Agutit
Agutit eli kultajänikset (Dasyproctidae) on pitkäkoipisten jyrsijöiden heimo.
| Agutit | |
|---|---|
 Dasyprocta leporina | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
| Alalahko: | Piikkisikamaiset jyrsijät Hystricomorpha |
| Osalahko: | Piikkisikamaiset Hystricognathi |
| Heimo: | Agutit Dasyproctidae Bonaparte, 1838 |
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
Aikuiset agutit ovat 30–40 cm pitkiä. Niiden häntä on 1,5-senttinen töpö. Takajalassa on kolme varvasta, jotka päättyvät kaviomaiseen kynteen. Väritys vaihtelee tummanruskeasta kullankeltaiseen.
Elinympäristö ja -tavat
Agutien levinneisyysaluetta ovat Meksiko, Väli-Amerikka, Brasilia ja pienet Antillit. Ne syövät pääasiassa kasviperäistä ravintoa, mutta ravinnoksi kelpaavat myös hyönteiset ja jopa pikkulinnut.
Ihminen on siirtoistuttanut muutamaa agutilajia niiden luontaisten elinalueiden ulkopuolelle Karibianmerelle. Etelä-Amerikan pohjoisosista ja Pieniltä Antilleilta kotoisin olevaa Dasyprocta leporina-lajia on viety Neitsytsaarille, meksikolaista D. mexicana-lajia Kuubaan ja eteläamerikkalaista D. punctata-lajia Kuubaan ja Caymansaarille.[1]
Lisääntyminen
Naaras kantaa kolme kuukautta ja synnyttää kerrallaan kaksi poikasta.
Lähteet
- Suuri Eläinkirja. WSOY. ISBN 951-0-22848-6, 1988.
- Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus nisäkkäiden uusiksi nimiksi[vanhentunut linkki]