Claude Giroux
Claude Giroux (s. 12. tammikuuta 1988 Hearst, Ontario, Kanada) on kanadalainen jääkiekkoilija, joka pelaa Ottawa Senatorsissa. Häntä pidetään yhtenä maailman parhaimmista keskushyökkääjistä ja hän toimi Philadelphia Flyersin kapteenina yhdeksän vuotta. Giroux on pelipaikaltaan keskushyökkääjä, mutta pelasi vuosina 2008–2011 enimmäkseen laitahyökkääjänä, joukkueen runsaan keskushyökkääjä-tilanteen takia. Hän laukoo oikealta. Pienikokoisen ja monipuolisen hyökkääjän vahvuudet ovat peliälyssä, mailankäsittelyssä ja pelinteossa. Hänen vahvuuksiinsa kuuluvat myös ylivoimapeli ja laukaus. Heikkoudet ovat pienen koon vuoksi kulmatilanteissa.[1]
| Claude Giroux | |
|---|---|
 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. tammikuuta 1988 Hearst, Ontario, Kanada |
| Kansalaisuus |  Kanada |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | G, 'Roo, Orange Jesus |
| Pelipaikka | keskushyökkääjä |
| Maila | oikea |
| Pituus | 180 cm |
| Paino | 84 kg |
| Seura | |
| Seura | Ottawa Senators |
| Sarja | NHL |
| Pelinumero | 28 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2008– |
| Aik. seurat | Philadelphia Phantoms (AHL) Philadelphia Flyers (NHL) Eisbären Berlin (DEL) Florida Panthers (NHL) |
| NHL-varaus | 22. varaus, 2006 Philadelphia Flyers |
| Aiheesta muualla | |
| claudegiroux28.com | |
Ura
Junioriura
Giroux aloitti jääkiekon kotikaupungissaan Hearstissa ja pelasi Bantam A:ta Hearst Lumber Kingsissä (NOHA) kaudella 2001–2002. Perhe muutti Orleansiin kesällä 2002.[2] Siellä hän pelasi Major Bantam AA:ta ja Minor Midget AA:ta Cumberland Baronsissa ja oli joukkueen paras pistemies kausina 2002–2003 ja 2003–2004.[2] Hän oli varauskelpoinen OHL:ään vuonna 2004, mutta jäi ilman varausta.[3] Kaudella 2004–2005 Giroux pelasi Cumberland Gradsissa. Vaikka häneltä jäi väliin suurin osa kaudesta mononukleoosin takia, 48 ottelussa syntyi 40 pistettä. Giroux nimettiin CJHL:n vuoden tulokkaaksi. Tästä huolimatta häntä ei vieläkään varattu OHL:ään.[2]
Vapaana agenttina Giroux kutsuttiin QMJHL:n Gatineau Olympiquesin harjoitusleirille try-outille, ja sai pian sopimuksen. Tulokaskaudellaan Olympiquesissa Giroux oli joukkueen paras pistemies tehden 69 pelissä tehot 39+64=103 ja valittiin QMJHL:n vuoden tulokkaaksi. Philadelphia Flyers varasi hänet ensimmäisellä kierroksella 22. pelaajana vuoden 2006 NHL:n varaustilaisuudessa.[1]
Kaudella 2006–2007 Olympiquesin varakapteenina toiminut Giroux voitti jälleen joukkueen pistepörssin tehoilla 48+64=112. Hän pelasi loppukaudella myös viisi ottelua Flyersin farmijoukkue Philadelphia Phantomsissa AHL:ssä. Heinäkuussa 2007 Giroux teki Flyersin kanssa kolmivuotisen tulokassopimuksen.[4]
Giroux aloitti kauden 2007–2008 Olympiquesissa. Hän pelasi kaudella kaksi NHL-ottelua Philadelphia Flyersissa, jonka jälkeen hänet lähetettiin takaisin Olympiquesiin. Giroux debytoi NHL:ssä 19. helmikuuta 2008 Ottawa Senatorsia vastaan ja oli joukkueen ensimmäinen laukoja voittomaalikilpailussa.[5] Olympiquesissa Giroux oli runkosarjassa kolmatta kertaa peräkkäin joukkueen paras pistemies, tällä kertaa tehoilla 38+68=106. Hän sijoittui koko QMJHL:n pistepörssissä toiseksi Mathieu Perreaultin jälkeen. Pudotuspeleissä Giroux johdatti joukkueen mestaruuteen tehden 19 pudotuspeliottelussa mielettömät tehot 17+34=51, tehden uuden seuraennätyksen. Hänet palkittiin pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana Guy Lafleur Trophylla. Lisäksi Giroux valittiin sarjan ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[1]
Ammattilaisura
Harjoitusleirin päätteeksi Flyers lähetti Girouxin kauden 2008–2009 alussa AHL:ään Philadelphia Phantomsiin.[1] Hän sopeutui ammattilaistasolle hyvin, ja joulukuussa 2008 hänet valittiin kuukauden tulokkaaksi. Giroux kutsuttiin NHL:ään joulutauon jälkeen ja pelasi siellä loppukauden. 31. joulukuuta hän teki ensimmäisen pisteensä NHL:ssä syöttämällä Jeff Carterin osuman Vancouver Canucksia vastaan. Giroux teki avausmaalinsa 27. tammikuuta 2009 Florida Panthersin Tomáš Vokounin taakse. Giroux teki debyyttikaudellaan NHL:ssä runkosarjassa 42 ottelussa tehot 9+18=27 ja kuudessa pudotuspeliottelussa tehot 2+3=5.[1]
Flyers oli sekavassa tilanteessa valtaosan kaudesta 2009–2010. Giroux oli suurimman osan kaudesta toisen lupaavan pelaajan James van Riemsdykin keskushyökkääjä. Joukkue nousi vaikeuksista huolimatta viimeisen ottelun voiton turvin pudotuspeleihin, kun se voitti voittomaalikilpailussa New York Rangersin Girouxin tehdessä voittomaalin. Giroux teki pudotuspelien avauskierroksella paljon pisteitä New Jersey Devilsiä vastaan, jonka Flyers pudotti otteluvoitoin 4–1. Seuraavalla kierroksella Flyers teki historiaa nousemalla sarjassa 3–0-tappioasemasta jatkoon seitsemässä pelissä edeten idän konferenssifinaaleihin Montreal Canadiensia vastaan. Flyers eteni otteluparista jatkoon otteluvoitoin 4–1 ja kohtasi Stanley Cup -finaaleissa Chicago Blackhawksin. Giroux teki finaalien kolmannessa pelissä 4–3-voittomaalin jatkoajalla. Flyers hävisi finaalit 4–2, kun Chicago voitti kuudennen pelin jatkoajalla. Giroux teki pudotuspeleissä 23 ottelussa tehot 10+11=21 ja nousi NHL:n tietoisuuteen.
Kuukausi kauden 2010–2011 alusta Giroux teki Flyersin kanssa kolmivuotisen sopimuksen, joka takasi hänelle 3,75 miljoonan dollarin kausitulot.[6] Tammikuussa 2011 Giroux valittiin NHL:n tähdistöotteluun. Hän teki lopullisen läpimurron tehden 82 ottelussa tehot 25+51=76 ja pudotuspeleissä 11 ottelussa tehot 1+11=12.[1] Hän oli sekä runkosarjan, että pudotuspelien paras pistemies Flyersin pudotessa toisella kierroksella Boston Bruinsille.
Flyersin kaupattua Jeff Carterin ja Mike Richardsin kesällä 2011, Girouxille asetettiin rooli joukkueen ykköskeskushyökkääjänä kaudelle 2011–2012. Richardsin ja Carterin lähdön jälkeen Giroux'sta tuli toiseksi pisimpään Flyersissä pysynyt pelaaja ja hänestä tehtiin joukkueen varakapteeni. Giroux'n ketju sai kyseisellä kaudella lempinimen G-line, jossa pelasivat Giroux'n lisäksi Jaromír Jágr ja Scott Hartnell. Giroux johti NHL:n pistepörssiä suurimman osan kaudesta, ja häntä pidettiin tähdistöottelun aikaan ykkösvaihtoehtona voittamaan NHL:n runkosarjan arvokkaimmalle pelaajalle annettavan Hart Memorial Trophyn.[7] Hän jäi runkosarjan päätteeksi kuitenkin 16 pistettä Hart Trophyn voittaneen Jevgeni Malkinin taakse. 13. huhtikuuta 2012 Giroux teki ensimmäisen kypärätemppunsa pudotuspelien ensimmäisen kierroksen toisessa ottelussa Pittsburgh Penguinsia vastaan.[8] Hän teki samassa ottelussa kuusi tehopistettä ja teki Flyersin seurannätyksen eniten Stanley Cupin pudotuspeliottelussa pisteitä tehneenä pelaajana.[8] Flyersin pudotettua Penguinsin sai se vastaansa itäisen konferenssin välierässä New Jersey Devilsin. Sarjan neljännessä ottelussa Giroux taklasi Dainius Zubrusia päähän ja sai yhden pelin pelikiellon.[9] Flyers putosi viidennessä pelissä, Giroux'n ollessa joukkueen tehokkain pelaaja runkosarjassa (78 ottelussa tehot 28+65=93) ja pudotuspeleissä (10 ottelussa tehot 8+9=17). Giroux johti pudotuspelien pistepörssiä vielä kaksi viikkoa Flyersin putoamisen jälkeen. Kauden jälkeen Giroux'n molemmat ranteet operoitiin; oikea murtuneen ruston takia ja vasen poistamaan murtuneet luut.[10] Hän myöhemmin väitti Sidney Crosbyn huitoneen mailallaan ranteitaan aloituksissa useasti ensimmäisen kierroksen sarjassa Penguinsia vastaan.[11] Kesäkuussa 2012 Giroux valittiin NHL:n palkintogaalassa Las Vegasissa NHL-pelisarjan uusimman version NHL 13 -pelin kanteen. Hänestä tuli ensimmäinen Flyers-pelaaja sitten Eric Lindrosin, joka on päässyt pelin kanteen.[12][13]
NHL:n työsulun 2012–2013 ajaksi Giroux ja joukkuetoveri Daniel Brière pelasivat Saksan DEL-liigassa Eisbären Berlinissä.[14] Yhdeksännessä pelissään hän sai vamman kaulaan ja olkapäähän, jota pelättiin aluksi aivotärähdykseksi.[15] Giroux palasi Pohjois-Amerikkaan ja ei pelannut enää työsulun aikana. Työsulun loputtua Giroux'sta nimettiin Flyersin historian 19. kapteeni 15. tammikuuta 2013 korvaamaan pitkäaikaisesti loukkaantunut Chris Pronger.[16]
Tynkäkausi 2012–2013 lähti Giroux'lta vaatimattomasti käyntiin, kun hän teki 13 ensimmäisessä ottelussa vain seitsemän pistettä.[17] Giroux'n kausi kääntyi päälaelleen kun myös alisuorittanut Jakub Voráček siirrettiin hänen ketjuunsa. 12. helmikuusta runkosarjan loppuun Giroux oli sarjan neljänneksi tehokkain pelaaja.[17] Hän teki 48 ottelussa tehot 13+35=48, mutta ei auttanut Flyersia pudotuspeleihin, joista se jäi ensimmäisen kerran pois sitten kauden 2006–2007.
Heinäkuussa 2013 Giroux teki Flyersin kanssa kahdeksanvuotisen ja 66,2 miljoonan dollarin jatkosopimuksen.[18]
Flyersin ja Giroux'n kausi 2013–2014 lähti huonosti käyntiin, kun Flyers voitti kahdeksasta pelistä vain yhden ja Giroux sai ensimmäisissä 15 pelissään seitsemän syöttöpistettä. Myöhemmin Giroux ja Flyers paransivat otteitaan. Giroux'n kausi lähti kunnolla nousuun sen jälkeen, kun hänet jätettiin yhtenä kovimmista nimistä ulos Kanadan maajoukkueesta Sotšin olympialaisissa 2014. Runkosarjan päättyessä Giroux oli tehoilla 28+58=86 NHL:n pistepörssin kolmas Sidney Crosbyn ja Ryan Getzlafin jälkeen. Flyers pääsi vuoden tauon jälkeen takaisin pudotuspeleihin, mutta tippui ensimmäisellä kierroksella New York Rangersille. Giroux oli ehdolla toisen kerran urallaan Hart Trophyyn ja myös Ted Lindsay Awardiin, jotka molemmat hävisi Crosbylle.
Maajoukkueura
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Kanada | |||
| Miesten jääkiekko | |||
| Maailmancup | |||
 Kultaa | World Cup 2016 | jääkiekko | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa | Tšekki 2015 | jääkiekko | |
 Hopeaa | Saksa/Ranska 2017 | jääkiekko | |
| Alle 20-v. MM-kilpailut | |||
| Kultaa | Tšekki 2008 | jääkiekko | |
Giroux pelasi MM-kilpailuissa vuosina 2013, 2015 ja 2017 Giroux valittiin Kanadan kolmen parhaan pelaajan joukkoon maan voittaessa kultaa 2015.[1]
Giroux pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2008 voittaen kultaa. Hän oli tehoilla 2+4=6 Kanadan toiseksi paras pistemies kahden muun pelaajan kanssa.[1]
Tilastot
| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 2005–2006 | Gatineau Olympiques | QMJHL | 69 | 39 | 64 | 103 | 64 | 17 | 5 | 15 | 20 | 24 | ||||||||||||||||
| 2006–2007 | Gatineau Olympiques | QMJHL | 63 | 48 | 64 | 112 | 49 | 5 | 2 | 5 | 7 | 2 | ||||||||||||||||
| Philadelphia Phantoms | AHL | 5 | 1 | 1 | 2 | 6 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2007–2008 | Gatineau Olympiques | QMJHL | 55 | 38 | 68 | 106 | 37 | 19 | 17 | 34 | 51 | 6 |  | JMM | 7 | 2 | 4 | 6 | 8 | |||||||||
| Philadelphia Flyers | NHL | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2008–2009 | Philadelphia Flyers | NHL | 42 | 9 | 18 | 27 | 14 | 6 | 2 | 3 | 5 | 6 | ||||||||||||||||
| Philadelphia Phantoms | AHL | 33 | 17 | 17 | 34 | 22 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2009–2010 | Philadelphia Flyers | NHL | 82 | 16 | 31 | 47 | 23 | 23 | 10 | 11 | 21 | 4 | ||||||||||||||||
| 2010–2011 | Philadelphia Flyers | NHL | 82 | 25 | 51 | 76 | 47 | 11 | 1 | 11 | 12 | 8 | ||||||||||||||||
| 2011–2012 | Philadelphia Flyers | NHL | 78 | 28 | 65 | 93 | 29 | 10 | 8 | 9 | 17 | 13 | ||||||||||||||||
| 2012–2013 | Eisbären Berlin | DEL | 9 | 4 | 15 | 19 | 6 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Philadelphia Flyers | NHL | 48 | 13 | 35 | 48 | 22 | – | – | – | – | – | MM | 8 | 3 | 5 | 8 | 12 | |||||||||||
| 2013–2014 | Philadelphia Flyers | NHL | 82 | 28 | 58 | 86 | 46 | 7 | 2 | 4 | 6 | 2 | ||||||||||||||||
| 2014–2015 | Philadelphia Flyers | NHL | 81 | 25 | 48 | 73 | 36 | – | – | – | – | – | MM | 10 | 3 | 7 | 10 | 4 | ||||||||||
| 2015–2016 | Philadelphia Flyers | NHL | 78 | 22 | 45 | 67 | 53 | 6 | 0 | 1 | 1 | 2 | ||||||||||||||||
| 2016–2017 | Philadelphia Flyers | NHL | 82 | 14 | 44 | 58 | 38 | – | – | – | – | – | WCup | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||
| MM | 10 | 2 | 4 | 6 | 4 | |||||||||||||||||||||||
| 2017–2018 | Philadelphia Flyers | NHL | 82 | 34 | 68 | 102 | 20 | 6 | 1 | 2 | 3 | 2 |  | |||||||||||||||
| 2018–2019 | Philadelphia Flyers | NHL | 82 | 22 | 63 | 85 | 24 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2019–2020 | Philadelphia Flyers | NHL | 69 | 21 | 32 | 53 | 28 | 16 | 1 | 7 | 8 | 2 | ||||||||||||||||
| 2020–2021 | Philadelphia Flyers | NHL | 54 | 16 | 27 | 43 | 12 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2021–2022 | Philadelphia Flyers | NHL | 57 | 18 | 24 | 42 | 20 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Florida Panthers | NHL | 18 | 3 | 20 | 23 | 6 | 10 | 3 | 5 | 8 | 0 | |||||||||||||||||
| 2022–2023 | Ottawa Senators | NHL | 82 | 35 | 44 | 79 | 34 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2023–2024 | Ottawa Senators | NHL | 82 | 21 | 43 | 64 | 26 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 17 kautta | yhteensä | NHL | 1182 | 350 | 716 | 1066 | 478 | 95 | 28 | 53 | 81 | 39 | ||||||||||||||||
Lähteet
- Claude Giroux Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- Claude Giroux The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Claude Giroux Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
Viitteet
Aiheesta muualla
