Daugavpils
Daugavpils[3] eli Väinänlinna[3] (latg. Daugpiļs, saks. Dünaburg, ven. Даугавпилс, aiemmin Двинск, Динабург, Daugavpils, Dvinsk, Dinaburg) on kaupunki Latviassa. Siellä on 82 046 asukasta (2020), ja se on siten maan toiseksi suurin kaupunki.[2] Se sijaitsee Väinäjoen varrella maan kaakkoisosassa lähellä Valko-Venäjän ja Liettuan rajoja. Maan pääkaupunkiin Riikaan on noin 230 km.
| Daugavpils Väinänlinna | |
|---|---|
 Ilmakuva Daugavpilsin linnoituksesta (Väinänlinna) | |
 lippu |  vaakuna |
  Daugavpils | |
Koordinaatit: , 26°32′E | |
| Valtio | Latvia |
| Ensimmäinen maininta | 1275 |
| Kaupunginoikeudet | 1582 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Žanna Kulakova |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 72,5[1] km² |
| Korkeus | 105 m |
| Väkiluku (2020) ([2]) | 82 046 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Historia
Asutus nykyisen kaupungin seudulle muodostui ilmeisesti kauan ennen kirjoitettua historiaa. Paikkakunnan syntyyn liittyi sijainti Väinäjoen, tärkeän idäntien varrella. Se mainitaan saagoissa 400-luvulta, joissa kuvataan Gotlannin asukkaiden matkaa jokea pitkin Venäjälle ja edelleen Kreikkaan. Kauppareitistä todistavat Daugavpilsin lähistöltä jokivarresta löydetyt roomalaiset kolikot, jotka ovat ajanjaksolta 1. vuosisata eaa.– 4. vuosisata jaa.[4]
Ensimmäinen kirjallinen maininta kaupungista on vuodelta 1275,[5] jolloin saksalainen ritarikunta perusti Dünaburgin, Väinänlinnan linnoituksen. Se sijaitsi aluksi nykykaupungista 19 km ylävirtaan. Vuosina 1561–1772 asutus kuului pääosin Puola-Liettuaan. Iivana Julman joukot hävittivät linnoituksen ja siihen liittyneen asutuksen Liivinmaan sodassa vuonna 1577. Uusi asutus perustettiin samana vuonna nykypaikalle.[4] Magdeburgin kaupunginoikeudet sijaintiaan vaihtanut Dünaburg sai 1582. Kaupunki oli Moskovan Venäjän hallussa 1656–1667 ja oli tällöin ortodoksisten marttyyripyhimysten (Boris ja Gleb) mukaan nimeltään Borisoglebsk (ven. Борисоглебск).[4]
Puolan ensimmäisessä jaossa Dinaburg joutui 1772 Venäjän keisarikunnalle, jossa se aluksi oli osa Pihkovan kuvernementtiä. Vuodesta 1777 lähtien se oli kihlakuntakaupunki.[4] Vuodesta 1802 se kuului Vitebskin kuvernementtiin. Venäläislinnoitus sai alkunsa 1810, ja se rakennettiin paljolti 1820- ja 1830-luvuilla.[4][6] Vuonna 1840 kaupungissa asui 7 080 henkeä, joista 6 320 oli miehiä ja vain 760 naisia.[7] 1860-luvun alussa siitä tuli Moskovaan, Riikaan ja Varsovaan johtavien rautateiden tärkeä risteysasema. Rautatien myötä Dinaburgista kehittyi teollisuuden ja liikenteen keskus. Tammikuussa 1893 keisari Aleksanteri III antoi kaupungille uuden venäläisen nimen Dvinsk.[4] Vuoden 1897 väestönlaskennassa siellä oli 69 675 asukasta, ja se oli kuvernementin suurin kaupunki.[8]
Latvian itsenäistymisen jälkeen kaupunki sai 1920 latvialaisen nimen Daugavpils (suom. Daugavan eli Väinäjoen linna).[4] Toisessa maailmansodassa saksalaisjoukot miehittivät sitä 26. kesäkuuta 1941 – 27. heinäkuuta 1944,[6] ja se tuhoutui pahoin sodan loppuvaiheessa.lähde?
Väestö
Latviassa suoritettiin väestönlaskenta myös vuosina 1920, 1925, 1930 ja 1935. Näiden tiedot puuttuvat toistaiseksi alla olevasta taulukosta.
Asukasluvun kehitys
| Vuosi | 1840[7] | 1897[8] | 1939[6] | 1959[9] | 1970[10] | 1979[11] | 1989[12] | 2000[13] | 2011[14] | 2020[2] |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 7 080 | 69 675 | 52 000 | 65 459 | 100 431 | 115 731 | 126 680 | 115 265 | 93 312 | 82 046 |
Neuvostohistorian jäljiltä Daugavpils on yhä Latvian venäläisvoittoisin kaupunki, vaikka maastamuuton ja paikkakunnalta muuton tuloksena väkiluku on pienentynyt merkittävästi. Vuoden 2011 väestönlaskennan 93 312 asukkaasta 53,6 % oli etnisen taustansa mukaan venäläisiä, 19,8 % latvialaisia, 14,2 % puolalaisia, 7,2 % valkovenäläisiä, 1,9 % ukrainalaisia, 1,0 % liettualaisia ja 2,4 % muita.[14] Ehdoton enemmistö puhuu venäjää äidinkielenään.lähde?
Vuonna 2011 kaupungin asukkaista Latvian kansalaisia oli 75,3 %, Latviassa asuvia ei-kansalaisia (ei myönnettyä Latvian kansallaisuutta) 19,7 % ja muiden valtioiden kansalaisia 5,0 %. Muiden valtioiden kansalaisista (ulkomaalaisista) Venäjän kansalaisia oli 4,0 % ja Liettuan kansalaisia 0,5 %.[14]
Koulutus ja kulttuuri
Daugavpils on Itä-Latvian Latgalen maakunnan koulutus- ja kulttuurikeskus. Kaupungissa on monia ammatillisia ja ylemmän asteen oppilaitoksia. Näistä tunnetuin on Daugavpilsin yliopisto, joka perustettiin 1990-luvulla opettajankoulutuslaitoksen pohjalle ja on Latvian toiseksi suurin yliopisto. Ylemmän asteen koulutusta tarjoaa kaikkiaan 12 eri tahoa, joista osa – kuten Latvian yliopisto, Riian teknillinen yliopisto tai Moskovan valtiollinen teollisuusyliopisto (MSTU) – on muualle sijoittuneiden yliopistojen tai korkeakoulujen sivutoimipisteitä.[1]
Taidemaalari Mark Rothko syntyi silloisessa Venäjän Dvinskissä 1903, mutta muutti jo kymmenvuotiaana Yhdysvaltoihin.lähde?
Kaupungissa on useita arkkitehtuuriltaan, historialtaan ja kulttuuriltaan tärkeitä kohteita, muun muassa Daugavpilsin linnoitus (Väinänlinna).[4] Tyypillistä Daugavpilsia on punatiiliarkkitehtuuri.lähde?
Edessä luterilainen, taustalla roomalaiskatolinen katedraali.
Daugavpilsin yliopiston päärakennus vasemmalla.
Tieliikennettä kantakaupungissa.
Daugavpilsin linja-autoasema.
Näkymä Daugavpilsin rautatieasemalta.
Ortodoksinen Boriksen ja Glebin kirkko.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Daugavpils Wikimedia Commonsissa
- Kaupungin kotisivut
- Infoa (venäjäksi)
- Raitiotiet