Adenosiinitrifosfaatti eli ATP on runsasenergiainen yhdiste,[1] jota tuottavat mitokondriot soluhengityksellä, solulimassa glykolyysi ja viherhiukkaset fotosynteesin valoreaktioissa. ATP:llä on tärkeä osa solun energiataloudessa. ATP:tä käytetään energian siirtoon ja lyhytaikaiseen varastointiin. Elimistön solujen tarvitessa ATP-molekyyleihin sitoutunutta energiaa ATPaasi-niminen entsyymi pilkkoo runsasenergiaisia sidoksia fosfaattiryhmien väliltä.
ATP:ssä on emäsosa (adeniini), sokeriosa (riboosi) ja 3 fosfaattiosaa. Kun ATP:stä irtoaa yksi fosfaattiosa, siitä tulee adenosiinidifosfaattia eli ADP ja kun ADP:stä irtoaa vielä yksi fosfaattiosa, syntyy adenosiinimonofosfaattia eli AMP.
Ihmisen arvioidaan käyttävän painonsa verran ATP-molekyylejä vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi ATP-molekyyli kierrätetään 1 000–1 500 kertaa vuorokauden aikana.[2] Lihassoluissa ATP on ainoa lihassupistuksen energialähde. Sitä on varastoituneena lihaksissa vain vähän, ja nämä varastot hyödynnetään nopeasti.
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Nukleosidien rakenneosat | |
---|
Nukleiinihappojen rakenneosat | |
---|
Nukleiinihapot | |
---|