André Schwarz-Bart
André Schwarz-Bart (23. toukokuuta 1928 Metz, Ranska – 30. syyskuuta 2006 Pointe-à-Pitre, Guadeloupe) oli ranskalainen kirjailija. Hän asui Guadeloupessa Karibian alueella.[1][2][3]
| André Schwarz-Bart | |
|---|---|
 André Schwarz-Bart vastaanottaa vuoden 1967 Jerusalemin kirjallisuuspalkintoa. | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. toukokuuta 1928 Metz, Ranska |
| Kuollut | 30. syyskuuta 2006 (78 vuotta) Pointe-à-Pitre, Guadeloupe |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | ranska |
| Tuotannon kieli | ranska |
| Pääteokset | Viimeinen vanhurskas |
| Palkinnot | |
Goncourt-palkinto 1959 | |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta | |
Schwarz-Bart oli taustaltaan puolanjuutalainen. Hän osallistui toisen maailmansodan aikana Ranskassa vastarintaliikkeen toimintaan. Teoksestaan Viimeinen vanhurskas hän sai 1959 Goncourt-palkinnon. Hän kuvaa siinä Levyn suvun historiaa keskiajalta tuhoutumiseen holokaustiissa.[1][2] Schwarz-Bartin teoksen alkuperäisestä ranskankielisestä nimestä Le dernier des Justes on väännös Claude Lanzmannin rabbi Benjamin Murmelsteinista tekemän dokumenttielokuvan Le dernier des injustes nimi, jota Murmelstein käytti itsestään.[4].
Schwarz-Bart oli naimisissa kirjailija Simone Schwarz-Bartin kanssa.[2]
Palkinnot ja tunnustukset
Suomennetut teokset
- Viimeinen vanhurskas (Le dernier des justes), suom. Ulla-Kaarina Jokinen, Helsinki: Otava 1960 Sarja: Moderneja kirjailijoita
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta André Schwarz-Bart Wikimedia Commonsissa
- André Schwarz-Bart, Britannica (englanniksi)