Carl Gustaf Ottelin
Carl Gustaf Ottelin (1. toukokuuta 1792 Elimäki – 18. lokakuuta 1864 Porvoo) oli suomalainen pappi ja valtiopäivämies, joka toimi Porvoon piispana.[1][2][3]
| Carl Gustaf Ottelin | |
|---|---|
 Carl Gustaf Ottelin. | |
| Porvoon piispa | |
1838–1864 | |
| Edeltäjä | Johan Molander |
| Seuraaja | Frans Ludvig Schauman |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. toukokuuta 1792 Elimäki |
| Kuollut | 18. lokakuuta 1864 (72 vuotta) Porvoo |
| Kansalaisuus | Suomen suuriruhtinaskunta |
| Ammatti | piispa |
| Arvonimi |
|
| Vanhemmat | Adam Ottelin Johanna Ingman |
| Puoliso | Johanna Fredrika Wallenstierna ( 1819) |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | Filosofian maisteri (1815) Pappisvihkimys (1822) |
| Uskonto | kristinusko |
| Tunnustuskunta | luterilaisuus |
Ottelinin vanhemmat olivat komissiomaanmittari Adam Ottelin ja Johanna Ingman. Hän opiskeli ensin Turussa ja oli sitten vuonna 1812 Venäjällä kieltä oppimassa Eric Gustaf Ehrströmin kanssa. He julkaisivat 1814 venäjän kieliopin. Ottelin valmistui samana vuonna filosofian kandidaatiksi. 1816 hän julkaisi dosentinväitöskirjaksi tarkoitetun teoksen De fide religiosa, jonka Anders Johan Lagus kuitenkin hylkäsi. Ottelin toimi Porvoon lukion lehtorina 1816–1831 ja opetti venäjää ja matematiikkaa. Papiksi hänet vihittiin 1822, ja teologian tohtorin arvon hän sai 1830. Oltuaan Viipurin kirkkoherrana hänet nimitettiin Porvoon piispaksi 1838. Tämä tapahtui laittomasti, koska hän oli vasta neljännellä vaalisijalla. Piispana Ottelin oli kuitenkin tarmokas, ja hän paneutui muun muassa kouluolojen kehittämiseen. Hän osoitti myös ymmärrystä uskonnollisia herätysliikkeitä kohtaan.[1][2][3]
Ottelin oli pappissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1863. Hänen puolisonsa vuodesta 1819 oli Johanna Frederika Wallenstjerna (k. 1862).[1]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Mäkelä-Alitalo, Anneli: Ottelin, Carl Gustaf (1792–1864). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 19.3.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.