Artikla 58

Artikla 58 oli Venäjän SFNT:n rikoslakiin vuonna 1927 lisätty luku, joka sisälsi valtioon kohdistuvat vastavallankumoukselliset rikokset.^[1] Se käsitti 14 pykälää, jotka sisälsivät muun muassa maanpetoksen (58-1), aseellisen kapinan (58-2), vakoilun (58-6), terrorismin (58-8), sabotaasin (58-9) sekä neuvostovastaisen agitaation ja propagandan (58-10).^[2]

Artikla 58 oli taannehtiva ja mahdollisti tuomitsemisen myös Venäjän keisarikunnan aikaisista tapahtumista.^[1] Myös muiden neuvostotasavaltojen rikoslaeissa oli vastaavia artikloita.

Aleksandr Solženitsynin mukaan Gulagin työleireille tuomituista noin puolet oli saanut tuomionsa artikla 58:n perusteella.^[1]