Blanka II (Navarra)

Blanka II (Esp. Blanca, bask. Zuria; 9. kesäkuuta 14242. joulukuuta 1464) oli nimellisesti Navarran kuningatar vuosina 1461–1464. Hän oli myös Kastilian Henrikin puolisona Asturian ruhtinatar.

Blanka
Asturian ruhtinatar
Navarran kuningatar (nimellinen)
Syntynyt9. kesäkuuta 1424
Olite, Navarra
Kuollut2. joulukuuta 1464
Orthez, Ranska
HautapaikkaLescar, Ranska
PuolisoKastilian Henrik IV
SukuTrastámara
IsäJuhana II
ÄitiBlanka I
Uskontoroomalaiskatolinen

Elämä

Blanka oli Juhana II:n ja Blanka I:n toinen lapsi ja vanhin tytär. Hän syntyi Olitessa, Navarrassa 9. kesäkuuta 1424.[1]

Vuonna 1427 Blanka, hänen vanhempi veljensä Kaarle ja nuorempi sisarensa Eleonoora nimettiin Navarran kuningaskunnan perillisiksi.[2]

Vuonna 1436 solmitussa rauhansopimuksessa Navarran ja Kastilian välillä hänet kihlattiin Kastilian kruununperilliselle. Blanka avioitui Asturian ruhtinas Henrikin (myöhemmin Kastilian kuningas Henrik IV) kanssa 1440.[3] Vuonna 1453 paavi Nikolaus V myönsi Henrikille avioeron. Perusteluna oli, että "noituus" oli tehnyt Henrikistä kyvyttömän täyttämään aviomiehen tehtäviä. (Henrik sai tästä liikanimen "Kyvytön".)[3]

Blanka palasi Navarraan, missä hän jäi perheensä vangiksi. Hän pysyi lapsettomana loppuikänsä.

Kruununtavoittelija

Blankan veljen Kaarlen kuoltua 1461 heidän isäänsä Juhanaan tyytymättömät navarralaiset katsoivat Blankan olevan Navarran laillinen hallitsija, ja huusivat hänet kuningattareksi. Juhana, joka halusi pitää Navarran kruunun itsellään, oli kuitenkin vangituttanut Blankan jo aiemmin, eikä asiasta tullut mitään.

Juhana koetti naittaa Blankan Ranskan Ludvig XI:n nuoremmalle veljelle Kaarlelle tavoitteenaan liitto Ranskan kanssa, mutta Blanka kieltäytyi. Vuonna 1464 hän palasi Pamplonaan tavoitteenaan osallistua Navarran säätyjen kokoukseen.[2]

Blanka kuoli Orthezissa alle kuukautta myöhemmin, väitetysti myrkkyyn. Sekä hänen isäänsä että sisartaan Eleonooraa on esitetty myrkyttäjiksi.[2] Blankan kuoltua Navarran perimysoikeus siirtyi Eleonooralle, mutta koska tämä oli hyvissä väleissä isänsä Juhanan kanssa, hän ei vaatinut kruunua itselleen ennen kuin tämä kuoli vuonna 1479.[2]

Lähteet