Australian talous
 | Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: jää vuoteen 2017 |
Australian talous on länsimainen sekatalous, jonka bruttokansantuote on korkea. Maan hallitus on painottanut 1980-luvulta lähtien korkean teknologian osaamista ja viennin merkitystä. Kansainvälinen kaupankäynti on korkealla tasolla ja Australia on kyennyt kasvattamaan sitä entisestään. Australian viennin suurimmat kohdemaat ovat Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Australian tunnetuin luonnonvara on uraani, jota se tuottaa enemmän kuin mikään muu maa maailmassa. Australia kauppaa uraanin ohella muun muassa viljaa, karjatuotteita ja kivihiiltä ulkomaille. Työttömyysaste maassa on noin viisi prosenttia.[2][3]
| Australian talous | |
|---|---|
 Sydney | |
| Valuutta | Australian dollari |
| Jäsenyydet | APEC, G20, OECD, WTO |
| Tilastot | |
| Ulkomaankauppa ja -investoinnit | |
| Tuonti | Kiina 21,9 % Euroopan unioni 17,2 % Yhdysvallat 10,3 % Japani 7,2 % Etelä-Korea 7 % muut 36,4 %[1] |
| Julkinen talous | |
Kansantalous
Australian kansantalous ja bruttokansantuote olivat viimeksi tappiolla vuonna 1991. Australia, toisin kuin monet muut valtiot, selvisikin globaalista taantumasta sekä muun muassa it-kuplasta ja finanssikriisistä.[4]
Kansantalouden tunnuslukuja
| 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | |
| BKT (muutos, %) | 2,56 | 2,35 | 2,83 | 1,96 |
| BKT asukasta kohti (USD) | 62 328 | 56 561 | 49 897 | 53 800 |
| Yksityinen kulutus (muutos, %) | 2,44 | 2,39 | 2,79 | 2,14 |
| Vienti (muutos, %) | 5,95 | 6,78 | 6,87 | 5,48 |
| Kuluttajahintaindeksi (muutos, %) | 110,38 | 112,04 | 113,48 | 115,69 |
| Työttömyysaste (%) | 6,07 | 6,06 | 5,72 | 5,59 |
Vienti
Australian vienti keskittyy eritoten Aasiaan; Australian viisi tärkeintä vientimaata sijaitsee Aasiassa. Myös Australian sijainti on ihanteellinen Aasian kauppakumppaneille. Vuoteen 2017 mennessä Australian talous oli ollut kasvu-uralla jo 27 vuotta. Pitkän ja vakaan kasvun syyksi on esitetty usein Kiinaa, Australian suurinta kauppakumppania. Australia onkin hyötynyt Kiinan talouskasvun mukana tulleesta kysynnästä, etenkin raaka-aineiden osalta. Vuonna 2015 Kiina ja Australia allekirjoittivat vapaakauppasopimuksen koskien luonnonvaratuotteita, kuten maataloustuotteita. Kysyntä sai Australiassa aikaan kaivosbuumin, ja Kiinaan on viety tämän seurauksena muun muassa kuparia ja rautaa.[4][5] Globaalisti Australia rahtasi tuotteitaan lähes 230 miljardin Yhdysvaltain dollarin edestä vuonna 2017.
Australian 15 tärkeintä vientimaata:
- Kiina: 68 miljardia Yhdysvaltain dollaria (29,6 %, osuus koko viennistä)
- Japani: 23,6 mrd. USD (10,3 %)
- Etelä-Korea: 12,5 mrd. USD (5,5 %)
- Intia: 10,2 mrd. USD (4,4 %)
- Hongkong: 9,1 mrd. USD (4 %)
- Yhdysvallat: 8,6 mrd. USD (3,8 %)
- Uusi-Seelanti: 6,9 mrd. USD (3 %)
- Taiwan: 6,2 mrd. USD (2,7 %)
- Indonesia: 4,9 mrd. USD (2,1 %)
- Britannia: 4,6 mrd. USD (2 %)
- Singapore: 3,6 mrd. USD (1,6 %)
- Vietnam: 3,5 mrd. USD (1,5 %)
- Malesia: 3,5 mrd. USD (1,5 %)
- Thaimaa: 3,1 mrd. USD (1,3 %)
- Hollanti: 1,8 mrd. USD (0,8 %)
Merkittäviä ulkomaankaupan yrityksiä
- BHP Billiton (kaivos- ja metalliyhtiö)
- Fortescue Metals Group (rauta, teräs)
- Woodside Petroleum (öljy, kaasu)
- Amcor (konttiliikenne, pakkaus)
- Santos (öljy, kaasu)
- Caltex Australia (öljy, kaasu)
- Orica (louhinta- ja kaivosräjähdysaineet)[6]
- Newcrest Mining (kaivos- ja metalliyhtiö)
Tuonti
Tuontimaiden kärjessä vuonna 2017 oli Kiina 21,9 prosentin osuudellaan. Yhdysvallat oli toisena 10,3 prosentin osuudella ja Japani kolmantena 7,2 prosentin osuudella.[1] Maanosittain tarkasteltuna Aasian maiden osuus on selvästi merkittävin. Aasian maiden tuonnin määrä on noin 60 % koko tuonnin arvosta, Euroopan maiden osuuden ollessa noin 20 %.
| Maa | Arvo (mrd) |
|---|---|
| Kiina | $49,97 |
| Yhdysvallat | $23,61 |
| Japani | $16,51 |
| Etelä-Korea | $15,90 |
| Thaimaa | $11,08 |
| Saksa | $10,77 |
| Malesia | $8,51 |
| Singapore | $6,39 |
| Uusi-Seelanti | $6,06 |
| Yhdistynyt kuningaskunta | $5,43 |
| Italia | $4,92 |
| Intia | $4,01 |
| Vietnam | $3,94 |
| Ranska | $3,79 |
| Indonesia | $3,23 |
| Papua Uusi-Guinea | $2,58 |
| Sveitsi | $2,36 |
| Meksiko | $2,21 |
| Alankomaat | $1,83 |
| Ruotsi | $1,79 |
| Espanja | $1,73 |
| Kanada | $1,72 |
| Emiraatit | $1,60 |
| Belgia | $1,57 |
| Irlanti | $1,40 |
Lähteet
Aiheesta muualla
- Observatory of Economic Complexity: Australia (englanniksi)
- Albania
- Angola
- Antigua ja Barbuda
- Arabiemiirikunnat
- Armenia
- Argentiina
- Australia
- Bahrain
- Bangladesh
- Barbados
- Belize
- Benin
- Bolivia
- Botswana
- Brasilia
- Britannia
- Brunei
- Burkina Faso
- Burundi
- Chile
- Costa Rica
- Djibouti
- Dominica
- Dominikaaninen tasavalta
- Ecuador
- Egypti
- El Salvador
- Etelä-Afrikka
- Etelä-Korea
- Euroopan unioni
- Fidži
- Filippiinit
- Gabon
- Gambia
- Georgia
- Ghana
- Grenada
- Guatemala
- Guinea
- Guinea-Bissau
- Guyana
- Haiti
- Honduras
- Hongkong
- Indonesia
- Intia
- Islanti
- Israel
- Jamaika
- Japani
- Jordania
- Kambodža
- Kamerun
- Kanada
- Kenia
- Keski-Afrikka
- Kiina
- Kirgisia
- Kolumbia
- Kongon demokraattinen tasavalta
- Kongon tasavalta
- Kuuba
- Kuwait
- Lesotho
- Liechtenstein
- Macao
- Madagaskar
- Makedonian tasavalta
- Malawi
- Malediivit
- Malesia
- Mali
- Marokko
- Mauritania
- Mauritius
- Meksiko
- Moldova
- Mongolia
- Mosambik
- Myanmar
- Namibia
- Nepal
- Nicaragua
- Niger
- Nigeria
- Norja
- Norsunluurannikko
- Oman
- Pakistan
- Panama
- Papua-Uusi-Guinea
- Paraguay
- Peru
- Qatar
- Ruanda
- Saint Kitts ja Nevis
- Saint Lucia
- Saint Vincent ja Grenadiinit
- Salomonsaaret
- Sambia
- Saudi-Arabia
- Senegal
- Sierra Leone
- Singapore
- Sri Lanka
- Suriname
- Swazimaa
- Sveitsi
- Taiwan
- Tansania
- Thaimaa
- Togo
- Tonga
- Trinidad ja Tobago
- Tšad
- Tunisia
- Turkki
- Uganda
- Ukraina
- Uruguay
- Uusi-Seelanti
- Venezuela
- Venäjä
- Vietnam
- Yhdysvallat
- Zimbabwe
| EU:n jäsenmaat |
|---|