten kolibakteeriin, sekä Pseudomonas-suvun bakteereihin. MRSA-kannat saattavat olla herkkiä sille annettuna yhdessä eräiden aminoglykosidiantibioottien kanssa. Doripeneemiä annostellaan ruiskeena suoneen tai lihakseen. Lääkeainetta voidaan käyttää sairaalakeuhkokuumeen, suolistotulehdusten, munuaistulehdusten ja virtsatulehdusten hoitamiseen. Doripeneemi hyväksyttiin markkinoille Japanissa vuonna 2005, Yhdysvalloissa 2007 ja Euroopaun unionin alueella vuonna 2008.[1][2][3][4][5] Euroopan markkinoilta se kuitenkin vedettiin pois vuonna 2014 huonohkon kaupallisen menestyksen vuoksi[1].
Haittavaikutukset
Doripeneemi on suhteellisen hyvin siedetty lääkeaine. Mahdollisia haittavaikutuksia ovat pääkipu, huonovointisuus, ripuli ja yliherkkyysreaktiot kuten ihottuma.[1][4]