Belladonna

Belladonna
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Solanales
Heimo:	Koisokasvit Solanaceae
Suku:	Belladonnat Atropa
Laji:	bella-donna
Kaksiosainen nimi
Atropa bella-donna L.
Katso myös
Belladonna Wikispeciesissä   Belladonna Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Belladonna, myös myrkkykoiso ja lemmonmarja (Atropa belladonna) on erittäin myrkyllinen koisokasvi, joka on melko yleinen Keski- ja Etelä-Euroopassa ja tavattu myös Vähässä-Aasiassa. Belladonnalla on pitkä lääkekäyttöhistoria muun muassa anestesia-aineena, ja sitä on käytetty myös maagisissa tarkoituksissa.

Myrkkykoiso on monivuotinen, 50–150 cm korkeaksi kasvava kasvi. Sen varsi on pysty, tylppäsärmäinen, hienokarvainen ja yläosasta pensasmaisesti haarova. Lehdet ovat 8–20 cm pitkiä, soikeita tai puikeita, suippoja ja kaljuja tai harvakarvaisia. Ruskeanvioletit, riippuvat kukat ovat yksittäin. Verhiö on kellomainen ja syvään liuskainen. Teriö on kellomainen ja matalaan liuskainen. Kukan tuoksu on epämiellyttävä. Myrkkykoiso kukkii heinä-elokuussa. Pallomainen, aluksi vihreä mutta kypsänä kiiltävän musta marja on halkaisijaltaan noin kaksi senttiä. Koko kasvi on erittäin myrkyllinen.^[1][2][3]

Myrkkykoiso on melko yleinen kasvi Keski- ja Etelä-Euroopassa. Sitä tavataan myös Vähässä-Aasiassa.^[2] Suomessa myrkkykoiso ei kasva luonnonvaraisena. Lajista tunnetaan ainoastaan yksi satunnaishavainto Uudeltamaalta.^[4]

Myrkkykoiso kasvaa luonnonvaraisena metsänreunoissa, pientareilla, pelloilla ja joutomailla. Laji on kalkinsuosija.^[1]

Myrkkykoiso sisältää belladonna-alkaloideiksi nimitettyjä muskariinireseptoria salpaavia, antikolinergisiä aineita, atropiinia ja skopolamiinia. Myrkkykoiso on yksi eniten myrkytyksiä aiheuttavista kasveista Keski-Euroopassa.^[2] Sen myrkky aiheuttaa sydänvaivoja, voimakkaita hallusinaatioita ja suurilla annoksilla sekavuustilan. Myrkytys voi pahimmillaan johtaa kuolemaan.

Myrkyllisyydestään huolimatta myrkkykoiso on tärkeä lääkekasvi. Erään kasvista saatavan aineen nimi on atropiini. Sitä käytetään silmätutkimuksissa koska se laajentaa silmäterää. Muilla kasvista saatavilla valmisteilla hoidetaan vatsa- ja suolistosairauksia sekä astmaa.^[2]

Myrkkykoiso oli Rooman valtakunnassa yleinen myrkytysaine henkirikoksissa; 5–10 marjasta tehty uute tai 14 grammaa juurta riitti tappamaan aikuisen ihmisen.^[5][6] Myrkkykoisolla on uskottu olevan myös maagisia ominaisuuksia, minkä takia sitä on käytetty noitamenoissa. Noitavainojen aikaan kasvista valmistettua voidetta hierottiin syytettyjen ihoon, minkä uskottiin saavan syytetyn tunnustamaan.^[2]

Myrkkykoisoa käytettiin ennen Italiassa kosmeettisissa tarkoituksissa laajentamaan silmäterää. Se on saanut nimensä kreikkalaisen taruston Atropoksesta (torjumaton) ja italian kielen sanoista bella donna, joka tarkoittaa kaunista naista.^[7]

• Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Tampere 1982.
• Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Belladonna.

• Kasviatlas 2010: Belladonna (Atropa bella-donna) Suomessa
• ITIS: Atropa bella-donna (englanniksi)
• United States Department of Agriculture (USDA): Atropa bella-donna (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Atropa bella-donna (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)