Täpläariomma
Täpläariomma (Ariomma regulus) on ariommiin kuuluva kalalaji. Sitä tavataan Atlantin länsiosista.
| Täpläariomma | |
|---|---|
.jpg) | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Scombriformes |
| Heimo: | Ariommat Ariommatidae |
| Suku: | Ariomma |
| Laji: | regulus |
| Kaksiosainen nimi | |
Ariomma regulus | |
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
Täpläariomma voi kasvaa suurimmillaan 23–25 cm pitkäksi ja tyypillinen pituus on noin 18 cm. Ruumiinrakenteeltaan laji on soikea, tylppäkuonoinen ja litteähkö. Täpläariomman silmät ovat suuret. Kalalla on kaksi selkäevää, joista etumainen on piikikäs. Pyrstöevä on voimakkaasti haarautunut ja ohuessa pyrstönvarressa on kaksi kölievää. Väriltään täpläariomma on harmaa tai ruskehtavanharmaa mustin pilkuin. Nuorilla kaloilla pilkut muodostavat pystyraitoja.[2][3][4][5][6]
Levinneisyys ja elintavat
Täpläariomma elää New Jerseystä Meksikoon, Puerto Ricon ja Neitsytsaarten ympäristössä ja Panamasta Guyanaan. Lajia tavataan alle 500 metrin syvyydestä läheltä muta- tai hiekkapohjaa. Nuoret yksilöt liikkuvat lähempänä pintaa usein meduusojen tai hylkytavaran seassa. Täpläariomman ravintoa ovat äyriäiset kuten katkaravut. Kalan kutuaika on myöhäistalvi ja alkukevät.[1][2][3][4][6]
Täpläariomma on hyvä ruokakala.[2]