Bernau bei Berlin
Bernau bei Berlin on kaupunki Brandenburgin osavaltiossa Saksan koillisosassa. Berliinin suurkaupunkialueella sijaitseva Bernau perustettiin 1200-luvulla.
Bernau bei Berlin | |
---|---|
![]() vaakuna | |
![]() ![]() Bernau bei Berlin | |
Koordinaatit: , 13°35′E | |
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Brandenburg |
Piirikunta | Barnim |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 104,2 km² |
Korkeus | 68 m |
Väkiluku (2022) | 43 749[1] |
– Väestötiheys | 420 as./km² |
Postinumero | 16321 |
Suuntanumero(t) | 03338 |
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e6/Bernau_bei_Berlin_in_BAR.png/250px-Bernau_bei_Berlin_in_BAR.png)
Maantiede
Bernau bei Berlin sijaitsee Berliinin koillispuolella noin 20 kilometriä Berliinin keskikaupungilta.[2] Panke-joki saa alkunsa Bernaun alueelta, josta se virtaa lounaaseen ja laskee Spree-jokeen.
Bernauhin liitettiin 2000- ja 2010-luvuilla useita maalaiskuntia, joista väekkäimpiä ovat Schönow ja Ladeburg. Bernaun väestön painopiste on kaupungin hallinnollisen alueen keskiosassa, josta kaupunkirakenne jatkuu katkeamattomana lounaaseen kohti Berliiniä. Bernaun eteläosassa on entisiä maalaiskuntia (Birkenhöhe, Birkholzaue) peltomaiden keskellä. Pohjoisosa on metsäistä.
Historia
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/35/Bernau_bei_Berlin_ADGB_Schule_Wohntrakte_vorne.jpg/250px-Bernau_bei_Berlin_ADGB_Schule_Wohntrakte_vorne.jpg)
Bernau bei Berlin perustettiin 1200-luvun alussa. Kaupungin varhaishistoria on jäänyt hämärän peittoon, sillä siitä kertovat asiakirjat tuhoutuivat 1400-luvun kahdessa suuressa kaupunginpalossa. Keskiaikana Bernau vaurastui maankuulun oluensa ja kangastuotantonsa avulla. Kaupunki kukoisti vahvojen muuriensa suojassa kolmikymmenvuotiseen sotaan saakka. Sodan seurauksena Bernau köyhtyi ja väkiluku romahti. Ruhtinas Fredrik I houkutteli 1600-luvun lopulla Bernauhin ranskalaisia uskonpakolaisia, joiden ammattiosaaminen (käsityöläisyys, maanviljely) avitti kaupungin talouselämää. Kaupunki liitettiin rautatieverkkoon 1842 ja se teollistui tekstiilituotanto johtotähtenään. Vuonna 1924 avattiin sähköinen paikallisjunayhteys Berliiniin. Bernausta tuli berliiniläisten suosittu lähimatkakohde.[3]
Kansallissosialistien kaapattua vallan 1933 Bernausta tehtiin varuskuntakaupunki, mutta se säästyi toisen maailmansodan tuhoilta. Punainen armeija miehitti kaupungin huhtikuussa 1945. Sodan jälkeen Bernaun vanhaakaupunkia purettiin sumeilematta. Saksojen jälleenyhdistymisen jälkeen Bernaun teollisuutta ajettiin alas. Tilalle syntyi pienyrityksiä, kaupankäyntiä ja palvelualan työpaikkoja. Bernaun väkiluku kasvoi voimakkaasti.[4]
Bernaun historiallista arkkitehtuuria edustaa muun muassa St.-Marien-Kirche ("Pyhän Marian kirkko", 1519) ja Unescon Maailmanperintöluetteloon kuuluva Bauhaus-tyyliä edustava funktionalistinen Bundesschule des Allgemeinen Deutschen Gewerkschaftsbunde (1928–1930).[5]
Talous ja liikenne
Bernaun talouselämä on pienyritysvetoista. Terveydenhoitoala klinikoineen on merkittävä työllistäjä ja kaupungista pendelöidään Berliiniin.[4] Bernaun rautatieasema (Bahnhof Bernau (b Berlin)) sijaitsee rataosuudella Berliini–Szczecin. Kaupungin halki kulkee moottoritie BAB 11 (Bundesautobahn 11). Bernaussa on niin ikään panostettu polkupyöräilyyn liittyvään infrastruktuuriin[6].