Alfonso IV (Portugali)
Alfonso IV Urhea (port. Afonso IV o Bravo); (8. helmikuuta 1291 Lissabon – 26. toukokuuta 1357 Lissabon) oli Portugalin ja Algarven 7. kuningas vuosina 1325–1357.[1]
| Alfonso IV' | |
|---|---|
 1600-luvulla tehty muotokuva | |
| Portugalin kuningas | |
| Valtakausi | 7. tammikuuta 1325 – 28. toukokuuta 1357 |
| Edeltäjä | Dinis I Rakentaja |
| Seuraaja | Pietari I |
| Syntynyt | 8. helmikuuta 1291 Lissabon |
| Kuollut | 28. toukokuuta 1357 (ikä 66) Lissabon |
| Hautapaikka | Lissabonin katedraali |
Suku
Alfonso IV oli edeltäjänsä Dinis I Rakentajan ainoa vuodesta 1288 lähtien avioliitossa Aragonian prinsessa Isabella Aragonialaisen (1271—1337) kanssa syntynyt poika.[1] Isän kerrotaan kuitenkin suosineen Alfonson aviottomana vuonna 1289 syntynyttä velipuolta Afonso Sanchesia. Hänen sisarensa oli prinsessa Constanza (1290—1313), joka avioitui Kastilian kuningas Ferdinand IV:n kanssa.
Avioliitto ja lapset
Alfonso IV:n puoliso oli Kastilian prinsessa Beatriz Kastilialainen (1293–1359), heille syntyi seitsemän lasta. Hän pyrki luomaan tiiviit suhteen Kastiliaan naittamalla lapsiaan kastilialaisille ylimyksille ja kuningashuoneeseen. Avioliitot eivät olleet onnellisia ja johtivat sotiin ja vihanpitoon. Hänen kolmas, eloon jäänyt poikansa Pietari I seurasi häntä valtaistuimelle.
Kuningas
Kun muslimit rantautuivat Iberian niemimaalle vuonna 1340, Alfonso liittoutui Kastilian ja Aragonian kanssa puolustaakseen kristittyjen valtaa. Hän lähetti laivaston Cadiziin ja johti itse maavoimien voitokasta hyökkäystä. Muslimiarmeija lyötiin Saladossa.[2]
Alfonso muistetaan soturikuninkaana ja urheana kenraalina, joka kehitti etenkin Portugalin laivastoa. Hän tuki muutenkin merenkulkua, laajensi kauppalaivastoa ja rahoitti tutkimusretket, joilla löydettiin Kanariansaaret.[3]
Lähteet
 | Edeltäjä: Dinis I | Portugalin kuningas 1325–1357 | Seuraaja: Pietari I |