Andrei Luzin
Andrei Vladimirovitš Luzin (ven. Андрей Владимирович Лузин, s. 7. joulukuuta 1995[2] Tšaikovski) on venäläinen karateka. Hän on Kyokushinin raskaansarjan maailmanmestari ja kaksinkertainen Euroopan-mestari. Luzin on saavuttanut myös Kyokushinin painoluokattomassa MM-kilpailuissa kahdesti pronssia. Lisäksi hän on myös kolminkertainen Venäjän raskaansarjan mestari.
| Andrei Luzin | |
|---|---|
 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. joulukuuta 1995 Tšaikovski |
| Kansalaisuus |  Venäjä |
| Kyokushin-ottelija | |
| Aktiivisena | 2014– |
| Pituus | 186 cm[1] |
| Paino | 90 kg |
| Painoluokka | keskisarja (2014–2015, 2022) raskassarja (2016–) superraskassarja (2023–) |
| Kätisyys | oikea |
| Vyöarvo | 3. dan[2] |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Venäjä | |||
| Miesten kyokushin karate | |||
| World Open | |||
 Pronssia | Tokio 2019 | avoin | |
| Pronssia | Tokio 2023 | avoin | |
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa | Tokio 2017 | -90kg | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa | Varna 2018 | -90 kg | |
| Kultaa | Wroclaw 2019 | -90 kg | |
| European Open | |||
 Hopeaa | Lublin 2016 | avoin | |
| Japanin mestaruuskilpailut | |||
| Kultaa | Osaka 2018 | -85 kg | |
| Pronssia | Osaka 2014 | -75 kg | |
| Venäjän mestaruuskilpailut | |||
| Kultaa | 2016 | -90 kg | |
| Kultaa | 2017 | -90 kg | |
| Kultaa | 2018 | -90 kg | |
| Kultaa | 2022 | -80 kg | |
| Hopeaa | 2015 | -90 kg | |
| Venäjän Cup | |||
| Kultaa | 2016 | -90 kg | |
| Kultaa | 2018 | -90 kg | |
| Kultaa | 2019 | -90 kg | |
| Hopeaa | 2014 | -80 kg | |
| Hopeaa | 2017 | -90 kg | |
| Hopeaa | Moskova 2023 | +90 kg | |
| Pronssia | 2015 | -80 kg | |
| Pronssia | Jekaterinburg 2022 | avoin | |
| Open Baltic Cup | |||
| Hopeaa | Kaliningrad 2018 | avoin | |
| Pronssia | Kaliningrad 2021 | avoin | |
| Mustanmeren cup | |||
| Kultaa | Krasnodar 2021 | -90 kg | |
| Nuorten kyokushin karate | |||
| MM-kilpailut | |||
| Hopeaa | Tokio 2011 | ||
Kilpaura
Luzin saavutti nuorten tasolla MM-hopeaa 2011.[3]
Aikuisten tasolla Luzin saavutti Venäjän cupissa hopeaa 2014 hävittyään loppuottelussa Andrei Kolosoville.[4] Myöhemmin samana vuonna hän voitti myös Japanin painoluokallisissa mestaruuskisoissa pronssia.
Luzin saavutti 2015 ensin Venäjän cupissa pronssia voitettuaan Aleksei Galievin ja sen jälkeen Venäjän mestaruuskisoissa hopeaa hävittyään keskisarjan loppuottelun. Hän kohtasi jälleen loppuottelussa Aleksei Galievin.[4][5] Marraskuussa hän oli mukana maailmanmestaruuskisoissa Japanissa ollessaan 19-vuotias.[1]
Raskassarja (2016–)
Luzin siirtyi kahden vuoden jälkeen raskaaseen sarjaan ja saavutti 2016 ensin Venäjän cupin mestaruuden voitettuaan loppuottelussa Maksim Jekimovin ja sen jälkeen Venäjän mestaruuden voitettuaan loppuottelussa Magomed Mitsaevin.[4][5] Hän eteni myös marraskuussa EM-kisojen loppuotteluun, jossa Luzin hävisi mestaruuden moninkertaiselle Euroopan-mestarille Alejandro Navarrolle.
Raskaansarjan maailmanmestaruus (2017)
Luzin eteni helmikuussa 2017 toistamiseen Venäjän cupin loppuotteluun, mutta tällä kertaa hävisi Maksim Jekimoville.[4] Hän sijoittui samaisessa Venäjän cupin tameshiwari kilpailussa toiseksi.[6] Hän saavutti huhtikuussa raskaansarjan maailmanmestaruuden voitettuaan loppuottelussa Yuta Takahashin.[7] Sitä vastoin Luzin uusi Venäjän mestaruutensa 2017 voitettuaan loppuottelussa Kirill Kochnevin.[5] Luzin oli marraskuussa mukana Japanin mestaruuskisoissa, mutta jäi neljännelle kierrokselle hävittyään Oleksandr Ieromenkolle. Sitä vastoin hän voitti tameshiwari murskauskilpailun.[8]
Euroopan- ja Japanin mestaruudet (2018)
Luzin eteni kolmannen kerran peräkkäin Venäjän cupissa loppuotteluun, jossa hän saavutti uransa toisen mestaruuden voitettuaan loppuottelussa Kiril Kochnevin.[4] Sittemmin hän kohtasi toistamiseen Kirill Kochnevin Venäjän mestaruuskisojen loppuottelussa 2018 ja onnistui voittamaan kolmannen peräkkäisen mestaruutensa.[5] Toukokuussa Luzin saavutti ensimmäisen Euroopan-mestaruutensa Bulgariassa voitettuaan loppuottelussa maanmiehensä Ivan Aksenenkon. Luzin saavutti vielä Japanin raskaansarjan mestaruuden voitettuaan loppuottelussa Kyohei Ajiman. Lokakuussa hän oli mukana myös Japanin avoimen painoluokan mestaruuskisoissa, jossa Luzin sijoittui viidenneksi.[9] Joulukuussa Luzin saavutti Open Baltic Cupissa hopeaa, joka käytiin avoimessasarjassa. Hän hävisi loppuottelussa moninkertaiselle Euroopan mestarille Oleksandr Ieromenkolle.[10]
Toinen Euroopan mestaruus ja MM-pronssi (2019)
Luzin eteni 2019 neljännen kerran Venäjän cupissa loppuotteluun, jossa hän saavutti kolmannen mestaruutensa voitettuaan Nikko Butkon.[4] Toukokuussa Luzin saavutti toisen Euroopan-mestaruutensa Puolassa voitettuaan loppuottelussa moninkertaisen Euroopan-mestarin Alejandro Navarron. Syyskuussa hän otteli yksittäisen ottelun Ilja Karpenkoa vastaan Permissa RSBI Martial Arts Marathon -tapahtumassa. Ottelu käytiin nyrkkeilykehässä kolme kolmen minuutin erää. Luzin voitti kamppailun tuomariäänin.[11] Marraskuussa hän otteli kolmipäiväisissä maailmanmestaruuskisoissa Japanissa, jossa Luzin saavutti pronssia. Hän voitti viimeisenä päivänä Sota Nakanon, Goderzi Kapanadze ja Shoki Aratan. Välierissä Luzin hävisi lopulta mestaruuden voittaneelle Mikio Uedalle.[12]
Toukokuussa 2021 Luzin voitti Mustanmeren cupin raskaansarjan voitettuaan loppuottelussa Andrei Kolosovin.[13] Joulukuussa Luzin oli mukana Open Baltic Cupissa. Hän eteni pronssiotteluun saakka voittaen sitä ennen juuri marraskuussa Euroopan mestaruuden voittaneen Alejandro Navarron kahden jatkoerän jälkeen tuomariäänin. Seuraavan ottelun Luzin hävisi Maksim Jekimoville ja päätyi pronssiottelussa, jossa hän voitti Ilja Averkinin.[14]
Lokakuussa 2022 Luzin saavutti uransa neljännen Venäjän mestaruuden voitettuaan keskisarjan loppuottelussa Vladislav Khamidullinin.[15] Joulukuussa pidettiin toinen Venäjän cup, joka käytiin avoimessa painoluokassa. Luzin eteni turnauksen pronssiotteluun, jossa hän voitti Aleksei Fedoseevin.[16]
Toinen MM-pronssi (2023–)
Maaliskuussa 2023 Luzin saavutti Venäjän cupissa hopeaa hävittyään loppuottelun Oleksandr Jeremenkolle.[17] Marraskuussa Luzin oli mukana Kyokushinin suurimmassa turnauksessa Tokion maailmanmestaruuskilpailuissa, joka kestää kolme päivää. Hän eteni aina välieriin saakka voitettuaan b-lohkossa Guy Guttermanin, Micah Visserin, David Varan, Sota Nakanon ja Igor Zagainovin. Luzin kohtasi välierässä a-lohkon voittajan Kaito Nishimuran, jolle hän hävisi. Pronssiottelussa Luzin voitti hallitsevan Euroopan mestarin Antonio Tusseaun.[18]
Lähteet
1990-luku: 1996: Pavel Ivanov1997: Igor Shumin1998: Artem Pukas1999: Nikolai Vaskovskiy | 2000-vuosikymmen: 2001: Artem Pukas2002: Aleksei Kiushkin2003: Darmen Sadvokasov2004: Darmen Sadvokasov2005: Igor Titkov2006: Darmen Sadvokasov2007: Maxim Gusev2008: Tariel Nikoleišvili2009: Goderzi Kapanadze | 2010-luku: 2010: Ibrahim Gogaev2011: Ilja Karpenko2012: Darmen Sadvokasov2013: Darmen Sadvokasov2014: Tornike Kurtsikidze2015: Ivan Mezentsev2016: Andrei Luzin2017: Andrei Luzin2018: Andrei Luzin2019: Ilja Averkin | 2020-luku: 2021: Aleksei Fedoseev |
1990-luku: 1997: Masayoshi Takaku | 2000-vuosikymmen: 2001: Hitoshi Kiyama2005: Kentarō Tanaka2009: Kentarō Tanaka | 2010-luku: 2013: Alejandro Navarro2017: Andrei Luzin |
1970-luku: 1978: Howard Collins | 1980-luku: 1982: Ceno Marxer1985:  Andy Hug1987:  Michel Wedel1989: Andy Hug | 1990-luku: 1991: Michael Thompson1993:  Juhani Vepsäläinen1995:  Nicholas Pettas1996:  Tomasz Najduch1997: Marek Kosowski1998: Mateusz Wojcik1999:  Paul Kasprowski | 2000-vuosikymmen: 2000: Hitoshi Kiyama2001: Letši Kurbanov2002:  Akos Aladics2003: Krzysztof Habraszka2004: Krzysztof Habraszka2005: Goderzi Kapanadze2006: Lucian Gogonel2007: Lucian Gogonel2008: Alejandro Navarro2009: Alejandro Navarro | 2010-luku: 2010: Tariel Nikoleišvili2011:  Oleksandr Jeremenko2012: Oleksandr Jeremenko2013: Oleksandr Jeremenko2014: Oleksandr Jeremenko2015: Oleksandr Jeremenko2016: Eldar Ismailov2017:  Antonio Tusseau2018: Andrei Luzin2019: Andrei Luzin | 2020-luku: 2021: Alejandro Navarro2022: Alejandro Navarro2023: Alejandro Navarro |