Bataatti
Bataatti (Ipomoea batatas) on makea- ja suurimukulainen viljelyskasvi. Kasvin mukulat muistuttavat perunaa (Solanum tuberosum), joka kuuluu kiertokasvien lähisukuiseen heimoon koisokasveihin. Köynnöstävä koristekasvi kirjopäivänsini (Ipomoea tricolor) puolestaan kuuluu samaan sukuun bataatin kanssa.
| Bataatti | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Solanales |
| Heimo: | Kiertokasvit Convolvulaceae |
| Suku: | Elämänlangat Ipomoea |
| Laji: | batatas |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Bataatin syötävän juurimukulan kuori voi olla väriltään punainen, violetti, ruskea tai valkoinen. Tavallisimpia ovat oranssinväriset mukulat, joiden väri johtuu niiden suuresta beetakaroteenipitoisuudesta, samoin kuin porkkanankin.[3] Bataatin violetin värinen lajike sisältää suurempia määriä antioksidantteja, joiden katsotaan ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja ja syöpää.[4] Violettia bataattia myydään myös purppurabataatin nimellä. Bataatti on parhaimmillaan isohkona.
Levinneisyys ja viljely
Bataatti kasvaa luonnonvaraisena Keski- ja Etelä-Amerikassa, missä sitä on viljelty ainakin 5 000 vuoden ajan. Sen viljely oli levinnyt koko trooppiseen Amerikkaan, Karibialle ja Polynesiaan jo ennen eurooppalaisten tuloa alueelle. Bataatin viljelys Polynesiassa olikin yhtenä perusteena Thor Heyerdahlin teorialle, jonka mukaan polynesialaisten esi-isät olisivat saapuneet Etelä-Amerikasta. Nykyisin pidetään kuitenkin todennäköisempänä, että kasvi olisi levinnyt sinne alkujaan merivirtojen mukana ja otettu sen jälkeen viljelykseen.[3]
Nykyisin bataattia viljellään lähes kaikilla maailman lämpimillä alueilla, joilla sen kasvattamiseen riittää vettä. Joitakin lajikkeita voidaan kasvattaa huonekasveina.
| Maa | 2018 | 2009–2018 | ||
|---|---|---|---|---|
| Tuotanto | %-osuus | Tuotanto | %-osuus | |
| Maailma | 145,19 | 100,00 % | 152,98 | 100,00 % |
| Kiina | 53,25 | 36,67 % | 58,48 | 38,21 % |
| Malawi | 5,67 | 3,90 % | 4,35 | 2,84 % |
| Nigeria | 4,03 | 2,78 % | 3,69 | 2,41 % |
| Tansania | 3,83 | 2,64 % | 3,27 | 2,14 % |
| Etiopia | 1,83 | 1,26 % | 1,51 | 0,99 % |
| Indonesia | 1,81 | 1,24 % | 2,17 | 1,42 % |
| Uganda | 1,53 | 1,05 % | 1,85 | 1,21 % |
| Intia | 1,40 | 0,96 % | 1,21 | 0,79 % |
| Vietnam | 1,37 | 0,95 % | 1,34 | 0,88 % |
| Angola | 1,27 | 0,88 % | 1,24 | 0,81 % |
| Yhdysvallat | 1,24 | 0,86 % | 1,26 | 0,82 % |
| Madagascar | 1,09 | 0,75 % | 1,06 | 0,69 % |
| Ruanda | 1,08 | 0,75 % | 0,95 | 0,62 % |
| Yhteensä | 79,41 | 54,70 % | 82,40 | 53,86 % |
Bataatti on monivuotinen köynnös, mutta koska se ei kestä alle 10 °C:n lämpötiloja[3], sitä kasvatetaan muun muassa Yhdysvalloissa yksivuotisena. Sitä levitetään varsi- tai juuripistokkaista tai rönsyistä. Bataatti viihtyy parhaiten noin 24 °C:n keskilämpötilassa. Siemeniä käytetään vain jalostukseen. Bataatti ei muodosta kukkia, jos valoisaa aikaa on yli 11 tuntia, eli ei tropiikin ulkopuolella. Lajikkeesta riippuen bataatin juurimukulat kypsyvät 2–9 kuukaudessa.
FAO:n mukaan 98 % maailman bataattisadosta tuotetaan kehitysmaissa, yksin Kiinassa 83 %. Kiinan tuotannosta tosin lähes puolet käytetään karjan rehuna. Yhdysvaltojen eteläosassa tuotetaan bataattia Pohjois-Amerikan ja Euroopan tarpeisiin. 40 prosenttia Yhdysvaltain bataateista tuotetaan Pohjois-Carolinan osavaltiossa.
Bataatti ravintona
| Tuore bataatti (kuorittu) | |
|---|---|
 | |
| Ravintosisältö/100 g | |
| Energiaa | 339 kJ (81 kcal) |
| Proteiinia | 1,60 g |
| Hiilihydraatteja | 16,80 g |
| sokereita | 4,20 g |
| fruktoosia | 0,70 g |
| glukoosia | 1,00 g |
| sakkaroosia | 2,50 g |
| tärkkelystä | 12,70 g |
| Ravintokuitua | 3,00 g |
| Rasvaa | < 0,10 g |
| josta tyydyttynyttä | < 0,10 g |
| kertatyydyttymätöntä | < 0,10 g |
| monityydyttymätöntä | < 0,10 g |
| Vitamiinit | |
| A-vitamiini | 706,5 µg |
| B1, Tiamiini | 0,08 mg |
| B2, Riboflaviini | 0,06 mg |
| B3, Niasiini | 0,60 mg |
| B6, Pyridoksiini | 0,21 mg |
| B9, Foolihappo | 11,0 µg |
| B12, Syanokobalamiini | 0,00 µg |
| C-vitamiini | 2,40 mg |
| D-vitamiini | 0,00 µg |
| E-vitamiini | 0,30 mg |
| K-vitamiini | 1,80 µg |
| Kivennäisaineet | |
| Rauta | 0,60 mg |
| Natrium | 55,0 mg |
| Suola | 140,1mg |
| Kalium | 337,0 mg |
| Magnesium | 25,0 mg |
| Kalsium | 30,0 mg |
| Fosfori | 47,0 mg |
| Sinkki | 0,30 mg |
| Jodi | 2,00 µg |
| Seleeni | 0,60 µg |
| Lähteet | |
Ravintoarvojen lähde: [6] Fineli-tietokanta (elintarvikkeen tunniste: 30223) | |
Bataatin mukulat sisältävät runsaasti sekä tärkkelystä että sokeria ja ovat selvästi energiapitoisempia kuin perunat.[3] Niissä on myös paljon ravintokuitua, C-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia sekä B6-vitamiinia. Mukulat, lehdet ja versot ovat kaikki syötäviä, ja niitä käytetään myös eläinten rehuna. Mukuloista voi tehdä jauhoa ja alkoholia. Useimmiten niitä kuitenkin syödään soseena tai sosekeittona, paistettuina kuutioina tai keitettyinä.
Taiwanilaisessa keittiössä usein valkosipulin ja kasviöljyn kanssa keitetyt bataatinlehdet ovat yleinen lisuke. Tarjoiltaessa niiden päälle tavallisesti ripotellaan suolaa.
Afrikassa bataatin syöntiä pyritään edistämään myös siksi, että se sisältää A-vitamiinia, jonka puutteesta monet lapset edelleen kärsivät.[7]
Lähteet
Aiheesta muualla
- Laji.fi: Bataatti (Ipomoea batatas)
- UniProt: Taxonomy - Ipomoea batatas (englanniksi)
- http://www.cgiar.org/impact/research/sweetpotato.html
- United States Department of Agriculture (USDA): Ipomoea batatas (englanniksi)
- Flora of China: Ipomoea batatas (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Ipomoea batatas (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Ipomoea batatas (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): Sweet potato, Ipomoea batatas (englanniksi)