Aithiopis

Aithiopis-eepos kirjoitettiin jonkin verran myöhemmin kuin Homeroksen nimiin laitetut eepokset. Se ajoitetaan joskus noin vuoteen 776 eaa.^[6] tai 700-luvun eaa. puoliväliin,^[7] ja joskus vasta vuoden 700 eaa. jälkeiselle ajalle.^[8] Sen kirjoittajana pidettiin myöhemmän antiikin aikana Arktinos Miletoslaista.^[3][9] Vaikka Aithiopis oli myöhäisempi kuin Ilias, se sisältää aineistoa, jonka uskotaan palautuvan Iliasta varhaisempaan hypoteettiseen eepokseen, joska käytetään tutkimuksessa nimitystä Memnonis, joka kertoi Akhilleuksen kuolemasta ja hautajaisista.^[10][11] Sama runoelma on vaikuttanut mahdollisesti myös Iliaaseen.^[12] Vaikka Aithiopis-eepos onkin kadonnut, sillä on ollut merkittävä vaikutus myöhempään runouteen käsittelemiensä myyttien osalta.

Aithiopis koostui viidestä kirjasta.^[3] Sen tapahtumat seurasivat ajallisesti Iliaan tapahtumia ja edelsivät niin kutsutun Pienen Iliaan tapahtumia. Eepos kertoi Troijan liittolaisten Penthesileian ja Memnonin saapumisesta sotaan sekä heidän kuolemastaan Akhilleuksen käden kautta kostoksi Antilokhoksen kuolemasta. Eepos kertoi myös Akhilleuksen omasta kuolemasta ja hautaamisesta.^[3] Se sisälsi myös kertomukset Akhilleuksen aseiden myöntämisestä Odysseukselle Aiaan sijaasta sekä viimeksimainitun itsemurhasta, jotka tunnetaan myös Pienestä Iliaasta.^[13][14] Eepoksen nimi viittaa Aithiopiaan, jonka kuningas Memnon oli.

Kerronnallisesti eepos käsitti muutaman viikon ajanjakson, josta vain muutama päivä on varsinaista toimintaa, samaan tapaan kuin Iliaassa.^[3] Eepoksen läpi kulkeneena teemana on saattanut olla Akhilleuksen nousu kaikkien aikojen täydellisimmäksi soturiksi ja kuolema lopulta kaikkein suurimman voiton hetkellä. Myöhempi toimittaja on kuitenkin lisännyt eepoksen loppuun kömpelöhkön siirtymän kohti Pienen Iliaan alkua.^[15]

Eepoksesta on säilynyt kolme katkelmaa myöhemmissä antiikin aikaisissa teoksissa. Ensimmäinen ja pisin niistä on peräisin Prokloksen teoksesta Khrestomatheia. Muut kaksi ovat Homeroksen ja Pindaroksen skoliasteilta.^[9]

• Aethiopis. Teoksessa Greek Epic Fragments, s. 108–117. From the Seventh to the Fifth Centuries BC. Edited and translated by Martin L. West. Loeb Classical Library 497. Cambridge, MA: Harvard University Press, 2003. ISBN 978-0-674-99605-2. Teoksen verkkoversio. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
• Aethiopis. Teoksessa Hesiod, Homeric Hymns, Epic Cycle, Homerica. Translated by Hugh G. Evelyn-White. Loeb Classical Library 57. London: William Heinemann, 1914.

• Davies, Malcolm: The Aethiopis: Neo-neoanalysis Reanalyzed. Hellenic studies, nide 71. Center for Hellenic Studies, 2016. ISBN 9780674088313.
• West, M. L.: The Epic Cycle: A Commentary on the Lost Troy Epics. Oxford University Press, 2013. ISBN 9780199662258.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aithiopis Wikimedia Commonsissa