Asetyylikoliini

Asetyylikoliini syntetisoitiin 1867, mutta tuolloin sen vaikutuksia elimistössä ei huomioitu. Aineen farmakologisiin ominaisuuksiin kiinnitti ensimmäisenä huomiota Henry Dale vuonna 1914. Hän nimitti ainetta parasympatomimeetiksi sen parasympaattisen hermoston stimulaatiota muistuttavan vaikutuksen vuoksi, sekä totesi aineen olevan nopean hajoamisensa vuoksi sopimaton kliiniseen käyttöön.^[2] Asetyylikoliini oli ensimmäinen havaittu hermoston välittäjäaine.^[3]

Asetyylikoliini kiinnittyy hermostossa asetyylikoliinireseptoreihin. Se on parasympaattisen hermoston tärkein välittäjäaine.^[4][2] Koliiniasetyylitransferaasi syntetisoi asetyylikoliinia koliinista ja asetyylikoentsyymi-A:sta. Koliiniesteraasit, etenkin asetyylikoliiniesteraasi hajottavat asetyylikoliinia.^[5]

Asetyylikoliinia erittäviä tai sen välityksellä stimuloituvia neuroneita kutsutaan kolinergisiksi. Se voi tarkoittaa myös asetyylikoliinin tavoin vaikuttavia aineita, parasympatomimeettejä, joilla on monia lääketieteellisiä käyttötarkoituksia. Myös asetyylikoliinin kloridia (asetyylikoliinikloridi) voidaan käyttää parasympatomimeettinä.^[2][6]

Asetyylikoliinin tavoin vaikuttavia aineita kutsutaan parasympatomimeeteiksi, kolinomimeeteiksi tai kolinergisiksi ja vastavaikuttajia antikolinergeiksi, parasympatolyyteiksi tai kolinolyyteiksi. Aivoissa kolinergiset neuronit osallistuvat vireystilan ja unen säätelyyn sekä oppimiseen ja muistiin.

Asetyylikoliinia esiintyy myös eliöiden semiokemikaalina.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Asetyylikoliini.

• Terveysportti: Asetyylikoliini
• PubChem: Acetylcholine (englanniksi)
• Human Metabolome Database (HMDB): Acetylcholine (englanniksi)
• Food Component Database (FooDB): Acetylcholine (englanniksi)
• DrugBank: Acetylcholine (englanniksi)
• Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Acetylcholine (englanniksi)
• Pherobase: Semiochemical - acetylcholine (englanniksi)
• Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical: Acetyl-choline (englanniksi)