Brändö
Brändö on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Brändön asukasluku on 436 (31. joulukuuta 2023)[2] ja pinta-ala 1 643,29 km², josta 108,18 km² maata, 0,26 km² sisävesiä ja 1 534,85 km² merta (1. tammikuuta 2022).[1] Brändön naapurikunnat ovat Kumlinge, Kustavi, Parainen ja Sottunga. Entisiä naapurikuntia ovat Paraisiin (aiemmin Länsi-Turunmaa) liitetyt Houtskari ja Iniö.
| Brändö | |
|---|---|
 |  |
sijainti | |
| Sijainti | , 21°02′45″E |
| Maakunta | Ahvenanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ålands skärgård |
| Kuntanumero | 035 |
| Hallinnollinen keskus | Åva |
| Perustettu | 1866 |
| Pinta-ala ilman merialueita | 108,44 km² 293:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala | 1 643,29 km² 65:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 108,18 km² |
| – sisävesi | 0,26 km² |
| – meri | 1 534,85 km² |
| Väkiluku | 436 305:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 4,03 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 8,9 % |
| – 15–64-v. | 58,1 % |
| – yli 64-v. | 33,0 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 20,0 % |
| – ruotsinkielisiä | 69,5 % |
| – muut | 10,6 % |
| Kunnallisvero | 17,70 % 13:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Egil Mattsson |
| www.brando.ax | |
Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen, ja 69,5 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä. Äidinkieleltään suomenkielisiä on 20,0 prosenttia.[4] Ennen itsehallintoaikaa (ennen vuotta 1922) eräillä Ahvenanmaan kunnilla oli suomenkielisiä nimimuotoja, jotka eivät ole jääneet käyttöön Maarianhaminaa lukuun ottamatta. Brändön suomenkielinen nimimuoto oli Präntiö.[6]
Brändön vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1952.[7]
Maantiede
Brändön maa-ala muodostuu yksinomaan pienistä ja keskisuurista saarista, joita on kaikkiaan liki 1 200. Huomattavimpia niistä ovat pääsaaren lisäksi Jurmo, Åva, Fiskö, Långö, Lappo ja Torsholma. Kunnan alueella sijaitsevat Ahvenanmaan saariston pohjoisimmat saaret. Brändön itäpuolella on Kihdin ja länsipuolella Lappveden merenselkä. Kunnan eteläisimpien ja pohjoisimpien saarten välinen etäisyys on noin 60 kilometriä.[8]
Brändössä sijaitsee neljä pientä järveksi luokiteltua vakavettä, laajimmat niistä ovat Gloet ja Sjögloet.[9]
Kylät
Kunnassa on 10 kylää: Asterholma, Baggholma, Björnholma, Brändö, Fiskö, Jurmo, Korsö (aik. Koskenpää)[10], Lappo, Torsholma ja Åva.[11]
Historiaa
Yhtä hautaröykkiötä lukuun ottamatta Brändöstä ei ole tehty ainoatakaan muinaislöytöä, joten se on saanut kiinteän asutuksensa Ahvenanmaan kunnista todennäköisesti viimeisenä, keskiajan lopulla. Ilmeisesti Ahvenanmantereelta tulleet kalastajat ovat käyttäneet esihistoriallisena aikana Brändön saaria tukikohtinaan asettumatta pysyvästi alueelle. Vuoden 1537 maakirjan mukaan Brändössä oli 57 veroa maksanutta taloa, joten väkiluku lienee ollut 350:n tienoilla; tuolloin kaikki nykyiset kylät olivat jo asuttuja.[8] Brändö mainittiin Kumlingen kappeliseurakuntana 1540-luvulla ja se itsenäistyi vuonna 1866.[12]
Kunnan rikkonaisuuden vuoksi liikenneolot olivat pitkään hankalat, mutta viime vuosikymmeninä ne ovat parantuneet uusien teiden ja saaria yhdistävien siltojen ansiosta. Brändön asukkaiden asiointi suuntautuu Maarianhaminan ohella merkittävässä määrin myös Turkuun ja Uuteenkaupunkiin.Brändön halki on kulkenut Turun ja Tukholman välinen Suuri Postitie vuosina 1638–1910. Tie saapui Kumlingesta Lappveden selän yli Baggholmaan, josta se eteni pääsaaren poikki ja edelleen Kihdin selän yli Kustavin Vartsalaan.[8]
Väestö
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Brändössä ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Brändössä oli 452 asukasta, joista 443 asui haja-asutusalueilla ja 9:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.[14]
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Brändössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]
- Brändö-Kumlinge församling (ent. Ahvenanmaan pohjoinen saaristoseurakunta, ruots. Ålands norra skärgårdsförsamling)
Seurakunta toimii myös Kumlingen kunnan alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Brändön alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[16]
- Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Brändön kunnan nykyisellä alueella.[15]
- Brändö församling (liitetty Ahvenanmaan pohjoiseen saaristoseurakuntaan 2006)
Liikenneyhteydet ja palvelut
Brändöhön pääsee Ålandstrafikenin lautalla Kustavista ja Kumlingesta. Kunnan sisäistä liikennettä hoidetaan lautoilla Åvasta Jurmoon ja Torsholmasta Lappoon ja Asterholmaan. Lappon kautta on lossiyhteys Kumlingeen kuuluvaan Björköhön. Turusta on säännöllinen linja-autoyhteys lautalla Kustavin ja Åvan kautta Torsholmaan.
Brändön peruskoulua (luokka-asteet 1–9) kävi lukuvuonna 2017–2018 32 oppilasta.[17]
Maarianhaminan uusi apteekki ylläpitää lääkekaappia Brändössä. Sieltä saa käsikauppalääkkeitä.[18]
Nähtävyyksiä
- Brändön kirkko
- Lappon saaristomuseo
Ruokakulttuuri
Brändön pitäjäruoaksi äänestettiin 1980-luvulla beså, Ahvenanmaan mustastaleivästä keitetty makea velli.[19]
Katso myös
Kuvia
Venevajoja, Torsholma
Venevaja, Torsholman itäsatama
Vanha rakennus, Åvan kylä
Lähteet
Aiheesta muualla
- Brändön kunnan suomenkieliset kotisivut. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Brändön avainluvut. Tilastokeskus.
- Brändö hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)