Camille Lacourt
Camille Lacourt (s. 22. huhtikuuta 1985 Narbonne, Ranska) on ranskalainen uimari[1].
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Camille Lacourt | |||
Maa: ![]() | |||
Miesten uinti | |||
MM-kilpailut (pitkä rata) | |||
![]() | Shanghai 2011 | 100 m selkäuinti | |
![]() | Barcelona 2013 | 50 m selkäuinti | |
![]() | Barcelona 2013 | 4 × 100 m sekauinti | |
![]() | Kazan 2015 | 50 m selkäuinti | |
![]() | Budapest 2017 | 50 m selkäuinti | |
![]() | Shanghai 2011 | 50 m selkäuinti | |
![]() | Kazan 2015 | 100 m selkäuinti | |
![]() | Kazan 2015 | 4 × 100 m sekauinti | |
MM-kilpailut (lyhyt rata) | |||
![]() | Dubai 2010 | 100 m selkäuinti | |
EM-kilpailut (pitkä rata) | |||
![]() | Budapest 2010 | 50 m selkäuinti | |
![]() | Budapest 2010 | 100 m selkäuinti | |
![]() | Budapest 2010 | 4 × 100 m sekauinti | |
![]() | Lontoo 2016 | 50 m selkäuinti | |
![]() | Lontoo 2016 | 100 m selkäuinti | |
EM-kilpailut (lyhyt rata) | |||
![]() | Herning 2013 | 100 m selkäuinti |
Lacourt sai 2009 Pescaran Välimeren kilpailuissa hopeaa 50 metrin selkäuinnissa ajalla 25,03 ja sijoittui Rooman MM-kilpailuissa samassa lajissa viidenneksi[2]. Budapestin EM-kilpailuissa 2010 hän voitti kultaa 50 metrin selkäuinnissa kisaennätyksellä 24,07[3] ja 100 metrin selkäuinnissa Euroopan ennätyksellä 52,11[4]. Lisäksi hän kuului Ranskan kultajoukkueeseen 4 × 100 metrin sekauintiviestissä[5]. Saman vuoden Dubain lyhyen radan MM-kilpailuissa hän oli toinen 100 metrin selkäuinnissa.[2]
Lacourt jakoi 2011 Shanghain MM-kilpailuissa 100 metrin selkäuinnin maailmanmestaruuden maanmiehensä Jérémy Straviusin kanssa ajalla 52,76[6]. Lisäksi hän sai hopeaa 50 metrin selkäuinnissa[2]. Lontoon olympialaisissa 2012 hän sijoittui 100 metrin selkäuinnissa neljänneksi. Barcelonan MM-kilpailuissa 2013 hän voitti kultaa 50 metrin selkäuinnissa ajalla 24,42 ja 4 × 100 metrin sekauintiviestissä sekä sijoittui viidenneksi 100 metrin selkäuinnissa. Saman vuoden Herningin lyhyen radan EM-kilpailuissa hän sai pronssia 100 metrin selkäuinnissa.[2]
Lacourt saavutti Kazanin MM-kilpailuissa 2015 kultaa 50 metrin selkäuinnissa ajalla 24,23, hopeaa 100 metrin selkäuinnissa ajalla 52,48 ja pronssia 4 × 100 metrin sekauintiviestissä. Hän voitti Lontoossa 2016 Euroopan-mestaruuden 50 metrin selkäuinnissa ajalla 24,77 ja 100 metrin selkäuinnissa ajalla 53,79.[2] Rio de Janeiron olympialaisissa hän sijoittui 100 metrin selkäuinnissa neljänneksi. Hän voitti 50 metrin selkäuinnin maailmanmestaruuden Budapestissa 2017 ajalla 24,35.[7]
Lähteet
1973: Roland Matthes |1975: Roland Matthes |1978: Bob Jackson |1982: Dirk Richter |1986: Igor Poljanski |1991: Jeff Rouse |1994: Martín López-Zubero |1998: Lenny Krayzelburg |2001: Matt Welsh |2003: Aaron Peirsol |2005: Aaron Peirsol |2007: Aaron Peirsol |2009: Jun’ya Koga |2011: Jérémy Stravius ja Camille Lacourt |2013: Matt Grevers |2015: Mitch Larkin |2017: Xu Jiayu |2019: Xu Jiayu |2022: Thomas Ceccon |2023: Ryan Murphy |2024: Hunter Armstrong |
1926: Gustav Frölich |1927: Eskil Lundahl |1931: Gerhard Deutsch |1934: John Besford |1938: Heinz Schlauch |1947: Georges Vallerey |1950: Göran Larsson |1954: Gilbert Bozon |1958: Robert Christophe |1970: Roland Matthes |1974: Roland Matthes |1977: Miloslav Rolko |1981: Sándor Wladár |1983: Dirk Richter |1985: Igor Poljanski |1987: Sergei Zabolotnov |1989: Martín López-Zubero |1991: Martín López-Zubero |1993: Martín López-Zubero |1995: Vladimir Selkov |1997: Martín López-Zubero |1999: Stev Theloke |2000: David Ortega |2002: Stev Theloke |2004: László Cseh |2006: Arkadi Vjattšanin |2008: Markus Rogan |2010: Camille Lacourt |2012: Aristídis Grigoriádis |2014: Chris Walker-Hebborn |2016: Camille Lacourt |2018: Kliment Kolesnikov |2020: Robert Glință |2022: Thomas Ceccon |